Terveiset pohjoismaisesta joukkoliikenne konferenssista (NLTM & InformNorden 2016) Helsingistä. Olen täällä Oulun seudullisen joukkoliikennejaoston delegaation mukana. Pohjoismainen joukkoliikenneväki kokoontuu vuoden tai kahden välein verkostoitumaan ja pohtimaan joukkoliikenteen suuntauksia. Kaksipäiväisen konferenssin ”päivän sana” on ollut IoT (Internet of Things) eli esineiden internet. Myös ajoneuvot kytkeytyvät internet -verkkoon ja tuovat kuluttajien tarjolle paljon uusia lisäpalveluita.

Oulussa voimme jo nauttia joistakin IoT palveluista, kuten pysäkkien infotauluista joilta pystyy havainnoimaan liikenteessä olevat bussit kartalla reaaliaikaisesti. Sama palvelu on käytettävissä älypuhelimissa ja tietokoneissa. Kyseinen palvelu perustuu avoimeen dataan, joka on kaikkien sovelluskehittäjien saatavilla maksuttomana.

Avoimen datan avulla säästetään veronmaksajien varoja, koska viranomaisten ja virkamiesten ei tarvitse kuluttaa työaikaansa uusien sovellusten innovointiin ja kehittämiseen. Varsinaisen data omistaa valtio tai kunnat eli me veronmaksajat. Parhaat innovaatiot ovat avoimen datan ansiosta isomman porukan hyödynnettävissä ja paras osaaminenkin löytyy näiltä osin virastojen ulkopuolelta tavallisten ohjelmistokehittäjien työpöydiltä.

Tulevaisuudessa matkustajan tarvitsee vain nousta bussiin ja jäädä oikealla pysäkillä pois. IoT hoitaa maksutapahtuman ilman, että käyttäjän tarvitsee silmäänsä räpäyttää. Kotoa töihin lähtiessä matkustaja nousee oikeaan bussiin oikeaan aikaan järjestelmän opastamana. IoT tietää onko bussissa tilaa ja matkustajien käyttämät vakiomatkareitit arjen aikatauluineen. Virossa edellä mainittu IoT järjestelmä on jo pitkälle kehitetty, vaikka Tallinna tarjoaakin asukkailleen ilmaisen joukkoliikenteen.

Joukkoliikenteen kehittämisessä ICT on ajanut painopisteeltään varsinaisen linja-autokaluston kehityksen edelle. Tämä suuntaus tuli hyvin selville konferenssissa, sillä lähes jokainen ständi liittyi ICT –alaan. Konferenssissa oli kuitenkin esillä myös busseja. Poliittisilla päättäjillä on suuri rooli olla vaikuttamassa vähäpäästöisten linja-autojen markkinoille tuloon. Vaihtoehtoja on monia, eikä tarkkoja standardeja ajoneuvojen suhteen ole.

Pohjois-Suomeen ja Oulun seudulle soveltuu parhaiten polttomoottorilla toimivat ratkaisut. Sähköbussit toimivat parhaiten lämpimissä olosuhteissa. Sähköbussin ongelma on pohjoisissa talviolosuhteissa sisätilan lämmitys sekä lyhyt toimintasäde. Sähköbussin hinta on myös melkein kaksi kertaa kalliimpi kuin perinteisen polttomoottorilla varustetun.

Lisäksi sähköbussin käyttöikä on reilut 10 vuotta (akkujärjestelmä), kuin perinteistä bussia voi samoilla ajokilometreillä käyttää ainakin tuplasti kauemmin. Sähköbussissa on ilmastointina sekä lämmittimenä ilmalämpöpumppu. Tekniikaltaan siis täysin sama, kuin kiinteistöissä käytettävät ilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumppujen lämmitysteho loppuu linja-autojen tapauksessa kuitenkin noin -10 celsius astetta kylmemmissä olosuhteissa. Teho ei riitä lämmittämään bussin sisätiloja kyseisissä olosuhteissa, varsinkaan kuin ovia avataan ja suljetaan jatkuvasti.

Sähköbusseihin saa polttoainetoimisen webaston eli lämmittimen, mutta tämä vaihtoehto on lähinnä koominen, ottaen huomioon sähköauton alkuperäisen tarkoituksen päästä eroon uusiutumattomista luonnonvaroista valmistetuista polttoaineista. Pohjois-Suomeen soveltuu parhaiten biopolttoaineella toimivat ratkaisut. Kajaaniin valmistuu biopolttoainetehdas, joka valmistaa 100% kotimaisista raaka-aineista lähienergiaa. Tulevissa joukkoliikenteen kilpailutuksissa tulisikin vaatia tulevalta bussikalustolta biopolttoaine yhteensopivuutta ja rakentaa Ouluun jakelupisteet. Emme olisi enää riippuvaisia ulkomailta tuodusta öljystä ja kansantaloudellinen hyöty olisi ilmeinen.

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.)

Oulun seudullisen joukkoliikennejaoston jäsen