Arjen voimavaroista ja taidoista
Koen, että aikuisten on huolehdittava siitä, että lapset ja nuoret saavat riittävät ”eväät” omaan elämäänsä. On joitain asioita, mitä pidän erityisen tärkeinä.
Yksi asia liittyy ravitsemukseen ja liikuntaan, kehon hyvinvointiin. Lisäksi tästä kokonaisuudesta ei voi sulkea pois neuvolatoimintaamme tai kouluterveydenhuoltoa. Mikään ei ole pelastanut maassamme niin monia lapsia elämälle ja terveeseen aikuisuuteen kuin rokotukset. Näin Suomen 100v. juhlavuonna on hyvä mainita myös arkkiatri Arvo Ylpön nimi.
Kansanterveyslaki tuli voimaan 1972. Terveyskeskuksissamme annettu hoito esimerkiksi lasten kohdalla suuntautui aina myös terveysneuvontaan, vain osaltaan korjaavaan hoitoon (esim. hammashuollossa) tai sairasvastaanottoon.
Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty maassamme erityisellä tavalla huomiota. Kaikki tapaturmat tilastoidaan, myös suun alueen tapaturmat. Onnettomuuksien syyt tutkitaan. Kaikki tieto hyödynnetään, jotta voitaisiin ehkäistä vammautumisia ja kuolemantapauksia. Tämän työn saavutukset ovat mittavat.
Sosiaalisia taitoja on vaikea oppia teorian kautta. Niitä opitaan käytännön tilanteissa, esimerkin kautta, ja aikuisten ohjauksessa. Monilla lapsilla on aivan fyysisiä syitä, joiden vuoksi he tarvitsevat erityistä tukea ja kärsivällisyyttä. Moni ehkä vaatisi enemmän aikaa kuin mitä on tarjota. Kaikkein vähiten tarvitsemme hoputtamista tai toisen itsetuntoa lannistavaa asennetta.
Itse en olisi nykyisten opetussuunnitelmien tapaan yhtä kunnianhimoinen suhteessa kielten opiskeluun koskien aivan jokaista, ja pakollisena, ja varhain. Lukeminen ja laskeminen ovat ensimmäiset perustat kaikelle oppimiselle. Myös liikunta, käden taidot ja taideaineet ovat omasta mielestäni tärkeitä juuri tukemassa pientä ihmistä ja hänen oppimistaivaltaan.
Ruotsin kieltä arvostan luonnollisesti, mutta sen tulemista pakolliseksi kaikille peruskoulun yhteydessä en ymmärtänyt, enkä ymmärrä. Maassamme on suuria alueita, joilla lapset ja nuoret eivät kuule sitä lainkaan. Mikäli koululla on mahdollisuus perustaa esimerkiksi venäjänkielen ryhmä, niin miksi emme voisi tehdä myös näin. K ielten opiskeluun innostaa eniten kielen kuuleminen ja sen käyttäminen.
Ihminen on arvokas myös silloin, kun ei pysty teoreettisissa aineissa hyvään osaamiseen. On monia käytännön työtehtäviä jokaiselle, ja sosiaalisilla taidoilla on suuri merkitys. Samoin mielen tasapainoa, käden taitoja, aitoutta ja rehellisyyttä voisimme arvostaa hiukan enemmän.
Tekstin aiheet:
Todella hyvä kirjoitus.
Aikuisten antamat ”eväät” lapsille ja nuorille ovat heidän elämänsä pohjana ja millaisia nämä eväät ovat, sen merkitys on suuri.
Rehellisyyden ja aitouden merkitystä pidän myös tärkeänä.
Eväitä ovat antamassa vanhemmat, opettajat, sukulaiset ja monet muut, käytännön tilanteissa ja arjessa.
Kirjoituksessasi esille ottamasi asiat kokosivat juuri niitä asioita, jotka tulevat esiin jokapäiväisessä arjessa. Näitä toivon voivani huomioida ja laittaa käytäntöön mahdollisuuksieni mukaan myös omassa arjessani.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos kommentistasi. On niin tärkeää vielä aikuisenakin saada rohkaisua ja vahvistusta ajatuksilleen. Esimerkkinä ja tukijoina voivat todellakin olla ”monet muut” kuin aivan lähisukulaiset tai opettajat. Tämä minulla oli mielessä, kun ehdotin Laurentius -koulun yhteyteen käsityö- tai muuta tilaa, jossa voisi vaikka maalta muuttanut ikäihminen opastaa lapsia. Sama henkilö voisi istua välillä luokassa ”kummina”, tulla näin tutuksi ja ehkä rauhoittaa koulunkäyntiä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pidän erittäin hyvänä ideana ehdotustasi koulun yhteydessä olevasta tilasta, jossa esimerkiksi maalta muuttanut ikäihminen opastaisi lapsia.
Luokkakoot ovat usein isoja ja rauhattomuutta esiintyy käsittääkseni aika paljon. Mielestäni olisi hyvä selvittää mahdollisuus, voisivatko lasten ja nuorten parissa toimisesta kiinnostuneet ja siihen mahdollisuuksia omaavat ikäihmiset toimia jonkinlaisina ”luokkakummeina”. Näin he voisivat olla osaltaan antamassa eväitä lasten ja nuorten elämään. Luokkakummi voisi, niinkuin mainitsit, tutuksi tultuaan rauhoittaa esimerkiksi luokkatilanteessa tai olla jossakin käsityö-tai liikuntakerhossa mukana.
Sosiaalisten taitojen oppiminen on myös mielestäni tärkeää. Niiden oppimiseen tarvitaan aikaa, kiireettömyyttä ja lähellä olevia, ymmärtäviä aikuisia. Lasten omat vanhemmat ovat tietenkin tästä päävastuussa.
Itselleni erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi on sydäntä lähellä oleva asia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti