Maapallon kaasukehä on pelkkiä päästöjä elämän ja kemiallisten reaktioiden seurauksena. Tulivuoritoiminta jo sellaisenaan päästelee kaikkea mahdollista maankuoren historiasta, myös mannerjalustojen öljyä ja muuta muinaisten hiilimetsien jäännöksiä. Maapallo on siis pelkkää maailmankaikkeuden ajan jätettä, ja siihen on sopeutuminen. Pelkästään mannerlaattojen saumojen merenalaisia tulivuoria on reilut miljoona, jotka tupruttavat häkäpäästöjä, joka ei suuremmalti liukene veteen, mutta hapettuu ilmakehässä hiilidioksidiksi.

Lisäksi ilmakehän lämpö ei koskaan voi painua meren syvyyksiin, eli hiilidioksidin teoreettinen lämmitys ei lämmitä valtameriä. Tuo on käytännössä mahdotonta, ja johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että lämpimän pintaveden tilavuus on suurempi kuin viileämmän veden. Se on absoluuttinen tosi asia, ja kaikki propaganda ilmaston lämpenemisen seurauksena lämpenevä meri on täyttä vihreää roskaa. Suora auringon säteily, sen eri muodot, joissa hiilidioksidilla ei ole tekemistä, lämmittää pintavesiä, jossa tapahtuu yöaikaan myös vastaavasti lämpökuolemaa, ja kaikki muu roskan jauhaminen on jo tasoa ikiliikkujan keksimistä. Kun tiedetään, että auringonsäteily ulottuu kirkkaissa vesissä jopa noin 60 metrin syvyydelle, on helppo ymmärtää, miksi esim. Suurten valliriuttojen korallit kärsivät säteilystä, korallit kun kasvavat tällä hetkellä vertikaalisesti nopeammin, kuin merenpinta nousee jääkauden aiheuttamasta alkutilanteesta. Näitä vanhoja atolleja löytyy tuhansittain ympäri maapallon.

Totuus merenpinnan noususta on taruakin ihmeellisempi. Pohjoisen pallonpuoliskon jääkausi aiheutti merenpinnan laskua jopa noin 130 000 mm, josta palautuminen jatkuu yhä. Keskimäärin palautuminen olisi noin 13 mm/vuosi, mutta on käytännössä enää noin 1,5 mm/vuosi. Isostasiasta johtuva merenpohjan vertikaaliset muutokset eivät ole meren tilavuuden muutoksia, vaan ylemmänn vaipan massaliikkeistä johtuvia muutoksia, josta tyypillinen esimerkki löytyy ihan Perämereltä: merenpohja nousee, syrjäytäen vettä valtameriin. Valtamerillä merenpohja paikoin nousee ja toisaalta merenpohja laskee. Korallien kasvu vertiaalisesti on tällä hetkellä nopeampaa, kuin merenpinnan nousu, joka johtaa siihen, että pinnan läheisyydessä atollit ovat tulleet tiensä päähän, vaikkakin ihmisten tuottamat myrkyt ja maatalouden humus rajoittaa myös korallien kasvua. Syvänmeren korallit kyllä pärjää, ja niistähän ne atollien korallitkin ovat periytyeet.