Vanha kaverini ja hyvä ystäväni oli katsonut Raimo Sailaksen haastattelun TV:stä ja siitä innostuneena itsekin kommentoi asiaa.

Kääntyi puoleeni ja pyysi minua myös kommentoimaan, jonka sitten teinkin, ja myönnetään, asioiden ytimessä ollaan.

Näin uutisissa eilen vain osittain tuon em. Sailaksen jutun, noista em. sain siis ”kimmokkeen” tähän juttuun.

Onko tosiaan niin, että Sote -mallin aivan alkuperäinen tarkoitus on hukkunut alueelliseen valtapeliin eli tuleviin maakuntiin, ja mikä pahinta markkinakeinottelun eli yksityistämisen jalkoihin.

Tässä ajan kanssa on kuultu mm. suomalaisten lääketieteen asiantuntijoiden ja muidenkin moitteita, että asialla on liian kiire ja valmistelu on aivan liian nopeaa.

Enkä nyt malta olla ottamatta tässä välissä esiin täysin epäonnistunutta KELA -uudistusta, joka siis väkisin kiireellä vietiin läpi ja jos siihen uskaltaa verrata, ne jäljet todella pelottavat.

Mutta, takaisin alkuperäiseen juttuun, maakunnat, valtapeli ja yksityistäminen:

Maakunnat, miksi tämä uusi väliporras pitää rakentaa tuohon eduskunnan, ministeriöiden ja kuntien väliin, miettikääpä?

Nykytrendihän on ollut jo pidempään organisaatioiden mataloittaminen, turhat väliportaat ja muu kustannus pois!

Uudistus tuonee vain lisää byrokratiaa ja kustannuksia sekä virkamiehiä?

”Kun maailmanmenoa seuraa näyttää siltä että epäeettiset toimijat ovat takavuosina jo päässeet niskan päälle, ainakin jäljistä päätellen.

On yksityisiä ja on yksityisiä toimijoita, on eettisiä ja epäeettisiä toimijoita.

Huolestuttavaa tässä on se, että kun yksityisen yrityksen päätäntävalta ei ole demokraattisesti valvotun ja kansanterveyden kokonaisetua valvovan kontrollin alla. Tällöin se on yrityslainsäädännön alaista eli pääasiana tuottaa omistajilleen voittoa.

Tähän porukkaan kuuluu myös niitä, joita ei oikeasti kiinnosta suomalaisten kansanterveys vaan pelkästään suomalaisten sairaudesta hyötyminen ja oman tuloksen kasvattaminen.

Lopputulemat on kansalaisten ja äänestäjien syytä tajuta tässä vaiheessa.

Kansankunnan elintärkeät infrastruktuurit, oli sitten kyse energiasta, tiestöstä, luonnovaroista tai kansakunnan tärkeimmästä resurssista kaikista kansalaisista, eli tuo kuuluisa yhteinen hyvä, sitä ei saa alistaa epäeettisten keinottelijoiden pelikentäksi.

Tämä kaikki em. siis vastuunsa tuntevia yrittäjiä kunnioittaen ja arvostaen.”

Olisiko tosiaan syytä, siitäkin huolimatta, että on jo maksanut ”maltaita”, aloittaa aivan alusta?

Ainakin kokeilla ensin pienemmässä mittakaavassa, menemällä ihminen edellä siis ottaen aivan koko ajan huomioon ihmiset ja heidän etunsa, maakunnat ja yksityistäminen vasta toisella sijalla. Vai onko tuo edes ollut tarkoituksena?

Nimittäin, nyt ei siltä vaikuta eikä vakuuta!