PARAS –laki oli keskustalaisen kuntaministeri Hannes Mannisen aikana annettu puitelaki. Hallituksessa oli silloin toki muitakin puolueita, joten tulos lienee kompromissi. On ainakin vaikea uskoa silloista viiden vuoden irtisanomissuojaa muuta kuin SDP:n edellytykseksi esityksen eteenpäin viemiseksi.

Keskustalaiseen ideologiaan uuden Oulun uusi ilme sopii huonosti, niin paljon ovat palvelut keskittyneet ja reuna-alueet menettäneet. En toki usko, että nämä alueet olisivat itsenäisinäkään kuntina mitenkään vilkkaita keskuksia. Sitähän kunta- ja palvelurakenteen uudistukset käytännössä olivat – teet säästöpäätökset itsenäisenä kuntana tai joku muu tekee ne puolestasi isomman kunnan osana. ”Ei kahden köyhän liitoksesta yhtä uutta rikasta tule”.

Silloisen ”Uuden Oulun” selvitysmies Arto Kosken vetämän PARAS –selvityksen ulkopuolelle jättäytyi Muhos. Viisautta teille, ettette lankea huonoon talouden pitoon, itsenäisenä kuntana. Kun Lakeuden isäntäkuntamallia aikanaan alettiin selvittää, johan Kempele nousi riemuun ja esittipä muuan kempeleläinen valtuutettu oman sairaalan rakentamista Kempeleeseen, kun nyt kerran siitäkin itsenäisenä voitiin haaveilla. Tämän tyyppinen itsenäisyys tuskin oli puitelain tavoitteena.  

Arto Koski maalaili hallituksen sanan saattajana vauhdikkaita näköaloja uudelle Oululle, aina Arkangelin kasvukäytäviä myöten. No toki maan rajat ylittävä alueellinen yhteistyö on ollut mahdollista ja on Oulun strategiassa edelleen mukana, vaikka reuna-alueita se tuskin lohduttaa. Paikkatietoa olisi voitu hyödyntää strategisemminkin liitostouhuissa. Paikkatiedosta on ansiokkaasti kirjoittanut Oulun yliopiston maantieteen laitoksen professori Jarmo Rusanen.

Ajassa ei voi matkustaa taaksepäin, mutta korjausliikkeitä voi tehdä. Ymmärrän täysin Jakkukylän osakuntaliitoshankkeen Iin suuntaan. Toivon, että tulevassa maakuntauudistuksessa on sellainen strateginen ote, ettei uusia reuna-alueita tule tätä vauhtia. Onkohan kuitenkin vain asennekysymys se, ettei koko maata tulisi pitää asuttuna. Johan Alatalon Mikkokin riimitteli ”Jumala maaseudun loi, ihminen kaupungin” – kelpo keskustalaista retoriikkaa se keskustalaiselta kansanedustajalta.

PARAS –hanke rakenneuudistuksena loi siis uusia reuna-alueita ja muutti maan käyttöä – Ylikiimingin ja Yli-Iin yhteydet uuteen kuntakeskukseen on pidettävä kunnossa. Rakenneuudistukset on nähtävä myös maantieteellisesti.

Maakuntalaki ei ole vielä valmis ja tulevaisuuden kunnat hakevat kasvojaan. Toivon hallitukselle viisautta, että kunnat voivat oikeasti toteuttaa heille jääviä tehtäviä kansanvaltaisesti ja lähellä kuntalaisia. Näyttää ainakin siltä, että tulevaisuudessa maakuntahallinnon valtaa jaetaan kuten nytkin – poliittisten piirijärjestöjen kamareissa. Niillä on myös vastuunsa nyt kansanvaltaisuudesta. Emme tarvitse uutta hallinnon tasoa muuta kuin palveluiden turvaamista varten.

Samoin kuntien tehtäväksi jäävä ”elinvoiman kehittäminen” on epäselvähkö käsite. Kuntiin jää selkeästi isoimpana tehtävänä koulutuksen järjestäminen, sitten tekninen ja vapaa-aikatoimi. Ne ovat juurikin paikkoja, jotka rakentavat merkittävästi kansanterveyttä maassamme. Onko uusi SOTE parempi hanke?