14. Teesi

NUMERO 14 Teesi

14.1.2015

Uusiutuvissa energiamahdollisuuksissa on tulevaisuus, myös Suomen tulevaisuus! Meillä on älyä, osaamista ja ymmärrystä tässä maassa uusien innovaatioiden synnyttämiselle, uusien tuotteiden kehittämiselle ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiselle. Tällä hetkellä Suomen energiatarpeesta tyydytetään noin 31% uusiutuvien energiaratkaisujen avulla. Voimme siis tähdätä siihen, että fossiiliset (myös noin 30%) korvattaisiin kokonaan tai lähes kokonaan uusiutuvilla tulevaisuudessa. Vain taivas on rajana uusien tekniikoiden ja tuotteiden kehittämisessä. Ydinvoimaloita ei tarvita enempää, sillä vaikka ne ovat tällä hetkellä melko tuottelias, turvallinen ja siisti energialähde, on niissäkin omat huonot puolensa. Huonoja puolia ovat hinta, ydinjätteet ja riippuvuus venäläisestä ydinpolttoaineesta, myös kriisitilanteissa voivat seuraamukset olla erittäin kohtalokkaita. Tällä hetkellä metsäteollisuudesta saadaan eri muodoissa suurin osa (70%) uusiutuvista energioistamme, mutta todellakin aurinko-, tuuli-, maa- ja valtameritegnologiat tulevat kovalla tohinalla mukaan talkoisiin. Suunta on oikea ja toivottavasti pysyvä.

http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuoto/7681153

13. Kysymys

NUMERO 13 Kysymys

13.1.2014

Jos Yle Uutisia on uskominen ja miksi ei olisi, niin Venäjä vahvistaa paraikaa joukkojaan Kaliningradissa, Krimillä ja arktisella alueella, lähellä Suomen rajaa. Sotilasliitto Nato taas osaltaan harkitsee Itämeren alueen sotilasharjoitusten vahvistamista. Viime vuonna Suomi ja useat Baltian Nato-maat kertoivat venäläisten lentokoneiden lukuisista lennoista Itämeren yllä. Joulukuussa Itämeren yllä havaittiin Suomen ilmavoimien mukaan poikkeuksellisen runsaasti Venäjän sotilaskoneiden lentoja, joista osa tehtiin niin sanotusti pimeinä eli käyttämättä transpondereita. 

Presidentti Vladimir Putin hyväksyi joulukuussa sotilaallisen linjauksen, jossa mainittiin Naton laajeneminen Venäjää uhkaavana ulkoisena riskinä sekä korostettiin Venäjän intressien suojelemista arktisella alueella. Kyseessä lienevät sekä luonnonvaroihin liittyvät että sotilaalliset intressit, kuten tutkavalvonnan vahvistaminen.

Kysymys, voimmeko me siis olla täysin pelottomana, täysin luottavaisena, kun kaksi suurta, Venäjä ja Nato, terottavat hampaitaan ja tekevät uhkausliikkeitä toisiensa suhteen? Onko todellakin joku edelleen sitä mieltä, että tämä ei missään vaiheessa kosketa meitä suomalaisia? Luultavasti, jos sapelien kalke aloitetaan, niin se kuuluu ja tuntuu meidän kaikkien suomalaisten takapihoilla. Tuossa tilanteessa on täysin sama olemmeko Naton vai Venäjän intressipiirissä, sillä kummatkin ovat seurassamme ja me maksamme laskun. Minun mielestäni nyt viimeistään meidän presidenttimme, eduskuntamme ja hallituksemme on herättävä. Uhka on todellinen eikä katsetta voi pitää vain omassa navassa. Asiasta on puhuttava avoimesti eikä vaikenemiselle ole sijaa, tässäkin asiassa kansa ansaitsee läpinäkyvyyttä ja toimia valitsemiltaan luottamushenkilöiltä.

12. Kysymys

NUMERO 12 KYSYMYS

12.1.2015

Alkoholipolitiikka, siinä vasta sanahirviö, haasteellinen hirviö. Onko alkoholin hinta määräävä tekijä alkoholin kulutuksen vähentymiselle tai lisääntymiselle? Vai onko se alkoholin saatavuus? Mielestäni alkoholin kulutuksesta päättää itse kuluttajat, riippumatta hinnasta tai saatavuudesta. Mielestäni meidän tulisi siirtyä muiden Euroopan maiden malliin, jossa alkoholia myydään ruokakaupoissa. Hienot ja kalliit konjakit, rommit ja viskit voidaan myydä erikoiskaupoista. WHO:n uuden raportin mukaan alkoholia käytetään eniten maissa, joissa se kuuluu kulttuuriin eli Itä-Euroopassa. Suomi ja Latvia ovat vasta sijalla 14 alkoholin käytössä per henkilö. Euroopan maat, joissa esimerkiksi viini on ruokakaupoissa, juodaan vähemmän. Eikö jo olisi aika purkaa Alkon monopoli ja vapauttaa alkoholin käyttö kansalaisten omaan harkintaan? Ehkä myös tässä asiassa voisimme olla kuin eurooppalaiset… kun kaikessa muussakin pian olemme.

11. Ehdotus

NUMERO 11 EHDOTUS

11.1.2015

Tänään aamulehdessä Pienyrittäjien liiton puheenjohtaja Matti Kokko vaati suomalaisten tuotteiden ja palveluiden verovapautta, jotta suomalaisten tuotteiden kulutus kasvaisi, yritykset pystyisivät lisäämään tuotantoaan ja luomaan näin työpaikkoja, raha jäisi Suomeen. Verojen menetyksen valtio saisi takaisin uusien työpaikkojen tuomien verotulojen myötä. Asiantuntijoiden haastattelujen kautta tuotiin esiin EU säädökset ja vapaakauppaperiaate, joiden mukaan tuotteiden alkuperämaan perusteella tulee täyttyä syrjimättömyysperiaate. Kokko ei hyväksynyt näitä perusteita, vaan katsoi asiantuntijoiden menevän EU:n selän taakse näiden asioiden suhteen ja vaati kansanedustajilta ja mepeiltä vastuuta suomalaisten asioiden ajajana.

Olemme liittyneet EU:iin ja kuten aikaisemmin olen todennut, suostuneet kaikkeen siihen mitä EU määrää. Vapaakauppasopimuksessa on tietty kaksi puolta, omien markkinoiden avoimuus, mutta myös mahdollisuus lähteä muiden EU maiden markkinoille omien tuotteidemme kanssa. Jälkimmäinen vaihtoehto on ainoa mahdollisuus, ainakin tässä vaiheessa, kun olemme vahvasti naimisissa EU:n kanssa. Mutta löytyisikö muita vaihtoehtoja buustata suomalaisten tuotteiden menekkiä kotimaan markkinoilla? Löytyykö EU:n säännöissä este myös seuraavalle ehdotukselle?

Olisiko mahdollista myöntää verovapaus tuotteille, jotka on valmistettu ekologisesti, pienen hiilijalanjäljen periaatteilla, pitkän elinkaaren omaavaksi, laadukkaaksi ja kestävän kehityksen lakien mukaan energia- ja materiaalitehokkaasti eettisissä työskentelyolosuhteissa? Tällä hetkellä myynnissä on paljon ulkomailta tuotua halpaa ja huonolaatuista kertakäyttötavaraa, jotka ei missään mielessä täytä kestävän kehityksen vaatimuksia. Tarvitsemme tuotteita, jotka ovat huollettavissa, modulirakenteisia eli muunneltavia ja pienin muutoksin pitkään käytettäviä. Miksi edelleen myös Suomessa valmistetaan tuotteita, joiden on tarkoituskin kestää vain hetken, jotta saadaan uutta myytyä piakkoin. Ymmärrän kyllä, että tekniikka kehittyy, mutta silloin kun tuotteista tehdään kierrätettäviä heti alussa lähtien, niin tulevasta jätteestä tulee toisen tuotteen tai toiminnan raaka-aine. Tällä alueella meillä on paljon kehitettävää ja porkkanoita tarvitaan.

Verovapaus ekologisista tuotteista ei loukkaisi, ei syrjisi, koska samat säännöt koskisivat myös EU:n sisältä tuotettavia tuotteita.

10. Ajatus

NUMERO 10 AJATUS

10.1.2015

Suomi putos puusta, kun markasta tuli euro, Suomesta tuli Finland ja suomalaisista eurooppalaisia. Olemme antaneet lainoja ilman oikeita takuita takaisinmaksusta, maksaneet EU:iin niin paljon kuin sieltä on kehdattu pyytää sekä totelleet kaikissa direktiiveissa ja määräyksissä kuin kiltit tyhjäpäät. Nyt myönnämme, että kaikessa tuossa emme ole toimineet järkevästi. Olemmeko valmiita myöntämään, että eräät tahot yrittivät varoittaa näista asioista jo nykyisen hallituksen alkumetreillä? Silloin vastassa oli paremmin tietävät, enemmän ymmärtävät, itseluottamusta puhkuvat, entä nyt? Miksi siis sama meno edelleen jatkuu, jos viimein ymmärrämme totuuden?

Tarvitsemme uusia innovaatioita ja avauksia, tuotteita ja palveluja. Emme pääse takaisin puuhun pesemällä vain toistemme paitoja. Tarvitsemme vientituotteita ja -palveluja. Meidän täytyy piristyä, opetella markkinointia ja myyntiä, rohkeutta lähteä viemään tuotteitamme Eurooppaan, sillä EU-jäsenenä meillä on avoimet rajat, aidattomat kulkureitit koko EU-Eurooppaan. Silloin, kun hyväksyimme, että maidosta tuli milkkiä, silloin päästimme EU:n päättämään, kuinka paljon ja miten lehmistämme maitoa lypsetään.

9. Mielipide

NUMERO 9 MIELIPIDE

9.1.2015

Vastustan väkivaltaa vahvasti, mutta kannatan silti tietyissä yhteyksissä kovia otteita. Ei ole oikein pilkata toisten uskontoa ja arvoja, mutta paljon tuomittavampaa on riistää ihmisiä hengiltä loukkaantumisen perusteella. Mielestäni Ranskan poliisi toimii ihanteellisen suoraviivaisesti eikä ole vain hyväntahtoisesti ymmärtänyt ja säälinyt terroristeja, jotka laittavat oman uskontonsa pilkkaamisen ihmisten elämän edelle. Kristinusko on ollut historian väkivaltaisempia uskontoja, mutta moralisoivaa tai ei, niin tällä hetkellä uskonnon varjolla soditaan aivan liikaa ympäri maailmaa. Voin vain todeta yhden asian, ihmisluonne ei ole muuttunut vuosituhansien aikana. Vaikka älykkyyttä löytyy, myös älyttömyyttä on tarjolla liian paljon.

8. Arvo

NUMERO 8 ARVO

8.1.2015

Olen eläinrakas ja luonto on minulle erittäin tärkeä. Inhimillisyys on mielestäni välittämistä sekä ihmisistä, eläimistä että luonnosta. Ihmisen älykkyyden tulisi merkitä vastuuta muista elollisista ja ymmärrystä tulevaisuuden haasteista, jos luontoa ei kunnioiteta. Riisto, välinpitämättömyys ja vähättely eläimiä ja luontoa kohtaan ovat merkkejä ihmisen pienuudesta eikä suuruudesta. Eläinten ja luonnon oikeudet eivät ole pois ihmisiltä. Jokainen elollinen ansaitsee hyvä syntymän, elämän ja kuoleman. Kun eläimiä kasvatetaan ruuaksi, on erittäin tärkeää, että eläinten olosuhteet ovat hyvät, elämä arvokasta ja kuolema kivuton. Kasvisperäisen ruuan osuutta on pyrittävä lisäämään suomalaisten ruokavaliossa. Vastustan myös eläinkokeita, sillä eläimet kokevat yhtälailla kipua, kauhua ja surua. Suurin osa kokeista tehdään vain ihmisen turhamaisuuden vuoksi.