Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti Yleisradion uutisen mukaan, ettei Suomella ole varaa elvyttää. Tuossa yhdesä toteamuksessa on kaksi virhettä.

Ensinnäkään termi ”varaa” on markkinatilanne huomioon ottaen varsin omalaatuinen. Suomen taloudenpitoon luotetaan markkinoiden mielestä ennennäkemättömän lujasti. Kirjoitushetkellä, illalla 5.11.2014 Suomen 10-vuotisen joukkovelkakirjan jälkimarkkinakorko on 0,945 prosentissa. Aivan oikein: alle prosentissa. Toisin sanoen, Suomelle suorastaan tarjotaan velkarahaa puoli-ilmaiseksi, jopa kymmeneksi vuodeksi.

Tosin se pitää muistaa, että jos Suomen talous ei kasva tuota yhden prosentin vuosivauhtia seuraavien kymmenen vuoden aikana niin silloin velanotto on kannattamatonta. Se tarkottaisi, ettei Suomi saa lainarahallakaan tehtyä kannattavia investointeja saadakseen myöhemmin hyvät tulot, joilla kuitata tuo alhaisen koron velka – ja kenties vielä jäädä plussan puolelle.

Velkarahalla voitaisiin myös ”pehmentää” näiden rakenneuudistustalkoiden kovaa pudotusta. Suomen kansalta voisi esimerkiksi kysyä, että jos me nyt väliaikaisesti korotamme vaikka opinto- ja/tai työmarkkinatukea, niin suostuisimmeko samalla niihin ”kipeisiin uudistuksiin”. Niihin uudistuksiin, joissa laitetaan rakenteita kuntoon.

Mutta…

Asia vaatii lakimuunnoksen. Tämä koskeekin Sipilän toista virhesanomaa velkaantumisessa. Kyse ei ole niinkään siis siitä, etteikö meillä olisi ”varaa” ylläolevin perustein; vaan siitä, että se on lain noudattamatta jättämistä.

Suomi on sopinut usean muun EU-maan kanssa siitä, että velkajarru otetaan käyttöön, jos rakenteellinen alijäämä tai velkataso ovat tiettyjen sopimusrajojen yli. Ja Suomi on ylittämässä tuon velkaisuustason – olkoonkin, että Suomella on euromaiden kerhossa verraten vähän velkaa.

Tämä velkajarru on kirjattu Suomen lakiin, ja näin ollen kyse ei ole siitä, onko meillä ”varaa”. Se on kiellettyä, se on sääntöjen vastaista.

Vaikka siis miten päin arvioisi lisävelanoton käyttämistä mielekkäästi niin se ei vain ole mahdollista. ”Mielekäs” lainarahan käyttö on tietysti hyvin paljon riippuvainen katsantokannasta.

Otetaan esimerkki: lainarahaa käytettäisiin hometalkoisiin niin, että se toisi kansanterveydellisiä säästöjä jatkossa. Tähän ei ole mahdollisuuksia. Voisi siis ajatella niinkin, että suomalaiset tulevat jatkossa makaamaan nelikymppisinä hengityslaitteissa, koska noudatimme vain lakia.

Ja mikäli laki todetaan älyttömäksi niin ei hätää: lakia voidaan muuttaa. Toki se tietäisi sitä, että Suomi myös irtisanoutuu monen EU-maan keskenään sopimasta velkajarrusta, mutta miksi kansakunnan tulisi määrätä laki, joka ampuu omaa kansaa jalkaan?

Nämä ovat kuitenkin asioita, joista politiikassa väännetään kättä. Sipilä erehtyi kuitenkin asiassa, siinä ei ole sijaa tulkinnalle.