On, mikäli alhainen äänestysaktiivisuus tarkoittaa sitä, että joidenkin väestöryhmien mielipide on aliedustettuna.

Äänestysaktiivisuus itsessään ei oikeastaan ole hyvä tai huono asia, sillä myös erittäin korkea äänestysaktiivisuus voi olla tätä. Keskeistä on pyrkiä ymmärtämään, mistä mahdollisesti alhainen aktiivisuus johtuu.

Tutkimusten mukaan tilanne voi kertoa siitä, että kansalaiset saattavat olla vieraantumassa demokraattisesta vaikuttamisesta erityisesti kunta- ja kaupunkitasolla. Äänestämättä jättäminen voi myös kertoa äänestäjän tunteesta, ettei hänellä tai hänen äänellään ole juuri vaikutusta tai väliä. Oli kyse kummasta tahansa, niin tilanteesta tulee olla huolestuneita ja pyrkiä selvittämään sen juurisyitä.

Aluevaalien äänestystuloksesta lyhyesti:

– aluevaaleissa kävi äänestämässä 47,5 prosenttia äänioikeutetuista,

– korkein äänestysprosentti alueella: Pohjanmaan hyvinvointialue, 53,9 %,

– matalin äänestysprosentti alueella: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, 39,2 %,

– kuntavaalit 2021: 55,1 %,

– europarlamenttivaalit 2019: 42,7 %,

– eduskuntavaalit 2019: 72,1 %,

– presidentinvaalit 2018: 69,9 %,

– lähes puolet suomalaisista ulkoisti päätösvallan ”naapurille”, joka kävi äänestämässä,

– äänestysaktiivisuus oli korkeinta pienissä kunnissa.

Joulukuussa eri tahot tekivät arvioita, että aluevaalien äänestysprosentti tulisi jäämään 40–50 %:n tuntumaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön joulukuisessa kyselyssä äänestäjät kertoivat äänestämisen alavireisyyden syyksi muun muassa epätietoisuuden siitä, etteivät tiedä mistä vaaleissa valittavat poliitikot tulisivat päättämään tai he eivät uskoneet sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja saavutettavuuden parantuvan uuden aluehallinnon myötä.

Tulevaisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä, muuttaako aluehallintomuutos suomalaisten elämän laatua mittaavia indeksejä johonkin suuntaan, ja jos muuttaa niin mihin? Pienenä vinkkinä, että tästä on hyvä tehdä aktiivista kyselyä toritapahtumissamme …

Se, että vain puolet äänioikeutetuista suomalaisista antaa äänensä, on kuitenkin demokratian kannalta ongelmallista. Aluevaltuustot kyllä saadaan aikaiseksi tällä äänestystuloksella, mutta kyllä valtakunnallisella äänestysprosentilla on merkitystä. Se nimittäin ratkaisee, millaiseen demokraattiseen mandaattiin nojaten valtuustot tekevät päätöksiä palveluiden järjestämisestä ja julkisten varojen käytöstä. Kun vähemmistö valitsee päättäjät, ei valtuustojen legitimiteetin rima ole vain huojuva, vaan se on jo murtunut.

Äänestysaktiivisuus ei siis pelkästään ole mittari, jota kannattaa tuijottaa. On tärkeämpää ymmärtää erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin miten hyvin äänestävien joukko edustaa koko väestöä, ja toiseksi, kuinka hyvin äänestäneet ovat olleet selvillä puolueen ja ehdokkaiden tärkeinä pitämistä asioista ja kyvykkyydestä ajaa niitä? Tätä analysoimalla ja havainnoimalla voidaan pohtia, millaiset äänestysaktiivisuutta kasvattavat toimenpiteet ovat jatkossa hyödyllisiä.

Vaalien tuloksessa on vielä vaikka kuinka paljon analysoitavaa mutta jo nyt voidaan sanoa, että ”työ jatkuu”. Tänään on taas itse kullakin työnsä tehtävänä ja onneksi näin, sillä suomalaisen yhteiskunnan kaikki hyvinvointi syntyy loppujen lopuksi työstä.

Lopuksi kuitenkin se täkein eli lämmin kiitos ehdokkaillemme ja äänestäjille sekä kaikille perussuomalaisille toimijoille ja poliitikoillemme, teitte valtavan hyvää työtä yhteisen kansanliikkeemme eteen. Olette tärkeitä!

Tukenne ja mukana olonne on sitä, joka auttaa meitä jokaista jaksamaan politiikassa joka päivä ja merkitsee perussuomalaiselle kansanliikkeelle niin paljon, ettei sitä oikein osaa edes sanoin ilmaista. Kiitos! #suomalainenensin #jotainrajaa #psnostaasykettä