Eteläisen pallonpuoliskon jääkausi aiheuttaa hiilidioksidin kasvua. Tälläkin hetkellä Etelämannerta ympäröivät merialueet ovat laajasti jäässä, mantereelta jopa 2600 kilometriä eteläisellä Atlantilla, eli yhteensä jäistä seutua on keskimäärin halkaisijaltaan yli 6000 kilometriä. Tuo lisäksi merialueet ovat liki nolla asteisia, jolloin kasvisolut eivät yhteytä. Tuleva pohjoisen pallonpuoliskon jääkausi vastaavasti tulee supistamaan kasvua huomattavasti laajemmin, jolloin ruoka käy vähiin. Tuo tapahtuu vähitellen, jossa perihelikiertymässä pohjoisen kaamosaika kasvaa, eikä yöttömiä öitä pohjolassa nähdä tuhansiin vuosiin.

Se on juuri lyhyen kesän ja roudan syy, jos hiilidioksidi kasvaa. Jäisestä maasta puu ei voi saada vettä ja ravinteita. Lisäksi maapallon vähäinen tulivuoritoiminta aiheuttaa ilmakehän rikin laskua, joka suoraan heikentää puuston kasvua. Tuo johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että sienirihmasto tarvitsee rikkiä puulta saamansa hiilihydraatin sulattamiseen. Maapallon puusto on sienijuurisia, joten jos ei rikkiä, ei puita. Rikkipitoisten fossiilisten polton käytön vähentäminen vähentää myös puuston kasvua, täyttä faktaa.

Se on hankala puolustaa hiilidioksidia ja rikkiä, kun ne on onnistuttu mustamaalaamaan haitta-aineiksi, ja ovatkin maapallon elämän edellytys. Maapallon peittänyt kasvikunta on paras mahdollinen maapallon elämän muoto, ja vastaavasti ihmiskunnan on sopeuduttava juuri kasvikunnan tarvitsemaan kaasukehään, jossa kasvikunta on vahvin laji. Toisaalta maan madollakin on lokeronsa kasvikunnan hyvinvoinnin kannalta, kuten ihmiseläkin on lokeronsa, kaivaa vanhaa hiiltä kiertoon. Kunhan ymmärtäisimme vain osamme, maan matoset.

Niin, maan kasvikunta tarvitsee runsaasti hyötyeläimiä, kuten lintuja, oravia ja vaikka ihmisiä, vai olettaako joku, että ihminen oikeasti on kehittynyt maapallolle vain nauttimaan auringosta drinkkejä palmun varjossa?

Sekin on itse asiassa hyödyllistä, kun imetään öljyä valtamerien pohjista hyötykäyttöön, muutoinhan öljyt aikanaan pilaisivat vuotoineen laajoja merialueita. Kyse on eräänlaisesta luonnon siivouksesta ympäristölle leviävistä haitta-aineista, johon pystyy vain ihminen, jossa on syy, miksi ihmiskunnalle on jaettu hieman enemmän älyä, jotta öljyn hyödyntäminen onnistuisi, ja kasvikunta saisi jälleen rakennusaineensa.

Ihminen on ravintoketjun huipulla juuri lihansyönnin ansiosta, ja ilman ihmistä kasvikunta ei tulisi toimeen. Joku tarvitaan siivoamaan maapallon kasvijätteiden ja hiilenkierron tuottamasta ylimääräisestä fossiilisesta energiasta. Aurinko syöttää jatkuvalla virralla uutta energiaa maahan, ja lopulta maa peittyy öljystä, kuten happi loppuu. Voihan meillä olla loputa vain metaanimerien peittämä maakin.

Käyttämällä fossiilisia energioita, pelastamme maan elinkelpoisena.

Myös linnut tarvitsevat muniinsa rikkiä ja hiilidioksidia (mm. kalsiumkarbonaatti). Rikin kierto on vähäisempää , kuin hiilidioksidi. Jos lintukanta romahtaa, osaksi syynä on juuri tärkeiden munien raaka-aineiden vähäisyys luonnossa.

Väite, että sadevesiin liukenee rikkiä, joka happamoittaa maata, on väärä. Mikään rikin allotrooppisista muodoista ei liukene veteen.

Ns. asiantuntijat väittelevät, miten saaren päälle muodostuu pilviä, ja merellä on täysin pilvetöntä, päivällä. Asiaan on varsin yksinkertainen selitys; maan albedo on noin 30% ja meren albedo keskimäärin 10%. Näiden yhteisvaikutuksena saaren päällä ilma jäähtyy heijastusvaikutuksen takia, ja saa aikaiseksi merituulen saaren ilmatilan paineenalennuksen vuoksi. Tuo matalapaine haihduttaa merestä vettä, joka tiivistyy vedeksi korkeuden kasvaessa ja lämpötilan samalla laskiessa. Jos tilanne olisi päinvastainen, esim. meri jäässä, ja saari mustana, ilmavirtaukset olisivat maalta merelle, jolloin mahdollinen kosteus muodostaisin pilviä merialueelle. Veden höyrystyminen on suoraan verrannollinen ilmakehän paineeseen, eli avaruudessa se kiehuu nopeasti pois avaruuden paineettomassa tilassa.