Microsoft ja Broadcom vapauttivat viime vuoden aikana Oulun työvoimamarkkinoille noin 1000 ohjelmistoalan ammattilaista suurirtisanomisten yhteydessä. Näistä ammattilaisista vain 257 on enää TE-palveluiden asiakkaana.

Näistä 257 henkilöstä 37 on töissä, mutta he haluavat pitää työnhaun edelleen voimassa. Koulutuksessa, työvoimapoliittisessa tai omaehtoisesti, on 91 henkilöä. Aidosti työttömänä on siis ainoastaan 112 henkilöä. Pelkästään viime kesänä työllistyi 106 henkilöä. Kyseiset tilastot sain osallistuessani tällä viikolla TE-palveluiden EGR-hankkeita esittelevään tilaisuuteen.

EGR eli Euroopan Globaalisaatio Rahasto on Euroopan komission alainen kriisirahasto, joka tarjoaa rahaa niille alueille, joissa on tapahtunut äkillinen kriisi johtuen globaalista mullistuksesta. Oulussa tämän mullistuksen aiheuttivat siis Microsoft ja Broadcom.

Valtio rahoittaa EGR-hankkeista 40% ja itse EGR-rahastosta tulee 60% hankkeiden rahoituksesta. EGR-kohderyhmälle on korvamerkattu tietty määrä TE-palveluiden palkkatukea. EGR-kohderyhmään kuuluvat siis Microsoftilta ja Broadcomilta irtisanotut työntekijät sekä mahdollisesti muita ICT-alalta irtisanottuja.

Käytännössä tämä korvamerkkaus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tänä vuonna palkkatukirahat loppuivat normaaleilta asiakkailta kesken vuoden, mutta EGR-kohderyhmässä oleville rahaa riittää koko vuodelle.

Tilanne voi vaikuttaa epätasa-arvoiselta, mutta systeemissä on myös hyvä puolet. EGR-varoin tuetaan kohderyhmän uudelleen työllistymistä sekä kouluttautumista. ICT-alalla osaaminen vanhenee nopeasti ja jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä. Työnantajat haluavat sellaisia ammattilaisia töihin, jotka vastaavat juuri heidän tarpeitaan. Veronmaksajien kannalta on tärkeää, että hyvin palkatut ICT-alan ammattilaiset työllistyvät hyvin. Tällöin he myös maksavat hyvin veroja ja laittavat kulutuksen rattaat pyörimään.

Edellä mainittu kohderyhmä ei ole joutumassa kunnan veronmaksajien rasitteeksi Oulun kaupungin maksamien sakkomaksujen muodossa, mikäli he työllistyvät ennen kuin ansiosidonnainen päiväraha loppuu. Tämän varmistaa se tosiasia, että TE-palveluiden työnhakuportaalista löytyy tällähetkellä reilut 70 avointa ICT-alan työpaikkaa. Nopealla matematiikalla voidaan ennustaa, että tulevana vuonna Oulunseudulle tulee työvoimapula ICT-alan ammattilaisista. Kaikki avoimet työpaikat eivät edes löydy TE-palveluiden hausta, vaan osa on piilotyöpaikkoja tai avoimet paikat on ilmoitettu jollakin toisella portaalilla.

Suurin tarve osaajille on sulautettujen järjestelmien, big datan ja web-ohjelmoinnin osa-alueilla. Tämä selviää yrityksille tehdystä kyselystä sekä avoinna olevista työpaikoista.

Miten tähän sitten päädyttiin?

Osa työttömäksi jääneistä on perustanut oman yrityksen tai liittynyt osuuskuntaan. Osa on lähtenyt töihin ulkomaille tai muualle Suomeen. Osa on kouluttautunut täysin uudelle alalle. Osa on työllistynyt alueella oleviin start-up firmoihin sekä suurempiin yrityksiin, kuten Nokialle (Networks). Suuria työllistäjiä ovat olleet myös uudet tulijat, kuten MediaTek ja Elektrobit Automotive.

Kun suomalaiset aikaisemmin puhuivat oululaisten suunnittelemiin matkapuhelimiin, niin tulevaisuudessa ajamme autoilla, joissa on oululaista älyteknologiaa.

Oma osuutensa on ollut myös oululaisella yrityshautomoiden verkostolla, johon kuuluvat mm. BusinessOulu, Business Kitchen, Duunaamo, Oulun Yritystakomo, Starttaamo, Butterfly Ventures ja Njetwork Inn.

Seuraavaksi pitäisi pohtia, että miten tämä sama saataisiin toteutettua muille kuin ICT-alalle? Jos jokaiselle kynnelle kykenevälle riittäisi töitä, olisi Suomen taloudelliset ongelmat ratkaistu.

Hyvää itsenäisyyspäivää!