Taloustutkimus teetti tutkimuksen jonka mukaan 66 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen positiivisesti. Edellinen tutkimus tehtiin viisi vuotta sitten vuonna 2013. Tuolloin vastaava prosenttiluku oli 61 prosenttia. Kiitokset tästä kuuluvat suomalaisille metsästäjille. Jokainen metsästäjä on oman lajinsa paras PR-henkilö sekä käyntikortti. Monillehan metsästys ei ole vain harrastus, vaan se on elämäntapa – osa minuutta. Suomalaisessa metsästyskulttuurissa on se hieno puoli, että se on kaikkien ulottuvilla jotka vain omistavat maata. Keski-Euroopassa metsästys on vain niin sanotun eliitin harrastus.

Mikä sitten metsästyksessä kiehtoo? Metsästys ja luonnossa liikkuminen on ennen kaikkea vapautta. Samanlaista vapauden tunnetta kokevat mm. moottoripyöräilijät ja veneilyn harrastajat. Tätä tunnetta on mahdotonta selittää sellaiselle ihmiselle joka ei lajia harrasta. Metsästäjien taivaalla on tänä päivänä myös jonkun verran tummia pilviä. Aina kun aselakeja kiristetään, niin metsästystä pyritään samalla hieman myös vaikeuttamaan.

Tuleva aselaki vaikuttaa metsästäjiin mm. sillä tavoin että metsästäjä joka omistaa kertatoimisen itselataavan aseen, joutuu todistamaan harrastuksensa jatkuvuuden viiden vuoden välein tai hän saattaa menettää lupansa tuohon aseeseen. Jatkossa aseen lainaamisesta on myös tehtävä ilmoitus erikseen. Tulevaisuudessa ase ja patruunat on säilytettävä jahtireissulla eri paikoissa. Parhaiten tämä onnistuisi siten että patruunat ovat repussa ja ase on asepussissa, mutta kun tietää suomalaisten viranomaisten tunnontarkkuuden jolla näitä EU -direktiivejä noudatetaan, niin uskon että tästäkin pyritään tekemään mahdollisimman vaikeaa.

Metsästäjien taivaalla on pilvien lisäksi onneksi myös auringonpaistetta. Metsäkanalintujen metsästysaikoihin suunnitellaan joustoa hyvinä lintuvuosina. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että metsäkanalintuja voitaisiin metsästää myös talvella. Näin on Suomessa tehty viimeksi muistaakseni joskus 1970 -luvulla. Kiitos kantojen kasvamisesta kuuluu hyvin pitkälti metsästäjille itselleen.

Metsästäjät ovat jo vuosikymmeniä harjoittaneet riistanhoitoa perustamalla riistapeltoja, ruokkimalla riistaa talvisin ja pyytämällä pienpetoja. Näillä riistanhoidollisilla toimenpiteillä on ollut selkeä luontoa hyödyntävä vaikutus. Metsästäjät ovat itseasiassa suojelleet ja hoitaneet luontoa jo kauan ennen kuin varsinainen luonnonsuojelu tuli muotiin joskus 1970 -luvun lopulla. Omasta puolestani toivotan kaikille metsästäjille turvallista ja riistarikasta syksyä.