Lohikuume nousee, vai nouseeko?
Tänään eli kesäkuun 1. päivä alkoi lohestus Väylässä eli Tornion- ja Muonionjoella. Ensimmäiset lohet saatiin veneellä soutaen alle tunti pyynnin alkamisesta. Lohestuskausi tuo yhden sesongin lisää Tornionjokilaakson yrittäjille. Joki on euroopan unionin pisin vapaana virtaava joki ja paras lohijoki.
Itämeren alueen kalastuspolitiikka on ollut suotuisa viime vuosina itämerenlohen lisääntymiselle. Omassa lapsuudessani 80-luvulla ja 90-luvun alussa lohi oli ”tuntematon kalalaji” Muonionjoessa. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin kyseisen joen rannalla, enkä koskaan nähnyt lohen hyppäävän enkä kuullut kenenkään lohta joesta saaneen. Kaupasta kannettiin kotiin ruokaa muovipussissa, jossa luki ”Pelasta lohemme!”. Tilanne muuttui 90-luvun lopulla dramaattisesti. Lohi pääsi taas jokeen ja rannat täyttyivät jokiveneistä sekä kalastajista.
Rajajokemme kalastuskulttuurista täytyy poistaa muutama imagollinen sekä eettinen haitta. Punttikalastus, spinfluga on ongelma, joka ei rajajoelle kuulu. Kyseisessä kalastustavassa oikein kalastettuna heitetään virvelillä veteen paino ja siimassa on putkiperho, jonka paino vie joen pohjan läheisyyteen. Lohi iskee virtapaikassa putkiperhoon kiinni, jos tuuri käy. Punttikalastus on kuitenkin muuntunut rokastukseksi, jossa virvelillä kiskotaan painoa lujasti ja tarkoituksena on saada koukut tarttumaan lohesta kiinni satunnaisesta kohdasta. Tässä kalastustavassa lohi usein pääsee irti, mutta koukku kuitenkin vahingoittaa kalaa. Kala on tällöin altis taudeille tai kuolee saamiinsa vammoihin jo ennen kuin tauti aiheuttaa saman lopputuloksen.
Toinen ongelma on verkkokalastus. Tornionjoella puhutaan perinnekalastuksesta. Kysymyksessä on kulkuverkot, joka on virrassa ajelehtiva verkko. Tällä menetelmällä saadaan koko joen leveydeltä naarattua lohet verkkoon. Toinen sovellus on kulleverkko eli veneeseen kiinnitetty nuotta. Tällöin kahden veneen välille viritetään verkko ja jälleen koko joen leveydeltä saadaan naarattua lohet verkkoon. Verkkokalastus on tehokasta, mutta kenenkään ruuan saanti ei tyrehdy, vaikka se kiellettäisiin. Verkkokalastus on niin tehokasta, että verkkokalastuksen ajankohta näkyy Kattilankosken lohilaskurissa, jossa nousulohet lasketaan kaikuluotauksen avulla. Perinnekalastusta saa harjoittaa vain tietyinä ajankohtina.
Oulussa ei lohikuumetta havaitse. Tämä johtuu siitä, että aikanaan yksi parhaista lohijoista, Oulujoki on padottu. Imagosyistä Merikoskeen on rakennettu lohiportaat. Ei se lohikantaa jokeen tuo. Tutkijat kiinnittivät seurantalaitteita Merikosken portaista nousseisiin lohiin. Seurannan tulos oli, että lohet kiertävät rinkiä mereltä lohiportaita ylös ja heti voimalasta alas takaisin suistoon. Sanomalehti Kaleva uutisoi kesällä 2015, että Hupisaarten puroissa olisi lohelle ja taimenelle loistava lisääntymisalue, mikäli puroja hieman kunnostettaisiin. Tuokin olisi vain imagollinen temppu. Tällä viikolla uutisoitiin, että Muhoksen Montanssa aloitetaan lohien ylisiirrot uudella tekniikalla. Kalat on tarkoitus siirtää yläjuoksulle lisääntymään. Jälleen kerran kysymyksessä on imagotempaus. Edellämainituilla keinoilla ei valitettavasti saada elinvoimaista lohikantaa palautettua jokeen.
Haaveni on, että elinaikanani saataisiin kehitettyä korvaavia energiantuotantomuotoja, jotta voimalapadot saataisiin kaikista Suomen ja maailman joista purettua. Tämä on valitettavasti se ainoa keino elinvoimaiselle lohi- ja taimenkannalle joessa. Kiiminkijoki esimerkkinä todistaa sen, ettei edes pelkkä vapaana virtaava joki riitä. Lohi ja taimen tarvitsevat juuri sopivanlaisen lisääntymispaikan sen lisäksi, että ovat leimautuneet kyseiseen jokeen. Lohi palaa syntymäjokeensa lisääntymään.
Vesivoimaa mainostetaan vihreänä ja puhtaana energiana. Ei vain muisteta mainita, että vesivoima on tappanut joen vaelluskalakannat sekä mahdollisuuden kalastusmatkailua palvelevaan yrittäjyyteen. Tämä on se syy, miksi kannatan ydinvoimaa ja toivotan uuden ydinvoimalan tervetulleeksi Pyhäjoelle.
Vesivoiman kannattavuus on jo tänä päivänä sillä rajalla, että onko se kannattavaa. Lapin Kansan pääkirjoituksessa 5.5.2016 todettiin: ”Tuulivoimaloiden tukeminen verorahoilla pisti sähkömarkkinat sekaisin. Jopa vesivoiman kannattavuus on heikentynyt roimasti.” Lisäksi kirjoituksessa todettiin seuraavaa: ”Viime kesänä markkinahinta oli Ruotsissa muutamia viikkoja alle 10 euroa MWH:lta, kun pelkästään vesivoimalan kiinteistöveroihin kuluu 9 euroa MWH:ta kohti”.
Menemme siis kohti vapaana virtaavia jokia ja kalastusmatkailun kukoistuskautta myös oulujokivarressa.
Kireitä siimoja!
Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu
Kirjoitus julkaistu mm. Forum24-lehdessä 2.6.2016 (printti) ja 3.6.2016 (verkko), Oulu-lehdessä 8.6.2016 (printti) ja 7.6.2016 (verkko), Kotipitäjä lehdessä 8.6.2016 (printti).
LÄHTEET
MMM: Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2016
Tekstin aiheet:
Muutama ydinvoimala lisää,niin kaikki turve,kivihiili , vesivoimalat ja tuulivoimalat voidaan purkaa. (tuuli voimala on ehdottomasti pahin taloudellisesti koska se velkaannuttaa koko kansan kun niitä pyöritetään velkarahalla ja samalla tuhoaa tulevien sukupolvin elinmahdollisuudet tässä maassa se onyhtä paha yhteiskunna syöpä kuin sosiaali pummi pakolaist.) kivihiili voimalan saastuttamisen tuntee jokainen.
Suomi on muuten maailman paras paikka ydinvoiman tuotannolle,mutta täällä on vihreitä ja muita huumehörhö porukoita jotka vastutaa sitäkin järkevää saasteetonta energian tuotantoa. kikaista järkevintä siinä on se että se ei tarvitse valton tukea vaan valtio saa esim. 6 Miljardin voimala investonnista verotuloina lähes 40 % siiis 2 Miljardia !!!
Tässäkin asiassa persut on perseensä myyneet koska puolueessa on vastustajia jotka vastustaa huume hörhöjen kanssa yhdessä rintamassa järkeviä investointeja jolla tähän maahan saataisiin töitä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti