Otsikko viitta puoluesihteeri Arto Luukkasen lausumaan ”Coup de grace” – sanontaan.

Otsikko on vanha suomalainen, ja varmaankin myös yleismaailmallinen sanonta jonka sisältö kertoo sen että turha väkivalta ja kiusaus on väärin.

Koska voitimme vaaleissa seitsemän uutta paikkaa eduskuntaan ja lisäsimme äänimäärää 2,5 prosenttiyksikköä niin se jo edellyttäisi että käyttäydymme vähintään asiallisesti niitä kohtaan jotka voitimme tai jotka hävisivät.

Meidän tulisi toimia ja olla nöyriä menestyksen edessä. Ei suinkaan korskeita. Seuraavalla kerralla voi käydä toisinkin, etenkin jos jatkamme tuollaisilla lausumilla.

Puoluesihteeriltä, joka käytännössä on puolueen ”tekninen” johtaja, luulisi voivan odottaa enemmän pelisilmää.

Anteeksipyyntö, jonka puoluesihteeri esitti Uuden Suomen Puheenvuorossa ei ole itse asiassa mikään anteeksipyyntö tai edes pahoittelu. Kyse on saman korskeuden jatkumo.

Se että tuossa ”anteeksipyynnössä”, tosin en edes tiedä onko tarkoitettukaan sellaiseksi, kaiken lisäksi kaivetaan esille jotain keskutalaisen Honkosen sanomisia vain huonontaa asiaa.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/pahoittelen-kepu-mutta-enta-se-rasismi/

On Riikka Purran, upean puheenjohtajamme ansiota että Perussuomalaiset menestyivät hyvin vaaleissa, toki unohtamatta suuremmoista työtä tehneitä kaikkia puolueen jäseniä ja toimitsijoita.

Sitten tulosta pilataan tuollaisilla lausumilla.

Kun pitäisi olla nöyrä ja yhteistyöhön pyrkivä.

Onko puoluesihteerin lausuman takana katkeruus jostain menneistä, kaikesta siitä kuinka häntä on haukuttu ja parjattu, aiheetta, punavihreiden taholta vai mistä? Tähän osaa vastata parhaiten puoluesihteeri itse.

Toivon että jatkossa vältämme tällaisia ulostuloja sillä kaikkea käytetään meitä vastaan, kaikkea mitä suinkin voidaan.