Suomelle on ollut aina kunnia-asia hoitaa velkansa. Toisen maailmansodan jälkeen maksoimme Neuvostoliitolle sotakorvaukset, jotka nykyrahaksi muutettuna olisivat 4,5 miljardia euroa.
Summa tuntuu pieneltä, kun sitä vertaa nykyiseen korona-kriisi lukemiin, jossa Suomi velkaantuu jopa 20 miljardia ja joutuu osallistumaan euromaiden yhteisvastuisiin 12 miljardin osuudella. Tämä on siis nykyinen arvio korona-kriisin aiheuttamista kustannuksista suomen valtion taloudelle.
Suomi on aina korostanut omassa toiminnassaan vastuullista talouspolitiikkaa ja myös odottanut sitä muilta euromailta, mutta valitettavasti tämä ei ole muiden maiden osalta toteutunut, eikä tule ikinä toteutumaankaan. Sen on jokainen kriisi näyttänyt.
Ohessa on kuvaaja vuoden 2018 tilanteesta, joka kertoo karun totuuden siitä, miten Suomea edellä velkaantumisasteessa on 14 muuta euromaata. Julkisyhteisöillä tarkoitetaan esimerkiksi valtion ja kuntien velkaa.
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Government_finance_statistics/fi

Olemme siis nyt tilanteessa, jossa korona-kriisin varjolla, Suomen monivuotinen ja hyvä taloudenpito realisoidaan, euroalueen muiden maiden talouden pelastamiseen.
Näin toimittiin 2010, näin toimitaan 2020, näin tullaan toimimaan myös tulevissa kriiseissä, joka on vain ajan kysymys.
Tarkastellessamme kuvaajaa voimme todeta seuraavaa.
Vuonna 2018 Suomen julkisyhteisöjen velka on ollut 138,06 miljardia. Tämä on 59,1 %, Suomen bruttokansantuotteesta (233,6 mrd.) https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html
Jos Suomi olisi velkaantunut kuin Itävalta (73,8 %), niin velan määrä olisi 172,40 miljardia. Ranskan velkaprosentilla (98,4%) se olisi 229,86 miljardia ja Italian tapauksessa (132,2%) 308,82 miljardia.
Lyhyellä laskutoimituksella voidaan karrikoidusti todeta, että jos Suomi olisi velkaantunut kuten Italia, niin suomen taloudessa olisi pyörimässä ylimääräistä rahaa jopa 170,76 miljardia !
Kuten aiemmin jo todettiin, niin korona-kriisi ja eu tukipakettien takia tulemme saavuttamaan Itävallan vuoden 2018 velkatason. Kun tämä tiedetään, niin voidaan nostaa ilmaan aiheellinen kysymys siitä, miten vakavaa velkaantuminen on, jos olemme yhtä velkaantuneita kuin Itävalta ? Toisaalta voidaan todeta, että Itävalta ei ole varmasti tämän kriisin jälkeen 73,8 % velka-asteella, vaan lähemmäs 100.
Voidaan myös kysyä, miten oikeudenmukaista se on ollut, kun meitä on haukuttu huonosta kilpailukyvystä ja julkisen talouden vajeesta, samalla kun hyvinvoinnistamme on leikattu, meille on tyrkytetty kikyä, aktiivimallia ja veronkorotuksia.
Koska Suomelle on varattu tulevaisuudessakin maksajan rooli, niin voidaan aiheellisesti todeta, että vastuullisella taloudenhoidolla ei ole euroalueella mitään merkitystä. Tämän johdosta heittäisinkin lukijalle ilmaan ajatuksen.
Olisiko Suomenkin syytä pyrkiä velkaantumaan ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi Ranska ?
Tiedän, että tämä on vaikea pala monelle vastuullista talouspolitiikkaa kannattavalle poliitikolle ja talousanalyytikolle, mutta euroalueen historia on nyt osoittanut sen, että vastuullinen talouspolitiikka ei vaan toimi. Suomi vain sillä kuristaa itsensä taloudellisesti hengiltä.
Jokainen poliitikko tajuaa näitä lukemia tulkitessaan, minkälaisen potentiaalisen elvytysmäärän olemme hukanneet tässä vuosien aikana. Talouspoliittisilla toimilla olemme luovuttaneet nämä elvytyseurot Kreikalle, Saksalle, Portugalille, Irlannille, Italialle, Espanjalle, Ranskalle ja monelle muulle euroalueen maalle.
Itse sanoisin tätä jopa edesvastuuttomaksi talouspolitiikaksi, koska sitähän tämä on. Politiikkaa, jonka maksavat tavalliset kansalaiset.
Viimeistään nyt pitäisi jokaisen tajuta, että olemme velansiirto ja velkavankeus unionissa, joka jatkuu niin pitkään, kun euroalue on voimissaan.