Tuulivoimapuisto torpattiin tylysti
Kuusamon yhteismetsän maille Pohjois-Kuusamoon suunniteltu jättikokoisen Maaningan tuulivoimapuiston osayleiskaava koki Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kumoamispäätöksen. Oikeuden mukaan Kuusamon kaupunginvaltuuston Maaningan osayleiskaavan taannoinen hyväksymispäätös on yksiselitteisesti lainvastainen. Tähän voisi lisätä vielä sen, että taas.
Olen seurannut tätä hanketta sen alkumetreiltä saakka verraten tiiviisti yleisestä mielenkiinnosta. Itse valtuuston päätöksessä jääväsin itseni, koska minun ja läheiseni ollessa yhteismetsän kohtalaisen suurena osakkaana, en katsonut olevan sopivaa osallistua asian päätöksentekoon, vaikkakin suhtauduin itse hankkeeseen hyvin suurin varauksin.
Tuulivoimapuisto vai -teollisuusalue?
Pidän tuulivoimaa sinänsä hyvänä ja lähtökohdiltansa kotimaisena lisänä energiantuotantoomme. Yksi sen suurimmista ongelmista on tuulivoimalaitteistojen valmistuksen ulkomaisuus. Tuulivoimarakentaminen siis vie meiltä koko ajan vientiteollisuutemme aikaansaamia hyötyjä heikentäen kauppatasettamme. Selkeä tuulimyllyjen kielteinen vaikutus on myös niiden muodostama maisemahaitta, mihin oikeuden päätöksessäkin viitataan.
Tuulivoimapuisto on varsinkin Maaningan tapauksessa hyvin harhaanjohtava termi, kun oikeampaa olisi puhua tuulivoimateollisuusalueesta, mitä peräti 50 myllyn keskittymä paremminkin edustaa. Riisitunturin kansallispuiston kupeeseen sijoitettuna se olisi luonut varsin silmiinpistävän kontrastin kaukomaisemaa tärvelemään. Kun lähin mylly olisi sijainnut 9 kilometrin päässä Riisitunturista, päästäänkin siihen problematiikkaan, kuinka kauas eri elinkeinot käytännössä toistensa harjoittamista haittaavat ja jopa estävät.
Omaisuudensuoja on olematon
Kuusamon yhteismetsä menetti tässä merkittävät vuokratulot , samoin kuin Kuusamon kaupunki kovasti kaavaillut kiinteistöverotuottonsa. Me Kuusamon yhteismetsän osakkaat nyt kustannamme oman omaisuutemme käytön rajoituksella muiden ihmisten matkailu- ja maisemaelämyksiä ilmeisesti ilman vähäisintäkään korvausta siitä meille aiheutuvasta taloushaitasta ja -menetyksestä. Kun julkisessa keskustelussa on kovin korostettu tuulivoiman tuotannon tuomaa vuokra- ja verotuottoa, niin kokonaistotuus on se, että kaiken sen maksavat sähkön loppukäyttäjät eli me itse omissa sähkölaskuissamme.
Tuulivoimauhkakuviin kuuluvat myös niiden mahdollisesti aiheuttamat terveyshaitat, kalliit purkukustannukset, jäteongelmat sekä tukikustannukset veronmaksajille. Maanomistajien oikeusturva myllyjen käyttöiän tullessa elinkaarensa päähän on sekin hyvin kyseenalainen nykylainsäädännöllä.
Hyvin vaarallisilla vesillä tässä seilataan, kun yhdellä elinkeinolla voidaan torpata toisen elinkeinon harjoittaminen ja maankäyttö verraten laajoilla alueilla. Kuusamon yhteismetsä on tässä toiminut omilla omistamillaan mailla, mutta varsinkin matkailun maanomistukset ovat perin mitättömiä. Onko oikein, että jokamiehenoikeudet ja porojen laidunnustavat pääosin muiden omistamilla mailla syrjäyttävät oikeuden yksityisten maa-alueiden käyttöön ja hyödyntämiseen?
Milloin haittamatkailu väistää?
Kun maankäytön vaikkapa matkailu-ulottuvuus piirretään omistuksista riippumattomiksi, niin mitkä ovat muiden elinkeinojen vastaavat oikeudet? Missä puolestaan matkailutoiminta väistää esimerkiksi kaivannaisteollisuuden mahdollistamisen? Vai onko todellakin niin, että kun olemme antaneet matkailulle pikkusormen, se on vienyt jo koko kädenkin?
Kaavoituksen pitäisi olla toimintaa, missä alueiden käyttöä ja rakentamista sekä sijoittumista suunnitellusti säännellään ja sovitetaan yhteen yhteiskunnan yleisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kun kaavoituksella tulisi sallia ja mahdollistaa sekä elinvoimaistaa, ollaan nyt tilanteessa, millä sen nähtävästi täytyy estää, haitata ja eristää.
Kuusamon kaupungin hallinnon kannalta olemme ajautuneet joka tapauksessa vakavan paikan eteen, kun jo pääsäännöksi on muodostumassa se valitettava käytäntö, missä elinkeinotoimintaan liittyvät keskeiset kaavat eivät kestä oikeudellista tarkastelua. Tällaisesta luokattomasta valmistelusta meidän on päästävä pikaisesti eroon. Onko niin, että yhden puolueen yksinvalta on tuonut mukanaan ylimielisen tavan toimia päätöksenteossa?
Tämänkin tuulivoima-asian kanssa on värkätty vuosikaudet eikä valmista ole näköpiirissäkään. Olisiko tällä paikkakunnalla jo vihdoinkin ryhdyttävä kunnolla kuulemaan kaikkia osapuolia ja valmistelemaan päätöksentekoa perinpohjaisesti, jotta edellä mainitulta veivaamiselta vältyttäisiin?
Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!
Joukamo Kortesalmi (ps.)
kaupunginvaltuutettu
Tekstin aiheet:
Miksiköhän tuulimyllyjen keskittymää on alettu kutsumaan puistoksi???
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Onhan se hieno nimi velka puistolle jolla Valtion maksamat Tuulivoimatuki rahat pumpataan ulkomaille ja Suomeen jää vain jälkipolville Valtion velat ja Myllyjen ja teiden tieltä raiskatut metsät ja ja ongelma jätteet siivottaviksi
Tällaista Puisto politiikkaa Viher-Kommunisti Hallituksemme ajaa !
PERSUJEN PITÄÄ AJAA TUULIVOIMAVEROA !
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuulivoimatuotantoon liittyy monenlaisia ongelmakohtia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Se on osa mielikuvamarkkinointia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kotikuntani olisi kokurssissa ilman tuulumyllyjä.
Sekö on parempi vaihtoehto, kun että kuta päräjää myllyjen asioasta ja pystyy hoitaan velvoitteet?.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuulivoimalaiden kiinteistöverot maksamme me sähkönkäyttäjät kokonaisuudessaan korkoineen ja kuluineen. Ei yritystoiminta ole mitään hyväntekeväisyyttä, vaan kaikki tuotannon kulut kiertävät aina loppukäyttäjien maksettaviksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sähkön kulutusta voi itse säänöstellä, kuten autolla turhaa ajoa.
Ei ilmasta lounasta ole sanotaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ainaki Simossa sai savitien varrella asuvat kunnon tien kun tulmylllyyhtiö vahvisti tietä, että kestää raskaat kuljetukset. Tien kunnostamiseen ei ole löytynyt rahaa muualta.
että onneksi olkoot savitien varren asukkaat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti