Kaleva uutisoi 29.6.2016, että Oulussa on huutava osaajapula ICT-alalla. Ennustin asian jo viime vuoden itsenäisyyspäivän blogissani ”Ouluun työvoimapula ensi vuonna”.

Kaleva kirjoittaa uutisessa osuvasti, että pula on osaajista. Yritykset rekrytoivat siis osaajia, jotka ovat tuottavia välittömästi istuttuaan sorvin ääreen. Osaaminen täytyy olla juuri oikeanlaista ja tämä vaatii insinööreiltä uusimpien teknologioiden ja ohjelmointirajapintojen sekä arkkitehtuurien hallintaa. ICT-maailma kehittyy tunnetusti nopeaan tahtiin ja vaatimukset sen mukana.

Osaavaa työvoimaa ei ole reservissä. Tämä on aiheuttanut ”intia-ilmiön” oulunseudulle. Intia-ilmiössä työntekijät vaihtavat työpaikkaa herkästi paremman ansion perässä. Nokian matkapuhelin klusterin raunioille on rakentunut huomattavasti heterogeenisempi yritysklusteri. Työnantajia onkin yht’äkkiä kymmeniä, verrattuna aikaisempaa Nokia keskittyneisyyteen.

Oulun ICT-alan työmarkkinoilla on siis tilanne, että yritykset palkkaavat osaajia toisista alan yrityksistä. Ne, kenellä on varaa maksaa, saavat parhaat osaajat. Tilanne on lähtökohtaisesti hyvä sekä työntekijän kannalta, että työnantajan kannalta. Työntekijä saa paremman korvauksen menetetystä vapaa-ajasta ja työnantaja saa dynaamisia osaajia. Suojatyöpaikkojen aika on ohi. Työtä tehdään enenevissä määrin projekteihin, joilla on selkeä alku sekä loppu.

Tilanne pätee myös yrityksen työvoimatarpeeseen. Toisinaan yritys elää tilanteessa, jossa osaajia ei ole riittävästi saatavilla ja toisinaan tilanteessa, joissa on tarve sopeuttaa eli lomauttaa tai irtisanoa yt-neuvotteluiden kautta.

Työmarkkinat ovat intia-ilmiön ja heterogeenisyyden lisäksi kahtiajakautuneet. Pienet ja usein taloudellisesti ohuemman kassan päällä lepäävät start-up firmat toimivat osaajien hautomona. Näillä firmoilla ei ole useinkaan varaa maksaa kovia palkkoja, mutta juuri näissä firmoissa saa tehdä erittäin monipuolista työtä, jossa osaaminen kehittyy. Oma-aloitteiset ja rohkeat henkilöt kasvavat näissä firmoissa huippuosaajiksi. Oma-aloitteellisuutta tarvitaan, koska kukaan ei ole näissä firmoissa neuvomassa, vaan osaaminen täytyy itse rakentaa. Rohkeutta tarvitaan, jotta uskaltaa lähteä pienemmällä palkalla taloudellisesti epävarman firman leiviin.

Toki start-up firman kautta voi myös rikastua nopeasti. Tämä mahdollisuutta harvemmin on isoissa ja keskisuurissa firmoissa. Rikastuminen vaatii innovatiivisuutta ja mahdollisuutta päästä start-up firman osakkaaksi. Osakkuus ei aina tarkoita yrittäjyyttä, sillä viranomaiset tulkitsevat osaajan yrittäjäksi vasta siinä vaiheessa kun omistusosuus on yli 15% firmasta. Rikastuminen ja yrityksen menestyminen vaatii loistavan innovaation likäksi paljon verta ja hikeä, sekä onnea ja riittävää markkinointipanostusta. Usein myös sitä köyhänä elämistä ja firmalle elämistä.

Mitä tulee intia-ilmiön jälkeen? Muutamat start-up firmat lyövät läpi ja kasvavat kansainvälisiin mittoihin. Näiden pohjalta tulee myös muutama uusi miljonääri oulunseudulle. Useampi start-up firma kuitenkin katoaa, mutta sieltä vapautuu huippuosaajia muihin firmoihin. Työntekijät oppivat välttämään ”huonoja” firmoja ja hakeutuvat töihin niihin firmoihin, jotka pitävät hyvää huolta työntekijöistään. Ne firmat, joilla on vahva kassa tänäpäivänä ja katsovat tulevaisuuteen terveellä tavalla tulevat menestymään.

Osaajat ovat yrityksen suurin arvo. Työntekijään kannattaa panostaa ja jos haluaa varmistaa firmalle hyvän tulevaisuuden ja kassa antaa periksi, kannattaa rekrytä myös potentiaalisia osaajia, jotka saa vähäisellä perehdytyksellä tuottaviksi muutamassa kuukaudessa. Nämä ovat luultavasti niitä kaikkein lojaaleimpia osaajia.

Yritysten hallitusten edustajille lähetän terveisiä: laatikaa rekrytointistrategia, joka tekee teidän firmastanne osaajien parissa halutun.

Tuleville osaajille lähetän terveisiä: hankkikaa osaamista, jolle löytyy kysyntää. Miettikää kuitenkin kahdesti, jos työnantaja vaatii harrastuneisuutta alalle. Tarkoittaako tämä sitä, että työnantaja vaatii teitä ”harrastamaan” työnantajan projekteja myös vapaa-ajalla. Työlle on hyvä olla myös vastapainoa ja vapaa-ajalla kannattaa yrittää päästä irti töistä harrastamalla jotain ihan muuta kuin sitä työtä.

Omalta osaltani voin kertoa, että käytän aikaani Internet of Things (IoT) -osaamisen hankkimiseen. Hyvän pohjan tälle antaa valmis osaaminen internet teknologioista ja tiedonsiirrosta. IoT on kuitenkin ”vain” hieno käsite, jossa jo olemassa olevien teknologioiden päälle rakennetaan sovelluksia ja palveluita, jota suomenkielessä kutsutaan esineiden internetiksi. Tutustumisen arvoinen oululainen IoT innovaatio on RuuviTag, josta povaan alkua uudelle oululaiselle menestystarinalle. Kyseisen oululaisen innovaation avulla voi autotallissa helposti rakentaa innovatiivisia sovelluksia ja palveluita.

Voit lukea kaikki aikaisemmat Jari-Pekka Teurajärven kirjoittamat Perussuomalainen blogit täältä: https://tunnistus.perussuomalaiset.fi/kayttaja/9bfd7ad9-b2f3-49db-be77-e594422a5e89

LÄHTEET

Kaleva: ICT-alalla on Oulussa huutava osaajapula

Blogi Jari-Pekka Teurajärvi 6.12.2015: Ouluun työvoimapula ensi vuonna