Lapinlahden linnut rokkasi kerran seuraavilla sanoilla:  ”miksei asioista puhuta – niiden oikeilla nimillä…”

Sama puhumattomuus näyttää pätevän myös kotimaisessa maahanmuuttokysymyksessä.

Vanhat puolueet kaihtavat tämän asian käsittelemistä. Se on vaarallista. Se pelottaa.

Tänään 19 maaliskuuta julkaistiin Suomen Perustan-ajatuspajan kautta Simon Elon kirjoittama mielenkiintoinen kirja ”Kansankodin kuolinvuoteella. Ruotsalainen hyvinvointivaltio ja maahanmuutto”. Elon tarkoituksena oli tarkastella maahanmuuttoa läntisen naapurin näkökulmasta sillä Suomihan seuraa ja peesaa Ruotsia monessa asiassa. Se mikä tapahtuu nyt Ruotsissa, tapahtuu meillä parin vuoden kuluttua. Me voimme oppia ja välttää virheet.

Kirja on tylyä luettavaa ja perustuu ruotsalaisiin julkisiin tilastoihin.  Tässä muutamia kirjan näkökulmia.

Ruotsalainen ”folkhemmetti”

Ruotsalainen kansankoti rakennettiin aikoinaan sosiaalidemokraattien johdolla yhtenäisen mallin mukaiseksi.

Ajatuksena oli, että maahanmuuttajat kuten esimerkiksi suomalaiset kotoutuisivat ja löytäisivät paikkansa nopeasti tästä yhteisöllisestä ja myötätuntoon perustuvasta yhteiskunnasta. Näin kävikin aikoinaan. Suomalaiset ovat sopeutuneet uuteen maahansa erinomaisesti – pienten alkuhankaluuksien jälkeen.

Vuosien 2010-2013 muutos kuitenkin romutti tämän mallin kun Ruotsiin tuli yhteensä 713 000 ihmistä. Tosiasia on seuraava: Ruotsiin suunnistaa nyt yhä enemmän ihmisiä ja heitä otetaan sinne vapaamielisesti ja avosylin. Maan mamu-politiikan tarkoituksena on se, että nämä auttaisivat ”virkistämään ruotsalaista yhteiskuntaa” ja toisivat tietotaitoa ja kokemusta lähtömaistaan.

**

Näin ei ole käynyt. Maahanmuutto maksaa läntiselle naapurille vuodessa 250 miljardia kruunua eikä näillä tulijoilla suinkaan ole paljoakaan erikoistaitoja. Tilastojen mukaan nämä saavat työpaikan suunnilleen 8 vuoden kuluttua ja väliaikana he vaativat mittavia lisäkuluja. Jotkut Ruotsin kunnat ovat alkaneet jo huokailla tämän ihmispaljouden edessä.

Ruotsi ei ole enää pian se sama Ruotsi. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset muodostavat vuoteen 2022 mennessä miltei 40% maan asukkaista kun tällä hetkellä heitä on 15,9% väestöstä. Muutos on massiivinen.

Kaiken kaikkiaan ongelma on se, että Ruotsin kotouttaminen ei toimi. Seurauksena on massiivista rikollisuutta, tukien hyväksikäyttöä, huonoja koulutuloksia, ja työttömyyttä. Toivottua maahanmuuton ”dynaamista vaikutusta” ei ole; siitä huolimatta, että maahanmuuttajat ovat nuorempaa väestöä, he eivät vain työllisty.

Tämä on tilastollinen fakta.

Tuloksena slummiutumista ja palavia lähiöitä

Elon vyöryttämät ruotsalaisten tutkijoiden johtopäätökset ovat tyrmääviä.

Maahanmuuton lisääntymisen seurauksena Ruotsissa on lähiöitä, jonne poliisilla ei ole asiaa ja jossa mellakoidaan säännöllisesti. Maahanmuuton kannattajille nämä mellakat ja palavat autot ovat olleet positiivinen asia; ”ehkä meidän pitäisi olla iloisia, että joku reagoi kun poliisi ottaa aseensa ja ampuu ihmisen tämän kotiin…” (mies hyökkäsi veitsi kädessä poliisia kohti). Kotoutumisen ongelmat näkyvät hälyttävästi myös siinä, että monet toisen polven pakolaiset suuntaavat ISIS-järjestön riveihin. 

Pahinta on kuitenkin ns. järjestäytynyt kantaväestön ryöstely. Haastattelujen mukaan nuoret mamut ryöstävät erityisesti kantaruotsalaisia sillä nämä ovat niin ”pelokkaita” ja ”nynnyjä”. Motivaatio näihin ryöstöihin kumpuaa vallantunteesta: ”valta on sitä, että ruotsalainen katsoo minua, menee makuulle ja suutelee jalkojani”.  Ruotsin poliisi on tunnustanut tämän ongelman vuonna 2014 ja julkaisi kartan 55 alueesta, jotka se on omien sanojensa mukaan menettänyt rikollisjengeille. Niissä staneissa ei ruotsalainen kansankoti juhli!

Mitä meidän pitäisi tehdä?

Nyt tarvitaan asiallista keskustelua, jossa ei pelätä tosiasioita ja ikäviäkin kysymyksiä.

Tärkein kysymys lienee se: onko mahdollista, että me Suomessa voisimme välttää Ruotsin tekemät virheet? Ja voiko näistä asioista keskustella viileästi?

**

Luotan suomalaiseen järjestelmään. Suomen poliittisen järjestelmän onni on se, että – mikäli haluamme  – me kykenemme keskustelemaan asiallisesti ja ilman tunnekuohuja.

Kansan esimerkki velvoittaa. Se kyllä haluaa keskustella tästä asiasta ilman ennakkoluuloja mutta kykeneekö media siihen?

Toreilla ja turuilla keskustelevien kansalaisten näkökulmat voisi kiteyttää seuraaviin kahteen:

1.Tärkeintä on se, että me voisimme Suomessa kotouttaa nämä tällä olevat mahdollisimman hyvin. On myös tärkeätä, että maahanmuuttajat kunnioittavat Suomen lakia. Kunnioitus tätä yhteiskuntaa ja sen tapoja edellyttää ehdotonta lainkuuliaisuutta kaikilta. Mutta on hyvä, että jos täällä syyllistyy vakaviin rikoksiin, voidaan kyseinen ei-kansalainen karkottaa maasta.

2. Onko meillä suomalaisilla suvereeni oikeus määrätä siitä miten paljon tänne tulee väkeä ja kuinka paljon? Kansalaisten valtava enemmistö ei kannata EVA:n hanketta tuottaa tänne vuosittain 40 000 henkeä halpatyövoimaksi. EVA haluaa halpistyövoimaa ja rahaa mutta kansa haluaisi työllistää ne työttömät puoli miljoonaa.

Samoin ajatus siitä, että EU päättäisi ”yhteisvastuullisesti” tänne tulevien määrän ei herätä innostusta.

**

Tarvitaan älyllistä rehellisyyttä, pitkämielisyyttä ja rohkeata keskustelua! Kansaa on kuultava.

**

Käykää ensi lauantaina antamassa minulle lisää palautetta! Olen Järvenpään torilla 21 pnä maaliskuuta 9-11 ja sen jälkeen Askolassa klo 12-13.

Arto Luukkanen

Järvenpää

www.artoluukkanen.com

https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=c2hBU4rJ3l8