Vuosikaudet jatkuneeseen talouden alavireeseen näkyy pieniä toivon merkkejä. Työttömyys on vähentynyt kautta maan. Kaupan alalla työ lisääntyi aukioloaikojen vapauttamisen myötä ja kilpailukykysopimuksen tuoma vakaus luo myönteistä ilmapiiriä investoinneille.

Tehokas kaavoitus on eräs kasvun edellytys. Monissa tapauksissa kaavoitus valituksineen jarruttaa rakentamista ja investointeja. Tähän tarjotaan osaltaan ratkaisuja eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslaiksi.

Lain tavoitteet ovat normien purun hengessä vähentää kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä, lisätä rakentamismahdollisuuksia sekä edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä. Lakiesitys lisää kunnan omaa kaavoitusvaltaa ja vähentää ulkopuolista viranomaisohjausta. Viranomaisten valitusmahdollisuuksia toistensa päätöksistä karsitaan.

Erityisesti yhdistettynä takavuosina kiistoja aiheuttaneen vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyn keventämiseen, nämä ovat kuntapäättäjän näkökulmasta tervetulleita muutoksia. Tuoreessa muistissa on aika, jolloin valtio rajoitti meilläkin kaavoitusta. Osittain tästä johtui esimerkiksi Ikean tontin kauppa monimutkaisine ja kalliine järjestelyineen Lappeenrannassa.

Tavalliseen tapaan ympäristöjärjestöt ja vasemmisto-oppositio keksivät valittamista tästäkin uudistuksesta. Näitä tahoja tuntuu yhdistävän epäluottamus ihmistä lähellä tapahtuvaan päätöksentekoon ja halu keskittää valta harvoihin käsiin.

Kunnalla pitää olla oikeus päättää maankäytöstä alueellaan. Virkamiehet valmistelevat kaavat virkavastuulla, luottamushenkilöt käsittelevät ne kolmessa vaiheessa ja hallinto-oikeus ratkaisee mahdolliset valitukset. Tähän käsittelyyn on syytä luottaa nykyistä enemmän.