Köyhyys satuttaa lasta
Hiihtoloma on ohi ja lapset ovat palanneet kouluun. Kerrotaan innoissaan, mitä lomalla on tehty. Joku on ollut Lapissa, toinen Kanarialla ja muutama Thaimaassa. Mutta mitä kertovat lapset, joiden perhe elää köyhyydessä? Lapsien ollessa lomalla rahat ovat olleet entistä tiukemmalla, kouluruoan tilalle on pitänyt ostaa enemmän ruokaa kotiin. Näitä köyhyysrajan alapuolella sinnittelevä perheitä on yhä enenevässä määrin. Suomessa 15% lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Köyhyys periytyy ja haavoittaa useita sukupolvia. Heikoimmassa asemassa ovat yhden huoltajan taloudet. Nykyisen hallituskauden leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat osuneet erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin. Yhä useammassa perheessä mietitään, kuinka arki saadaan sujumaan. Rahan puute rajoittaa lapsien harrastamista ja nuorten kouluttautumista. Kaikilla lapsilla ei ole kännyköitä, joissa on välitunnilla pelattavat pelit. Lapsi jää kaveriporukan ulkopuolelle ja joutuu kiusatuksi. Harrastuksilla on lasten elämässä suuri merkitys. Pienituloisten perheiden lapsilla ei ole samoja harrastusmahdollisuuksia kuin muilla. He eivät jää paitsi pelkästään harrastuksista, vaan myös niiden sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle, jotka rakentuvat harrastuksissa. Tämä kehitys ei voi jatkua. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Kaikkein tärkeintä on huolehtia siitä, että kaikki lapset saavat hyvät lähtökohdat elämään. Lapsiperheköyhyys on haitallisinta köyhyyden muotoa. Tilanteen korjaamiseksi perhe-etuuksien leikkaaminen on lopettava ja on huolehdittava perheiden ostovoiman säilymisestä. Varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan palveluista on huolehdittava. Lapsia ja lapsiperheitä koskevista päätöksistä on toteutettava aina lapsivaikutusten arviointi. Näin päätösten vaikutukset tulevat näkyviin konkreettisesti ja ne tulee kirjattua. Syntyvyysluvut eivät käänny nousuun, jollei lasten ja perheiden arvostus näy jatkossa poliittisissa ratkaisuissa. Lapsuutta eletään vain kerran. Köyhyys satuttaa lasta. Hyvän lapsuuden puolesta
Tekstin aiheet:
Tärkeä aihe! Heti perään on kuitenkin kysyttävä, että onko kysymys vain rahasta ja sitä myötä myytävän krääsän puutteesta? Onko tavarataivas ainoa onnellisuuden mittari, voiko vähemmälläkin rahalla elää täysipainoista elämää?
Kieltämättä asiat kärjistyy juuri muksujen kohdalla. Varmaan koettelee itsetuntoa, kun kavereilla on ja minulla ei.
Nyt astuukin kuvaan vanhmpien elämänhallinnan taidot?
”Aina” on olemassa niitä joilla on enemmän rahaa, ovat pidempiä/lyhempiä/kauniimpia/komeampia jne., kuin minä. Miten näitä asioita käsitellään ja nähdään itsessä ja omissa olosuhteissa edes jotain positiivista, on kynnyskysymys.
Vaikka asiat eivät tuolla asenteella kaikilta osin korjaudukaan, niin niiden suhteuttaminen ihmisen koko elämän sisältöön saattaa tuoda uusia näkökantoja ja pohjaa hyvään elämään. Elämisen tasapainon ja onnellisuuden mittareita ja tekijöitä on muitakin kuin käytössä olevat rahat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti