Keihäänheittäjä Seppo Räty totesi joskus, että ”Saksa on paska maa”.

Minä en sanoisi niin. Minun mielestäni Saksa on hieno maa. Heillä on kaunis kieli ja loistava kulttuuri. Tavallinen saksalainen ihminen on järkevä ja sympaattinen.

Toisaalta – Saksa on niin lahjakas maa, että se kykenee myös mämmäämään oman poliittisen tilanteensa yhä uudestaan ja uudestaan. Se on ennenkin turvautunut poliittisiin ääriratkaisuihin eikä näytä välttyvän niiltä nytkään. Etumerkit vaihtuvat mutta sama suvaitsemattomuus ja vieraus demokratialle jatkuu – nyt vain toisessa muodossa.

Tolkun politiikka on hakusessa Berliinissä.

Saksan valtiollinen operaatio – ”Raikas tuuli”

Viittaan tällä nyt Saksan Saksan sotilastiedustelulle (MAD) annettuun tehtävään ”puhdistaa” Saksan armeija AfD:lle jollain lailla joskus sympatiaa osoittaneista tai muuten vain liian itsenäisesti ajattelevista virkailijoista tai upseereista jne.

Kyse on väärästä ajattelusta. Nyt ei kysytä vääriä tekoja vaan vääriä mielipiteitä kuten klassisissa totalitarismeissa. „Als Verdachtsfall bezeichnet der MAD Soldaten, wenn es ernst zu nehmende Hinweise gibt, dass sie ein rechtsextremes und verfassungsfeindliches Weltbild haben.Eli: epäily mielipiteestä riittää; ”Epäilytapauksiksi nimeää MAD sotilaat, jos on olemassa vakavasti otettavia viitteitä, että heillä on äärioikeistolainen tai perustuslainvastainen maailmankuva. Tämän pohjalta toteutetaan jo 478 ”epäilyoperaatiota” (Verdachtsfall-Operation). Tälle psykoosille on annettu nimi: operaatio ”Raikas Tuuli”.

Jos ette usko, niin lukekaa itse:

https://www.spiegel.de/politik/deutschland/bundeswehr-zahl-rechtsextremer-verdachtsfaelle-gestiegen-a-1287358.html;

https://magazin.spiegel.de/SP/2019/37/165813290/index.html

Saksan tiedustelu hyppää poliittisessa ihmisjahdissa

On historiallisesti mielenkiintoista että sotilastiedustelu on samalla saanut uuden johtajan – suoraan siviilitiedustelusta ja viittauksella, että yhteistyötä muun tiedustelun kanssa tulee lisätä.

Myös siviilitiedustelun ts. väärien ajatusten kampaamista paisutetaan. On luotu 300 uutta työpaikkaa ”äärioikeistolaisuuden” paljastamiseksi. Samoin siviilitiedusteluun suunnitellaan kokonaan uutta osastoa. Se nimeksi tulee: ”Zentralstelle zur Aufklärung rechtsextremistischer Umtriebe im öffentlichen Dienst” eli „Julkisessa palveluksessa esiintyvien äärioikeistolaisten vehkeilyjen selvittämisen keskusasema”.

Itse nimi on todella uskomaton ja itsessään kuin taisteluhaaste demokratian hengelle. Mieleen tulee ”Ministry of Love” ja ”Sota on rauhaa”. Rehellisen ja suoraselkäisen tiedustelujohtaja Hanns-Georg Maaßenin poliittisten potkujen jälkeen joulukuussa 2017 kehittyy tilanne koko ajan yhä orwellmäisemmäksi.

Operaation taustalla on saksalaisessa yhteiskunnassa yhä järjettömimmin vellova ”äärioikeistolais-noitavaino”, joka etsii netistä tai ihmisten entisestä elämästä merkkejä oikeistosympatioista. Valtiovallan poliittista vainoa täydentää yhteisessä sovussa väkivaltainen ja valikoitua terroria harjoittava Antifa kumppaneineen. Se etsii ihmisiä, jotka ovat ”keskustelleet” äärioikeistolaisten kanssa tai joilla on edes välillinen suhde ”pahoihin”. Sille suora toiminta on ihan ok ja maan poliittiset valtaapitävät ummistavat silmänsä ”paremmalta väkivallalta”. Jollei valtiovalta kykene hoitelemaan väärinajattelijoita, niin Antifa kykenee.

”Saatte nähdä, tästä tulee kahina, kun se yks kohjo sieltä Saksasta lähtee ensin ja meidän nilkit perässä”

Edellinen lainaus on Väinö Linnan ”Tuntemattomasta”.

Se sopii erittäin hyvin meidän tilanteeseemme.

Suomen vasemmistovihreät, jotka jäljittelevät sumeilematta Saksan oppi-isiään, tulevat lanseeraamaan tämän saman noitavainon myös meille. Nyt on jo merkkejä siitä. Vihreiden ”kuriministeri” Ohisalo on jo oman twiittinsä perusteella valmis käymään ”vihapuheen” kimppuun.

Halukkuus seurata Saksan esimerkkiä johtuu siitä, että viherkepuli hallitus on suoritustilassa. Mielipidemittauksista pörhistyneet vihreät vaativat turpeen noston lopettamista ja kepu vastustaa. SDP on poliittisessa kanveesissa huijattuaan hoitajamitoituksessa. Kiuru ei enää lennä. Asiat eivät hoituneetkaan parissa tunnissa vaan 4 vuodessa. PS on Suomen poliittinen puolue ja pian joka neljäs meistä suomalaisista kannattaa perussuomalaisia.

Samaan aikaan kepun kannattajien marssi katsomoon kiihtyy ja mikä mielenkiintoisinta – myös SDP:ssä on alkanut se sama prosessi, joka alkoi kepussa viime keväänä. Molempien kannattajat ovat huomanneet, että ”eiväthän he puolusta meidän etujamme”. Samaan aikaan ministerit – kokoomuksen näennäisopposition hurraa- ja lisää tätä-huutojen tukemana – puhaltelevat ilmaan älyttömiä saippuakuplia maidon juomisen, lihansyömisen ja lopulta ehkä myös hengittämisen lopettamisesta.

Noitavainoa yhdenvertaisuuslain perusteella – Eskelisgate!

Ilman poliittista noitavainoa ja yhteisen vihollisen perkaamista tämä hallitus ei pysy pystyssä.

Noitavaino ulotetaan nyt työpaikoille. On vaarana, että perussuomalaiseen poliittiseen toimintaan osallistuneet ja siitä kirjoittaneet ihmiset erotetaan julkisista viroista – erityisesti opetuksen piiristä. Onko hallitus eri tapauksissa suoraan vai ”vain” ideologisesti takana, ei ole olennaista.

Epäilen, että ensimmäisenä esimerkkinä poliittisesta vainosta näyttää olevan Etelä-Savon Koulutus OY:n antama varoitus AMK:n opettajalle Mervi Eskeliselle viime vuonna.

Siinä vedottiin yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014) ja siihen, että ko. henkilö oli Uudessa Suomessa kirjoittanut blogin, jossa hän toi esille masennuksen hoidon kulut ja vertasi niitä maahanmuuton kuluihin.

Näyttää siltä, että blogi liittyi selvästi hänen poliittiseen toimintaansa ja tulevaan eduskuntavaalikampanjaansa.

Työnantaja antoi kuitenkin varoituksen, sillä blogista oli annettu ilmeisesti nimetön ilmianto ja työnantajan mukaan kirjoitusta ”voidaan tulkinta yhdenvertaisuuslain rikkomiseksi”.

Siis: ”voidaan tulkita”!!!

Minusta asiasta kannattaisi organisoida eduskuntakysely. Onko tämä hallituksen linja? Onko niin, että oppikirjoissa saa kertoa propagandaa siitä että mies voi synnyttää ja että väärin ajattelevia opettajia voidaan erottaa tai varottaa? Kannattaako hallitus mielipidevainoja?

Perussuomalaisten kansanedustajat kohteena?

Erityisesti vaino tullee kohdistumaan perussuomalaisten kansanedustajiin. Toisiaan seuraavat rikostutkinnat ja käräjöinnit ovat se ruuvi jota voidaan aina kiristää. Materiaalista ei ole puutetta kun politisoituva poliisi alkaa kammata ja haravoida ”vihapuhetta” ja ”vääriä ajatuksia”.

Operaation ensisijaisena päämääränä on tietysti liata perussuomalaisten julkisuuskuvaa ja tuhota sen oppositiopolitiikka. Opposition normaalista arvostelusta tehdään kriminaalia. Tavallisten puolueen jäsenten työpaikkojen tuhoaminen taas toimii varoituksena normaaleille ihmisille: älä nosta päätäsi ylös tai olet persu ja pian työtön. Operaation toisena päämääränä näyttää olevan se, että itse puolueen sisälle yritetään luoda epäsopua ja hajaannusta. Etsitään ns. ”sisäsiistejä” persuja hajottajiksi median seireenilaulujen avulla.

Ohisalon ahdistus tulee viemään kohti viherdiktatuuria?

Meillä Suomessa Saksan esimerkin seuraaminen vie aina noin puoli vuotta tai vuoden. Kun tekstit on saatu käännettyä ja ministerit agitoitua, on aika siirtyä totaaliseen vainoon, jossa demokratian periaatteet unohdetaan yhteisessä huumassa. Epäilen, että Yle tulee olemaan riemurinnoin mukana tässä ihanan piristävässä ristiretkessä. Kuten aina ennenkin, se voi unohtaa omat journalistiset periaatteensa. Yhteiseksi hyväksi.

Vaarassa eivät ole vain perussuomalaiset tai muut kansallismieliset. Puhdistuskampanjat leviävät aina ja joka paikassa loppujen lopuksi laajemmalle, kaiken väärinajattelun kitkemiseen. Silloin ajatuspoliisi voi olla ihan tavallisen demarin, kepulaisen tai kokkarin ovella.

Aina ajankohtainen on saksalaisen teologi Martin Niemöllerin kuolematon toteamus: „

Als die Nazis die Kommunisten holten, habe ich geschwiegen; ich war ja kein Kommunist. Als sie die Sozialdemokraten einsperrten, habe ich geschwiegen; ich war ja kein Sozialdemokrat. Als sie die Gewerkschafter holten, habe ich geschwiegen, ich war ja kein Gewerkschafter. Als sie mich holten, gab es keinen mehr, der protestieren konnte. „

”Kun natsit hakivat kommunistit, vaikenin minä, enhän minä ollut kommunisti. Kun he panivat tyrmään sosialidemokraatit, vaikenin minä, enhän ollut demari. Kun he hakivat ammattiyhdistysmiehet, vaikenin, kun en ollut yksi heistä. Kun he hakivat minut, ei ollut enää ketään, joka olisi voinut protestoida.”

Mitä voisimme tehdä?

Ei kannata rynnätä apinoimaan Saksan epädemokraattista toimintaa!

Suomen kansallinen etu on siinä, että emme ryntää hurraata huutaen saksalaisten kohjouksien perään.

Valitettavasti Suomen hallitus on tätä ennen hytkynyt Saksan Sancho Panzana. Mutta enää ei ehkä kannattaisi.

Arto Luukkanen