Perussuomalaisilla ei ole vihapolitiikkaa eikä siten ole tiensä päässä

Nyt kovasti yritetään syöttää termistöä, joka on minulle aivan vierasta. Ikään kuin Perussuomalaiset tekisivät jotain vihapolitiikkaa.

Ensinnäkin käsitteistö on näiltä kirjoittajilta aivan hukassa ja lisäksi he eivät näytä edes olevan perehtyneen Perussuomalaisten ohjelmiin.

Puheenjohtaja Riikka Purran kirjoittamiseksi väitetyt tekstit eivät ole vihapolitiikkaa. Ne voivat olla kirjoitetut suuttumuksen vallassa, mutta ei muuta – ja viha ja suuttumus ovat eri asioita.

Purra on ollut ennen PS:n puheenjohtajuutta poliittisena suunnittelijana puoluetoimistolla. Uskon hänen olleen myös vaikuttamassa moneen puolueen ohjelmakirjaukseenkin. Niissä ei ole mitään vihapolitiikkaa.

Viha ja suuttumus ovat kuitenkin eri asioita, koska suuttuessaan ihminen ei välttämättä tunne vihaa.

…

Erot vihan ja suuttumuksen välillä – kirjoittanut psykologi Jose Padilla.

”Viha ja suuttumus voidaan erottaa kolmesta näkökulmasta: arviointi, toimintataipumus ja motivaatiotavoitteet.

Mitä tulee arviointiin, viha on eri asia kuin suuttumus. Tämä johtuu siitä, että suuttumus nähdään käyttäytymisenä, johon voidaan vaikuttaa ja jota voidaan muuttaa. Toisaalta viha nähdään vakaana, eikä se pysty muuttamaan negatiivisia ominaisuuksiaan. Lisäksi vihassa arviointi kohdistuu ihmiseen itseensä, ei hänen tekoihinsa, kuten suuttumuksen tapauksessa.

Toimintataipumusten ja motivaatiotavoitteiden suhteen viha eroaa suuttumuksesta siinä, että sen tarkoituksena on vahingoittaa, nöyryyttää tai tuhota (tappaa) toista, kun taas suuttumuksen tarkoituksena on pakottaa toista. Vaikka molemmilla on tiettyjä yhtäläisyyksiä, niiden tunnetavoitteet ovat täysin erilaiset”.

Vihan psykologia – Mielen Ihmeet