Presidentinvaalien kaartuessa kohti varsinaista vaalipäiväänsä, sylkäisevät Yle ja muut mediat tänään taas nähtäväksemme silmiä pyörittävät arviot siitä, kuinka vaalit tulevat ratkeamaan.

Muutama vuosi sitten merten tuolla puolen käytiin myös presidentinvaalit ja silloin esimerkiksi Iltalehti uutisoi vaalien kalkkiviivoilla, kuinka Clintonille olisi tulossa voitto 85-99 prosentin todennäköisyydellä. Vaan, miten kävi?

Tänään Ylen vaaliennusteiden lööppejä lukiessa, ei voi välttyä siltä tunteelta, että media uutisoi meille tuota samaa ”todennäköisyysharhaa” myös Suomen presidentinvaalien osalta. Vai oletko kenties itse sitä mieltä, ettei vaalien toinen kierros olisi mahdollinen?

Minä en ole ja seuraavaksi kerron miksi.

Näissä vaaleissa on kyse vahvasti siitä, että nuoret äänestäjät eli he, jotka ovat samaa ikäluokkaa kuin Laura tai nuorempia, valitsevat nyt sen tien mille he haluavat Suomen tulevaisuudessa kulkevan. Kohti tiiviimpää EU-integraatiota eli liittovaltiota vai kohti itsenäisempää ja demokraattisempaa Suomea?

Näissä vaaleissa he päättävät, onko viimeisen kahdenkymmen vuoden ajan Suomea viety siihen suuntaan, missä heillä ja heidän lapsillaan on hyvä elää tänään ja tulevaisuudessa, vai jatketaanko samalla linjalla kuin on tähänkin asti menty?

Avataanko piikki oman maan apua tarvitseville kansalaisille vai paperittomille tai hoivataanko suomalaiset vanhukset vai turvapaikanhakijoiden hampaat? Listaa voisi jatkaa loputtomiin mutta fakta on, että sinä päätät tästä ja sunnuntai-iltana näemme kaikki, minkä suunnan maamme ottaa?

Vaikka vaalitulos ei ole vielä lopullinen – me Perussuomalaiset olemme jo voittaneet

Haluaisin perustella ja ennustaa vaalien tuloksen yhtä laadukkaasti kuin Yle mutta, koska mielestäni äänestäjät tarvitsevat todellista faktatietoa, sanon vain yhden asian; Lauran sanoma Suomen tulevaisuudesta on jo nyt koskettanut ihmisiä yli puoluerajojen, ja sen myötä hänen kampanjaansa ovat esimerkiksi tulleet toteuttamaan sadat puolueeseen kuulumattomat ihmiset, rinta rinnan Perussuomalaisten yhdistysaktiivien kanssa.

Minusta tämä, jos jokin kertoo ihmisten halusta muutokseen.

Yhdessä on järjestetty satoja tapahtumia eri puolilla Suomea, jaettu Lauran vaalilehtiä satoi tai paistoi, ja kohdattu ihmisiä arjessa keskustellen. On viestitty somessa, ehkäpä jopa ”maanisesti” sanoisi joku, mutta ennen kaikkea hymyillen ja peukuttaen omaa ehdokasta – kuten kuuluukin.

Eikä tässä vielä kaikki. Perussuomalaisten presidentinvaalikampanjoinnin kautta, olemme luoneet sisäiset yhteytemme uudelleen ja huomanneet, että meissä ja meillä on edelleen rutkasti annettavaa tälle maalle ja, että asiamme ja arvomme ovat oikeat.

Tämän lisäksi puolueen puheenjohtaja Jussi on lähtenyt viime vuonna mukaan toimintaan uudella ja positiivisella tavalla, kiertäen muun muassa syksyllä läpi piirien ja yhdistysten kokoukset. Tätä ei aiemmin juurikaan nähty ja siksi uskon, että kaikki yhdistysaktiivimme voivat tänään yhtyä toteamukseen, ettei kulunut vuosi todellakaan hajottanut meitä vaan hitsasi meidät vielä paremmin puhaltamaan eloa yhteiseen hiileen; omaan toimintaamme, koko Suomeen ja erityisesti Lauran kampanjaan.

Toinen asia edellisen lisäksi on myös faktaa; tälle maalle ja sen kansalle näkyy nyt ensimmäisen kerran vuosiin valoa tunnelin päässä eli käytä ääntäsi, ja näistä vaaleista voi tulla yhdet hedelmällisimmät vaalit koskaan – meille kaikille.

Lopuksi vielä kertauksena: käy äänestämässä sunnuntaina ja muista – Laura vai liittovaltio?

”It ain’t over till the fat lady sings.”