Perussuomalaiset

Jarmo Keto

Analyysi sääntömuutoksesta

6 kommenttia

Perussuomalaisten puoluehallitus toimitti lopulta jäsenistön arvioitavaksi uudet, tulevassa puoluekokouksessa käsiteltävät säännöt. Tällaisten päätösten pohjana eivät useinkaan ole paperinivaskat itsessään, vaan niihin perustuva analyysi ja sen vasta-analyysi. Olen käynyt uudet säännöt läpi ja esitän niiden keskeisimmät muutokset sekä niiden vaikutukset.

Sääntöjen käsittelyyn saamista on saatu odottaa luvattoman pitkään. Puoluekokous on kohta aivan käsillä, ja olisin itse toteuttanut sääntöuudistuksen kovin eri tavalla – tehden esittämälläni sähköisellä työkalulla linjaäänestyksiä yksittäisistä kysymyksistä, ja sitten valmistellen säännöt hyvissä ajoin analysoitavaksi. Kun sääntöjen tarkasteluun on nyt käytössä kovin vähän aikaa, voi tehtävä päätös olla hätiköity.

Mitään pakkoa uusien sääntöjen hyväksymiseen ei toki ole: maakuntavaaleihin voidaan osallistua, koska vanhat säännöt eivät sitä erikseen kiellä. Sääntöjen palauttaminen valmisteluun kuitenkin käytännössä hidastaisi niiden hyväksymistä kahdella vuodella, ja nyt onkin syytä pohtia sitä, ovatko uudet säännöt askel parempaan vai huonompaan suuntaan. Jos ne ovat askel parempaan, ne kannattaa hyväksyä.

Juuri tähän kysymykseen blogissani pureudun.

Yleiset muutokset

Puolueen ruotsinkielinen nimi on muuttunut vähän tolkullisemmaksi, mutta muutoin muutoksia puolueen toiminnan tarkoitukseen ei ole tehty. Toimimme edelleen kristillissosiaaliselta pohjalta, ja puolustamamme väestöryhmät ovat edelleen samat. Toiminnan muotoihin on lisätty maakuntavaalit, mutta muutoin sekin on ennallaan.

Jäseneksi liittyminen sähköisellä pankkitunnuksella on mahdollistettu, mikä on hyvä asia. Oma tulkintani toki oli, että sähköistä tunnistautumista olisi voitu käyttää allekirjoituksen asemesta vanhasta kirjauksesta huolimatta. Toki tämä lisäys on silti tervetullut.

Jäsenen erottamisperusteita sen sijaan on levennetty laajasti. Jäsen voidaan nyt erottaa sillä perusteella, että tämä ei noudata puolueen aateperustan arvoja tai halventamalla muita vaarantaa puolueen yhtenäisyyden. Kun tiedetään, miten lavealla pensselillä erottamisperusteita on tähän saakka tulkittu, suhtaudun niiden lisälaajentamiseen hieman pelokkaasti.

Puoluekokouksen henkilövalinnat tapahtuvat kuten aiemminkin, suoralla jäsenvaalilla. Puheenjohtajistosta on – luojan kiitos – poistettu täysin aatepohjamme vastainen sukupuolikiintiö. Lisäksi puoluekokouksen kulkua koskevia kirjauksia on selkeytetty ja mukaan tuotu mahdollisuus jäsenaloitteiden antamiseen. Aloitteet kuitenkin tiputetaan puoluehallitukselle, eikä niistä käydä lähetekeskustelua, joten aloitekirjaus on kiistatta melko torso, joskin tyhjää parempi.

Puoluevaltuusto

Puoluevaltuustoa koskevia määräyksiä on muutettu hyvin paljon. Tähän saakka valinta on tehty nykyisten sääntöjen hengen ja kirjaimenkin vastaisesti listavaalilla, ja nyt tästä listavaalista tulee sääntöihin kirjattu periaate. Valtuustopaikat myös määräytyvät piirin koon mukaan, ja puoluevaltuustolle tulee yhden sijasta kaksi sääntömääräistä kokousta vuosittain.

Myös puolueen ohjelmista päättäminen on jatkossa alistettu puoluevaltuustolle, joten valtuuston rooli uudessa puoluerakenteessa korostuu. Olisin toivonut puoluevaltuustolle valittavaksi erillistä puheenjohtajaa, mikä olisi entisestään vahvistanut valtuuston asemaa, mutta jatkossakin valtuustossa puhetta johtaa puolueen puheenjohtaja.

Puoluehallituksen valintamenettely muuttuu myös merkittävästi. Kun puoluevaltuusto on aiemmin valinnut hallituksen jäsenet suoralla vaalilla, on hallituspaikat jatkossa kiintiöity piireittäin. Samasta piiristä voi olla useampi ehdokas, jolloin äänestys tapahtuu näiden ehdokkaiden välillä piirikohtaisesti. Tämä on varmaan hyvä kompromissi pätevyyteen perustuvan äänestyksen sekä politiikassa välttämättömän alueellisuuden väliltä.

Puoluehallitus ja puolueneuvosto

Muutoinkin puoluehallituksessa tapahtuu muutoksia: sähköisten kokousvälineiden käyttäminen mahdollistetaan, mikä on vähintäänkin ajanmukaista. Nuorisojärjestö, naisjärjestö ja EU-parlamenttiryhmä menettävät kokouksissa esitysoikeutensa, mutta eduskuntaryhmä menettää edustuksensa kokonaan. En tiedä, onko eduskuntaryhmän edustuksen puuttuminen vahinko, mutta hieman kummallista se silti on.

Puolueneuvosto lakkaa toimielimenä kokonaan. Otan erityisesti tämän muutoksen ilolla vastaan. Puolueen tilinpäätöstietojen mukaan puolueneuvoston kokousten järjestäminen on turkasen kallista, ja vaikka tällaisesta yhteisestä kokoontumisajosta toki jäsenille iloa onkin, uskon järjestökoneen ottavan mielellään käyttöönsä vaikkapa ne useat palkatut kenttätyöntekijät, jotka säästetty raha voi mahdollistaa.

Aiemmin säännöt puhuivat hallitukseen osallistumisesta, toiminnasta europarlamentissa ja ministerivalinnoista ylimalkaisesti tai eivät lainkaan. Nyt näitä kirjauksia löytyy hyvinkin paljon. Esimerkiksi ministerivalinnat on kirjattu tapahtumaan puolueen puheenjohtajan esityksestä, mikä tuntuu olevan yleinen käytäntö muissakin puolueissa. Myös europarlamenttiryhmän valitseminen on kirjattu sääntöihin, ja siitä päättävät puoluehallitus ja europarlamenttiryhmä yhdessä.

Osallistuminen vaaleihin ja ehdokasvalinnat

Ehdokkaiden asettaminen eri vaaleihin kirjoitettu sääntöihin tarkkaan. On erittäin tervetulleita, että kirjaukset ovat nyt aiempaa yksityiskohtaisempia ja yksiselitteisempiä. Ehdokasvalinnat kun tunnetusti ovat helposti riitaa aiheuttavia valintoja.

Eduskuntavaaliehdokkaista päätettäessä toimitetaan jäsenäänestys, josta puoluehallitus voi poiketa yhdellä kolmasosalla, ja istuvat kansanedustajat pääsevät ehdokkaaksi jonon ohi. Uutta on kuitenkin se, että jäsenäänestyksessä parhaiten menestyneitä ehdokkaita ei voida poikkeamisoikeudellakaan torjua, vaan jäsenäänestyksen kärki pääsee aina mukaan ehdolle.

Maakuntavaaleissa ehdokkaiden valinnasta päättää piirihallitus. Myös tästä valinnasta puoluehallitus voi poiketa yhdellä kolmasosalla.

EU-vaalien osalta jäsenäänestyksestä on luovuttu ja valta ehdokkaiden valinnasta on jätetty puoluehallitukselle. Mitään jäsenäänestystä ei edellisten vaalien aikaan järjestettykään, joten tässä suhteessa säännöt on vain saatettu vastaamaan nykyistä asiantilaa.

Sääntöihin on lisäksi lisätty määräyksiä siitä, miten luottamushenkilöiden valinta erilaisiin puolueelle kuuluviin luottamustoimiin tapahtuu. On aivan aiheellisesti kysytty, millä perustein puolue on tehnyt valintansa esimerkiksi valtioyhtiöiden hallituksessa istuvista henkilöistä. Jatkossa myös näille päätöksille on omat menettelytapansa, mikä on pelkästään hyvä asia.

Kannattaako säännöt hyväksyä?

Uudet säännöt eivät ole täydelliset, jotkin asiat aiheuttivat minussa kummastusta, ja nuoriso- sekä naisjärjestöt ovat varmasti hieman harmissaan oman esitysoikeutensa poistumisesta. Puolueen oppositio voi myös olla aivan ymmärrettävästi huolissaan erottamisperusteiden laventamisesta.

Sääntöjä muutettaessa erilaiset ryhmät ja alueet ovat luonnollisesti tarkkana omasta vaikutusvallastaan, ja tämä on aivan oikeutettua. Puoluevaltuuston ja puoluehallituksen valintamenettelyssä alueellisuutta on kuitenkin mielestäni painotettu taitavasti: puoluevaltuustoa valittaessa piirin koko antaa lisää voimaa, mutta puoluehallituksen kohdalla myös pienempien piirien vaikutusvalta puoluehallituksessa on turvattu. Tämä kompromissi on varmasti tarkkaan harkittu.

Vanhat säännöt eivät olleet ajanmukaiset, ja monet niissä olleet tulkinnanvaraisuudet aiheuttivat ongelmia. Monilta osin uudet säännöt ovat askel parempaan suuntaan, ja tulen ainakin itse äänestämään niiden hyväksymisen puolesta.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


6 kommenttia
Juha O.
Utelias
#1

Ohhoh! Mies taitaa olla ihan tosissaan hakemassa puoluesihteeriksi. Täytyy hattua nostaa tuollaiselle perehtymiselle.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iloinen
#2

Kiitos, Juha. Kyllä puoluesihteerin olisi syytä tuntea säännöt – näin minäkin tämän näen. 🙂

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Kristiina
Iloinen
#3

Kiitos Jarmo hyvästä kirjoituksesta! Tämä selkiytti omia ajtuksiani paljon. (: Oletko sinä muuten mikä ammatiltasi?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#5

Kiitos itsellesi!

Olen koulutukseltani liiketalouden tradenomi. Aiemmin olin ammatiltani 6,5 vuotta mainostoimiston toimitusjohtaja, mutta nyt työni on olla täysipäiväinen puoluesihteeriehdokas 🙂

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#4

Kiitos Jarmo.
Moni huhu sai siipeensä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#6

Lyhyesti – ”pakollinen” sukupuolikiintiö ei ole aina hyvästä – joten hyvää on sen poisto niiltä osin !
Sukupuolikiintiö ei ole mielestäni eikä perustu mihinkään aatteeseen,mies tai nais ”jakoon” !

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000