Perussuomalaiset ovat saaneet vaalikampanjoinnin aikana kyllästymiseen asti vastailla kysymyksiin siitä, miksi kuntavaaleissa sloganina on ”Äänestä Suomi takaisin”. Keneltä tai mistä se pitäisi ottaa takaisin, jotkut kommentoivat pilkallisesti ja painavat netissä räkänauruhymiön päälle. Oma vastaukseni on, että Suomi tulee äänestää takaisin haitalliselta ja vahingolliselta nykypolitiikalta, jossa asioiden tärkeysjärjestys on täysin päälaellaan. Se tapahtuu ensin kesäkuun vaaleissa, kunta kunnalta. Tämän jälkeen tulevissa eduskuntavaaleissa, viimeistään vuonna 2023. 47 vuoden ikään mennessä olen ehtinyt seurata jo monenlaisia oman synnyinmaani vaiheita. Parempiakin aikoja on nähty. Paljon hehkutettu hyvinvointiyhteiskunta, jossa asuu maailman onnellisin kansa, velkaantuu hurjaa vauhtia ja jakaa veronmaksajiensa rahoja isoja summia kehitysapuun sekä etelä-Euroopan maille ”elvytyspaketin” nimissä. Samaan aikaan omassa maassa leipäjonot pitkittyvät ja 120 000 lasta elää köyhässä perheessä.

Joidenkin vihervasemmiston kannattajien mielestä perussuomalaiset kuntavaaliehdokkaat ovat osoittaneet tietämättömyytensä kuntapolitiikassa käsiteltävistä asioista käymällä vaalien alla keskustelua esimerkiksi EU-paketista tai maahanmuutosta. Potentiaalisilla äänestäjillä tulee kuitenkin olla mahdollisuus tutustua ehdokkaan mielipiteisiin myös valtakunnanpolitiikan tasolla. Eduskunnassa tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia myös kuntatasolle ihmisten arkeen. Jos esimerkiksi Suomen pakolaiskiintiötä nostetaan yhtäkkiä roimasti, luo se vastaavasti kuntiin painetta kasvattaa omia kiintiöitään. Paljon puhutaan ilmastopakolaisuudesta kuin väistämättömänä luonnonilmiönä. Tulevaisuus näyttää, marssiiko rajamme yli uusi 32 000 turvapaikanhakijan joukko vaiko enemmän ja miten pian tämä tapahtuu. Kunnissa päätetään, perustetaanko niihin vastaanottokeskusta. Äänestäjän on hyvä tietää jo etukäteen, mitä tulevalle neljälle vuodelle valtuustoon ehdolla oleva ajattelee asiasta. Itse en kannata vastaanottokeskuksen perustamista, mikäli sellaista tullaan esittämään. Kuntalaisten turvallisuus on ensisijaista. Aiheesta olen kirjoittanut aiemmin täällä.

Silmämunien pyörittelyä on aiheuttanut myös ruuhkamaksujen vastustaminen kuntavaaliteemana, ainakin täällä Nokialla. Tämän kokoisessa kaupungissa kun ruuhkia harvemmin pääsee syntymään. Mutta kysehän ei olekaan kirjaimellisesti niistä ruuhkista. Kutsuttakoon suunniteltua maksua nyt sitten vaikka työssäkäyntiveroksi – yksi keino taas lisää, jolla kurittaa autoilijoita ilmastonmuutoksen nimissä. Mahtavatko maksut päätyä esimerkiksi huonokuntoisen tieverkon kunnossapitoon vaiko aivan johonkin muuhun? Jos ruuhkamaksut mahdollistava laki hyväksytään eduskunnassa, on sillä vaikutuksensa myös Tampereen ympäristökuntiin, kuten Nokiaan. Kaikki Nokialta Tampereen puolella työssäkäyvät eivät pysty hyödyntämään julkisia kulkuneuvoja. Valtuustoon on syytä tulla valituksi henkilöitä, jotka ovat valmiita vastustamaan tällaista autoilijoiden ryöväämistä hiilineutraaliusvauhtisokeuden keskellä.