Kuusamon kiinteistökiehunta jatkuu. Nyt myrskynsilmään on nousemassa uusi paloasema. Sellainen kuulemma tarvitaan, kun nykyisen saneeraaminen käyttökelpoiseen kuntoon maksaa saman verran kuin uuden rakentaminen. Tai vaihtoehtoisesti 70 % siitä. Lopputulos taas lienee täysi arvoitus, sillä uudenkaan lopullinen hinta ei ole koskaan kiveen hakattu. Parempi tietysti sekin välttämättömänä peruspalveluna kuin heittää kunnallisrahaa tuuliverkkoihin.

Aluehallinto hoitakoon kiinteistöasiansa

Tätä paloasemakysymystä on aikanaan kaupunkikoneistossa käsitelty, mutta lopullinen ratkaisu on jäänyt tekemättä. Se peli taidettiin sote-ratkaisun päätösvaiheen loppumetreillä viheltää muualta poikki. Asia jäi niin sanotusti vaiheeseen.

Nyt viimeisin villitys näkyy olevan se, että paloasema-asiaa pallotellaan hyvinvointialueen hallituksen kuusamolaisedustuksesta käsin Kuusamon Vuokratalot Oy:n hoteisiin. Pelkät kampaviinerikahvipöytäkeskustelut ovat nähtävästi jääneet elämään. Pohteen tultua perustetuksi pukataan peruutusvaihdetta silmään.

Kuvitellaanko jossakin ihan oikeasti, että joku paloasemarakentamisen yhtälö ratkeaisi sillä, että sen toimeenpanijaksi yhden rahanpuutetta potevan organisaation sijasta laitetaan toinen samanlainen? Pukattaisiinko kunnalliselle vuokrataloyhtiölle samalla myös vanhan paloasemakiinteistön ongelma?

Kiinteistöt kesto-ongelmana

Kiinteistöt ovat olleet Kuusamon kaupungille kesto-ongelmana. Ensinnäkin niitä on väestökatoa kroonisesti kärsivälle kaupungille aivan liikaa. Ja siksi toisekseen niissä muhii mittava piiloteltu korjausvelka-arsenaali. Vanhan heitteillä olleen kiinteistön korvaaminen uudella ei poista ongelmaa silloin, kun sen juurisyynä on kiinteistönhoidon rahapula.

Ja kaiken kukkuraksi koko ajan ja jatkuvalla syötöllä ollaan vaatimassa milloin millaistakin uutta katettua tilaa kaupungin kustannettavaksi. Milloin kaupunki ryhtyy muuten ihan vaan tasapuolisuuden nimissä järjestämään myös metsästyksen ja kalastuksen harrastajille tarvittavat tilat ja mahdollisuudet?

Irti kertakäyttörakentamisesta

Kuusamon kiinteistötauti on sitä, että täällä purkuun menevät jo vuosikymmeniä jälkeen jälleenrakennusajan puutteen päiviä rakennetut rakennusmateriaalien runsaudensarvivuosien rakennukset, kun vastaavasti Ruuhka-Suomessa iältään hyvinkin kaksi tai kolme kertaa iäkkäämpiä tiloja pidetään edelleen kunnossa ja käytössä.

Iankaikkinen elämä ei koske Kuusamossa kaupunkikiinteistöjä. Niitä kohtaa paremminkin katolisen kirkon teologian mukainen kadotus – kuitenkin ilman kiirastulikokemusta. Kuusamolla olisikin siten aihetta almujen antamiselle ja aneiden lunastamiselle sekä katumusteoille kiinteistöjensä kohtelun suhteen. Rautapallo kylkeen ei voi olla jatkuvasti patenttiratkaisuna kaikkeen.

Hölmöläishommaa

Tällainen kiinteistökehitysalue-elämä käy kaiken kustantavalle kansalle kalliiksi, kun koko ajan pitää sekä purkaa että rakentaa uutta. Ainoa, missä säästetään, on kunnossapito ja se vasta hintavaksi muodostuukin. Tämä on kuin paikallismuunnelma Hölmöläistarinasta, missä tällä kertaa peiton sijaan kiinteistöjä jatketaan!

Myös Kuusamon kasvustrategia lepää tyhjän lompakon päällä ja pelkkien pilvilinnojen maalailun varassa. Paikkakunta pursuilee vajaakäytöllä tai vailla vakinaista käyttöä olevia kiinteistöjä, mitkä eivät kuulu oikein kenellekään kelpaavan. Samaan aikaan on tänne saatu syntymään itseaiheutettu asuntopula väkinäisillä väestönsiirroilla pitkin maata ja maailmaa.

Tulijat tyhjiin asuntoihin

Lopputuloksena on tilanne, missä puhtaalla velkarahoituksella pitää tulijoille, jotka eivät itse kykene asumistaan järjestämään kustantaa kiireen kaupalla huippukalliiden rakennuskustannusten hetkellä uutta asuintilaa. Ja tämä kaikki vielä tilanteessa, missä aikaisemmastakaan kunnalliskiinteistömassasta ei ole kyetty kunnolla huolehtimaan.

Valitettavasti Kuusamon vetovoima ei ole sellainen, että se houkuttelisi tänne yksityisiä tai institutionaalisia vuokra-asuntosijoittajia. Se olisi kuusamolaisille joka tapauksessa se kaikkein toivottavin ratkaisu. Kansallisessa mittakaavassakaan ei ole pienintäkään järkeä sijoittaa maahan saapuvia pakolaisia tai turvapaikanhakijoita sellaisiin kuntiin, missä ei ole ennestään valmista ja vapaata asuntokantaa heidän majoittamiseensa.

Joukamo Kortesalmi (ps.)

kaupunginvaltuutettu