Olen viime viikkoina tullut nyt siihen tulokseen, että näemmä pahimmillaan kotimaisen politiikan näkeminen tai lukeminen voivat vahingoittaa ihmisen mielenterveyttä. Erityisesti allekirjoittaneen.

Sitä kun itse saa tuon tuosta istua fiksussa seurassa palaveeraamaan arvomaailmoista ja ideologioista sekä miettiä (ihan tosissaan) esimerkiksi sitä, miten täällä rakkaassa Suomen maassa voisi tuottaa terveyspalveluja kustannustehokkaammin mutta edelleen laadukkaasti – niin aivan viime viikkoina, olen ollut aivan hilkulla – etten ole itse tarvinnut käyntiä kallonkutistajalle.

Ja miksikö? No ehkäpä hieman avaudun aiheesta.

Vaikka en kaikesta (luoja paratkoon) ole kaikkien kanssa politiikassa samaa mieltä, niin pari viikkoa sitten pahoitin mieleni perin juurin siitä, kun tajusin, että punavihreät Suomessa ovat olleet juuri se taho, jotka eivät ole kannattaneet Perussuomalaisten lakialoitetta, jossa eläimeen seksuaalisesti sekaantuminen kiellettäisiin ja säädettäisiin rangaistavaksi teoksi Suomessa.

Periaatteessa olen aina ollut sitä mieltä, että aikuiset ihmiset saavat kotonaan tehdä ja käyttäytyä aivan kuten haluavat, siis kunhan eivät riko lakeja tai vahingoita ketään. Mutta nyt mieleni muuttui täysin. Eli arvon punavihreät ’hajotkaa metsään’ arvomaailmojenne ja ideologioittenne kanssa! Kenelläkään ihmisellä ei tulisi tällä pallolla olla oikeutta sekaantua eläimiin. Tämän nyt luulisi olevan täysin selvä asia jokaiselle lainsäätäjälle ja ihan tiedoksi vaan, jos ette tätä ymmärrä: perheen Turren tai navetan Rusinan suojelussa ihmisseksiltä ei ole vaihtoehtoa, sikäli mikäli mitään tästä aiheesta yksikään ihminen voi ymmärtää yhtään mitään!

Ei siinä siis mitään mutta lopullisesti herne imeytyi nenääni viime viikolla, kun sain lukea, kuinka yksi noista edellä mainitsemistani puolueista pysäytti lentokoneen, jossa lapsenraiskaajaa karkotettiin ja sen perään puheenjohtaja alkoi antamaan pyllyn piiskaamisen välissä asiasta lausuntoja.

*Totaalipöyristymistä ja huokaus.*

Asiasta takaisin pahvilaatikkoon. Ehkäpä olen ajatusmaailmaltani liian ’vanha ja asiallinen’, kun en ymmärrä punavihreiden ideologiaa mutta onneksi eläinsuojelulain viimeinen eräpäivä tulee eteen samaan aikaan seuraavien eduskuntavaalien kanssa ja ehkä myös silloin näemme punavihreiden kannattavan lain kriminalisoimista tuolta osin? Ja ehkäpä lehmät lentävät, vaimitenkäsenytoli?

Kun lukee ja katsoo, edellä kuvattuja politiikan uutisia ja ilmiöitä netissä, niin pakko se on vain lopuksi todeta, ettei ne asiat aina osu eikä uppoa. Ei sitten millään, eikä edes fifty-sixty.

Tosiasia loppupeleissä on kuitenkin se, että meistä jokainen valitsee itse sen mitä haluaa kiikkustuolissa muistella elämänsä aikana tehneensä ja omalta osalta voin todeta, että kohokohtia muisteloissani ei tule todellakaan olemaan lapsenraiskaajan puolustaminen tai pyllyn piiskaaminen julkisesti.

Minun politiikan kesässäni ne saavat jäädä väliin, sillä loppupeleissä se on täysin itsestä kiinni, tekeekö asiapolitiikkaa tämän maan ja suomalaisten eteen vai älytöntä friikkisirkusta medialle.