Usein ihmetellään ihan aiheellisesti, että miten ihmeessä suvaitsevaiset ja feministit ovat ottaneet tämän yhden uskonnon suojelukseensa ja lähes liittoutuneet sen kanssa kunnioittamaan kaikkia islamilaisia arvoja, vaikka nämä samat arvot olisivatkin heidän omia arvojaan, mm. naisten oikeuksia vastaan. Eikö tämä ole aika hassua ja paradoksaalista?

Mutta jos katsotaan hieman pintaa syvemmälle, voimme havaita että vihervasemmistolaisissa ideologioissa ja islamissa on yhteneviä piirteitä: molemmat haluavat vaikuttaa kuuliaisen, alistuvan kannattajansa koko elämänpiiriin, ruokavalioon, seksuaalisuuteen, ainoan oikean uskon ja totuuden kannattajaksi, joiden täytyy käännyttää ja sotia vääräuskoisia vastaan. Monikulttuurisuus on nimenomaan uskonto, siihen pitää uskoa. Kaikkialla missä monikulttuuri on toteutunut, tulokset ovat katastrofaalisia, mutta sitä uskova ei pysty näkemään, hänellä on sokeaa uskoa suvaitsevaiseen monikulttuuriseen taivasten valtakuntaan. Joka tulee ilmeisesti silloin kuin islamilainen rauha: kun koko maailma on saatettu tämän ihanan aatteen alle.

Ideologiat ovat korvanneet uskonnot sekulaarissa, maallistuneessa kulttuurissamme, mutta koska ihmisen perusolemukseen ja luontoon kuuluu usko, jonkun pyhän kokeminen, he ovat korvanneet nurkkakuntaisen ja homehtuneen kristinuskon suvaitsevaisilla ja maailmaa parantavilla ideologioillaan, jotka ovat jo saaneet kaikki ortodoksiset ja fundamentaaliset piirteet mukaansa.

Vasemmistolainen väkivaltahan on sitä parempaa väkivaltaa, äärivasemmistolaisliikeet, kuten antifa, hyväksyvät väkivallan vääräuskoisia kohtaan, niitä jotka eivät kannata heidän kaunista ideologiaansa – rasistin saa hakata henkihieveriin ja näin tehnyttä ylistetään lähes sankarina. Väkivallalla ollaan edistetty heidän ideologisia pyrkimyksiään, sillä vääräuskoiset on kukistettava keinoilla millä hyvänsä. Eristämällä, ilmiantamalla ja viemällä heiltä heidän perusoikeuksiaan, kuten sananvapautta ja mielipiteen ilmaisemisen vapautta sekä uskon(non) vapautta uskoa toisenlaisiin aatteisiin kuten kansallismielisyyteen. Ja eikö tämä jos mikä, ole fasismia?

Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista uskonnoista, mytologioista, filosofioista ja elämänkatsomuksista sekä ollut kiinnostunut juuri uskonnosta lähinnä psykologisen kokemisen kautta, siis kuinka ihmisen psyyke tarvitsee uskoa kuten edellä totesin. Sillä niin kauan kuin on ollut olemassa Homo Sapiens, ihminen, on ollut olemassa Homo Religiosus, uskova ihminen. Jo ihmisyyden alkulähteiltä on ollut pyhät paikat, riitit ja palvontamenot. Usko nimenomaan kuuluu ihmisen perusolemukseen niin kuin rakkaus ja toivo. Ihminen ei voi pitkällä aikavälillä toimia perusolemustaan vastaan. Kun usko ja sen mukana tulevat hyvät arvot ja perinteet poistuvat, se jättää tyhjiön ihmisen sisälle. Itse kutsun tätä tyhjiötä pinnallisuudeksi, sillä se on hengellisyyden ja henkisyyden vastakohta ja sen kuolinisku. Suuri osa runoudestani käsittelee tätä teemaa muuten, työnimellä ”Ja he kutsuvat sitä Todellisuudeksi”, jota olen kirjoitellut jo ainakin vuosikymmenen, sillä olen ollut äärimmäisen huolissani yhteiskuntamme tilanteesta ja ihmisistä jo vuosikausia ennen vuoden 2015 ”suurta pakolaiskriisiä” ja kirjoitellut omia silminnäkijähavaintojani ajasta, jossa kaikki on muutettava ja väännettävä nurinkuriseksi, kaikki mikä on väärin on oikein, paha on hyvää, ruma kaunista ja valhe totuutta.

Nyt olemme tulleet pisteeseen, jossa nämä kaikki toinen toistaan hullummat ideologiat leviävät kulovalkean tavoin ja niitä julistetaan kuin jumalan sanaa ja niihin on uskottava ja julistettava että maailmaan saataisiin rauha ja kaikille monikulttuurinen tahto. Rauhan ja rakkauden asialla näissäkin ideologioissa kaiketi ollaan, vaikka näin sivustakatsojan kohdalta meno vaikuttaakin päinvastaiselta. Toivon tosiaan, että tämä on jokin välivaihe ihmiskunnan historiassa ja evoluutiossa, joka toivottavasti päättyy pian ennen kuin saavat koko planeetan tuhottua. Ihminen tarvitsee syvällisyyttä ja syvyyttä elämäänsä, sen ei tarvitse olla uskonnollista vaan hengellisyyttä, henkisyyttä: spirituality over religion. Hiljentymistä, meditaatiota, oman itsen pohtimista, sisäistä rauhaa. Suosittelen esimerkiksi suuren rasisti-natsi Dalai Laman kirjoituksia syvyyttä kaipaaville.

Sillä ensin pitäisi tosiaan muuttaa itsensä ennen kuin lähtee maailmaa muuttamaan, mutta nämä haluavat muuttaa koko maailman ensin, vaikka ovat itsekin täysin hukassa oleva raakile.

Nimenomaan hukassa, eivätkä he pelasta ketään vaan hukuttavat.

julkaistu fb-seinälläni 2.6.2019