Eduskunnan suuri valiokunta otti 5.12.2018 kantaa valtioneuvoston selvitykseen ”E-kirje eduskunnalle komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2021-2027 koskevaksi Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi”. Sen kannanoton pohjalta hallitus neuvottelee asian jatkosta.

Kapulakielisen sanahirviön takana piilee poliittisesti ja taloudellisesti äärimmäisen keskeinen asia maamme kannalta – sitoumuksemme pitkälti ensi vuosikymmenelle. Puhutaan miljardien jäsenmaksuista, satojen miljoonien mahdollisista nettomaksujen korotuksista. Liittyvää dokumentaatiota on tuhansia sivuja.

Perussuomalaiset esittivät rahoituskehykseen ja siihen liittyviin asioihin oman vaihtoehtonsa. Emme lähteneet ottamaan kantaa jokaiseen maataloustuen pilkun paikkaan, vaan keskeisimpiin kysymyksiin. Esityksemme kaatuivat äänestyksessä kaikkien muiden (mukaan lukien EU-kriittisenä esiintyvän KD:n) sitä vastustaessa. 

Seuraavassa tuon julki vaihtoehtomme, alkuperäisteksti kursivoituna. Teksti on pääosin itse tuottamaani ja pohjautuu konkreettisiin valiokunnassa tekemiimme muutosesityksiin. Tässä avataan, mistä on kysymys ja miksi perussuomalaisten mielestä kyseiseen asiaan pitäisi ottaa meidän linjamme:

Perussuomalaiset katsovat, että valiokunnan ei tulisi antaa valtioneuvostolle avointa valtakirjaa neuvotella maksuosuuksiamme varsinkaan nykyistä korkeammalle. Neuvottelumandaatin laajuus tullaan varmuudella hyväksikäyttämään muiden maiden toimesta ja tuloksena on kansallisen etumme vastainen rahoituskehys. 

Perussuomalaisten mielestä brexitin aiheuttamat jäsenmaksuvähennykset on leikattava täysmääräisesti EU:n budjetista. Emme voi hyväksyä lähtökohtaa, että 1% tavoitteesta automaattisesti lipsuttaisiin, vaan jopa kyseinen 1% aiheutti mielestämme Suomelle kohtuuttoman nettomaksupaineen.

– Kykeneekö EU ylipäänsä keventämään menojaan sekä byrokratiaansa? Kun iso nettomaksaja lähtee, sen pitäisi kyetä siihen. Kuitenkin komissio esittää jopa lisäystä menokehykseen, ja laskun maksajina olisivat luonnollisesti jäsenmaat. Jäsenmaksu on BKT-perusteinen ja pienikin muutos euromääräisesti suuri.

Kun lähtökohtana väistämättä on, että Suomi ensinnäkin on nettomaksaja ja toisinnakin suurin osa saannistamme perustuu maataloustukiin, joista komissio on ehdottamassa siirtoa muualle, meidän kannatamme yhtälö on täysin kestämätön – koko kaudelle jopa miljardiluokan lisämiinus!

Toki valtioneuvoston kannassa tämä tunnustetaan, mutta eihän neuvotteluihin voi lähteä missään niin että tappio on jo valmiiksi hyväksytty. Jokaiselle muulle maalle Euroopassa kelpaa raha, jokainen pitää kiinni omastaan. Kukaan muu kuin Suomi ei lähde niihin pöytiin takki auki hyväksyntää hakemaan.

Katsomme, että EU on ensisijaisesti vapaakauppa-alue ja syvempää integraatiota sekä liittovaltiokehitystä pitää peruuttaa edistämisen sijaan. Suhtaudumme pidättyväisesti käynnissä olevaan keskusteluun rahoituskehyksen sitomisesta oikeusvaltiokehitykseen. Komission esityksessä on havaittavissa faktoihin perustumatonta ja poliittista pyrkimystä vaikuttaa jäsenmaiden sisäisiin asioihin, jota emme voi tukea.

Siltä osin kuin väitetyt oikeusvaltion ongelmat tosiasiallisesti vaarantaisivat jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen toistensa järjestelmiin, talouskasvun tai investoinnit ja sisämarkkinoiden toiminnan, olemme avoimia toimenpiteille omien taloudellisten intressien turvaamiseksi sekä parantaaksemme kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja sääntelyn vakauteen ja ennustettavuuteen.

– Tämä osa vastalausettamme koskee eräiden Itä-Euroopan maiden väitettyjä oikeusvaltio-ongelmia. Komissio on lähtenyt sotajalalle Puolaa ja Unkaria vastaan ja eri mailla on pyrkimyksiä sitoa EU:n rahoitusta kyseisiä maita kohtaan jollain tapaa tämän mielivaltaisen ja tunnepohjaisen koetun kuuliaisuuden taakse.

Tällainen ei juurikaan onnistu nykyisten perussopimusten varjolla, jotka eivät tunne sen kaltaisia menettelyjä. Sopimusten muuttaminen ei onnistu, koska asianomaisten maiden pitäisi hyväksyä muutos. Asiantuntijat ovat toistuvasti kommentoineet, että tällä polulla eteneminen ei onnistu – silti Suomi roikkuu mukana.

Perussuomalaisten mielestä jäsenmaiden sisäisiin poliittisiin ja ideologisiin asioihin puuttuminen on torjuttava liittovaltion piirre. Vain jos kyseessä on taloudellinen korruptio tai muu seikka, joka vaarantaa luottamuksen yhteismarkkinan toimintaan, on maamme taloudellisessa intressissä puuttua siihen.

Sosiaalisen ulottuvuuden suhteen näkemyksemme on, että EU:ta ei tule kehittää liittovaltion suuntaan missään suhteessa, ei varsinkaan sosiaalijärjestelmän suhteen. Maanosan elintasoerojen johdosta se olisi erityisen voimakkaasti kansallisen intressimme vastaista.

– Rahoituskehyksessä otetaan kantaa myös EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen, vaikkakaan sen toteuttamiseen ei ole käytännössä juuri rahaa osoittaa. Tämä kirjauksemme oli vastaus maamme vihervasemmisto-opposition kantoihin, joiden mukaan sosiaalista ulottuvuutta nimenomaan EU:n tasolla pitäisi syventää.

Ajatus on aivan käsittämätön ja onneksi sentään tämänhetkisellä hallituksella on järkeä sen torjumiseen. On selvä asia, ettei meillä ole varaa maksaa italialaisten tai ranskalaisten sosiaaliturvaa. Tämä avaisi pandoran lippaan myös eläkejärjestelmän suhteen, joka meillä on ehkä Euroopan varmin. Näpit irti siitä!

Perussuomalaiset katsovat, että Eurooppaan kohdistuva maahanmuuton paine on joka tapauksessa suurempi kuin tänne voidaan ottaa vastaan. Siksi muuttoliikkeeseen on välttämätöntä vastata päättäväisesti. Muuttoliikkeen juurisyitä tulee korjata, mutta samalla kiristää maahanmuuttopolitiikka ja vähentää vetovoimatekijöitä.

Kehitysyhteistyön tavoite niin Suomen kuin EU:n tasolla tulee mielestämme olla kohdemaiden saaminen omavaraiseksi ja kykeneväiseksi toimimaan jatkossa ilman apua. EU:n neuvotteluvoimaa tulee hyödyntää, kun vaaditaan kolmansia maita ottamaan vastaan Euroopassa laittomasti oleskelevat kansalaisensa. Kehitysapu tulee ehdollistaa yhteistyökyvylle palautuksissa.

– Muuttoliike ja maahanmuutto ovat Euroopassa aivan keskeisiä teemoja lähes maassa kuin maassa, vaikka Suomessa valtapuolueet ja niitä tukeva media yrittävätkin häivyttää keskustelua marginaaliin. Maahanmuutto heiluttaa hallituksia ja ratkaisee vaaleja. Se on maanosan kohtalonkysymys.

Kun nyt kerran EU:ssa ollaan, mielestämme unionia tulisi käyttää muuttoliikkeen torjuntaan koko voimallaan. Yksittäisen pienen maan on vaikea pakottaa kolmansia maita palautussopimusten taakse, mutta EU:lla kokonaisuudessaan on eri vipuvarsi.

Tässäkin asiassa on meillä voimakas viides kolonna kotimaassa. Hallituksen kanta tähän asiaan on oikeansuuntainen mutta liian pehmeä ja vailla fokusta. Vihervasemmisto vaatisi rajat auki, käyttäen tekosyynä laillisen maahanmuuton reittejä sekä työperäisen ja humanitäärisen maahanmuuton sotkemista. Ei käy meille!