Lähihistorian mittakaavassa maailmalla liikutaan nyt hurjasti, eikä loppua näy. Rauhattomuus ja köyhyys työntävät liikkeelle erityisesti heidät, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Suomessa liikehdintä näkyy kuitenkin ensisijaisesti turvapaikanhakijoina, eivätkä nuo hakijat muistuta ollenkaan sitä köyhää ja ryysyistä tyttölasta, mistä meille on kerrottu.

Vauhti on kiihtyvää: kesäkuun 2015 loppuun mennessä Suomesta on hakenut turvapaikkaa 2 642 ihmistä. Viime vuoden tahtiin nähden se tarkoittaa 50 % kasvua. Tämän ”luontaisen” kasvun päälle sovittiin kesäkuussa 792 lisähakijan vastaanottamisesta osana EU:n taakanjakojärjestelmää. Paineen purkamiseksi vastaanottokeskuksia nousee nyt maahan kuin sieniä sateella.

Kun porukkaa on tullut enemmän, siitä on myös uutisoitu enemmän. Uutisoinnin perusteella sosiaalisessa mediassa on tehty havainto, joka ei itselleni ollut lainkaan yllätys:

Nämä turvapaikanhakijathan ovat nuoria miehiä!

Edes MTV3 ei löytänyt uutisjuttuunsa kuvattavaksi muita kuin reippaita jätkiä, jotka kaiken lisäksi pukeutuvat allekirjoittanutta siistimmin. Itse asiassa hakusana ”Mediterrenean refugees” on antanut Googlen kuvahausta aika yksipuolista näkymää jo pidemmän aikaa. Myös tilastot kertovat, että mistää shokkiuutisesta ei ole kyse.

Mitä ihmeen jätkiä nämä ovat?

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan yli puolet maailman pakolaisista on lapsia. Turvapaikanhakijat ja UNHCR:n tilastomat pakolaiset ovat kuitenkin koko lailla eri porukkaa. Siinä missä pakolaiset vaeltavat turvaan yleensä toiseen kehitysmaahan ja mihin vain jalkapatikalla pääsee, turvapaikanhakijat puolestaan ovat se porukka, joka hankkiutuu rikkaan länsimaan rajalle lausuakseen taikasanat ”turvapaikka turvapaikka”.

Nämä ovat juuri se porukka, joka otti hatkat. Juuri se porukka, jonka ei olisi pitänyt lähteä.

Minut on kasvatettu niin, että pahassa tilanteessa nuorten miesten – ensisijaisesti juuri nuorten miesten – tehtävä on nousta puolustamaan heikompiaan, maataan ja elämäntapaansa. Raskas, kallis ja vaarallinen merimatka eivät mitenkään nollaa sitä, että nämä jätkät ovat jättäneet naiset, lapset ja vanhukset vahvempiensa sorrettavaksi.

Nyt omaksuttu politiikka takaa, että tulijoiden määrä ei varmasti vähene, vaan entisestään kiihtyy. Rikollisjengin kauppaama merimatka muuttuu sitä houkuttelevammaksi, mitä enemmän postikortteja ja rahalähetyksiä Rastilasta Mogadishuun tipahtaa. Näin Itä-Helsingin rinnakkaisyhteiskunnat kasvavat entistä suuremmiksi, ja yhä edelleen entistä houkuttelevimmiksi.

Ratkaisu on olemassa. Sitä kutsutaan Australian malliksi.

Luulen, että tuolle mallille voidaan löytää pian myös uusia kannattajia. Yhä useampi saattaa kysyä, miksi vaikkapa opintotuet ovat leikkauksen kohteena samaan aikaan kun vastaanottotoiminnan määrärahoja kasvatetaan. Yllättäviäkin tukijoita voi tulla: nyt kun enemmistö tulijoista on paljastunut nuoriksi (hetero)miehiksi, saattavat jopa feministit kääntää takkinsa. All male panel.

On miten on, nyt ne jätkät tulee, ja kohta on myös jätkiä näkynyt. Jätkiä tulee niin kauan, kun jätkiä otetaan vastaan.