Raahen sairaalan leikkaustoimintaa on romutettu politikoinnilla

Viime joulukuussa Oulaskankaan synnytystoiminta siirrettiin Ouluun. Nyt Raahen sairaalan kirurgiset leikkaukset, jotka tapahtuvat yleisanestesiassa (nukutus) ovat katkolla. Tämä tieto ei tullut aivan yllätyksenä sairaalalle. Nykyisen terveydenhuoltolain mukaan yleisanestesiaa vaativat leikkaukset saa tehdä ainoastaan sairaalassa, jossa on erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Raahessa on vain perusterveydenhuollon päivystys. Lisäksi päivystysasetus vaatii radiologian (kuvantaminen) päivystyksen sairaalassa, missä tehdään päivystysleikkauksia. Lähtökohtana on potilasturvallisuus. Hätätilanteessa potilas on siirrettävä 30 minuutissa sairaanhoitopiirin sairaalan teho-osastolle. Matka Raahesta Ouluun on liian pitkä.

On kummallista, että näin tiukkaan aikarajaan on päädytty, koska se hankaloittaa ja supistaa aluesairaaloiden toimintaa esimerkiksi Raahen aluesairaalan. Toiminta, joka on aikaisemmin mielletty turvalliseksi, muuttuukin lainvastaiseksi. Keskittämisasetus vie palvelut yhä kauemmaksi käyttäjistä, jopa kaupunkialueella. Myös osa työpaikoista menetetään isoimpiin kaupunkeihin. On muistettava se tosiasia, että Pohjois-Pohjanmaan erityispiirteenä ovat pitkät välimatkat. Pohjoisen alueen erityispiirteitä tulisi huomioida tasapuolisemmin, kun maan yhteisiä asioita päätetään eduskunnassa.

Hallituksen esitys tukisairaalasta, johon potilas voidaan siirtää hätätilanteessa leikkauspöydältä toisen sairaalan leikkauspöydälle 30 minuutin sisällä, kuulostaa omituiselta kikkailulta. Uuden tukisairaalan ylläpitäminen ei ole halpa vaihtoehto ja se luo vain hyvät markkinat yksityisille toimijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön kolumnin (9.1.-19) mukaan hyvinvointialan liitto on arvioinut, että julkinen ostaa leikkauksia yksityiseltä noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Näistä nukutuksessa tehtävien leikkausten volyymi on sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan noin 170 miljoonaa euroa.

On järkevää, että julkista sektoria täydentävät jossain määrin yksityiset toimijat, esimerkiksi silloin kun oma toiminta ei riitä hoitotakuuaikojen noudattamiseen. Potilailla on oikeus päästä hoitoon ja leikkaukseen tietyn ajan sisällä. Myös palvelut on oltava saavutettavissa. Päällekkäisyyksiä on hyvä karsia, mutta pienet aluesairaalat ja palveluiden käyttäjät eivät saa joutua sote-uudistuksen kärsijöiksi ja maksumiehen rooliin. Kun joku sairaalan toiminta loppuu, monesti muukin toiminta supistuu ja vähitellen lakkaa olemasta. Joskus olisi järkevintä vahvistaa omaa toimintaa ja hankkia ne puuttuvat työntekijät, jotta toiminta säilyisi lähellä asiakasta/potilasta. Nythän suuntaus on se, että samat työt tai lisääntyvät työt, tehdään samalla henkilöstömäärällä. Kustannustehokkaasti myöskään palkat eivät saisi nousta. Säästöjä otetaan vääristä kohteista.

Yhdeksi ratkaisuksi on mietitty ehdotusta, missä tu­ki­sai­raa­la saisi sijaita tunnin matkan pääs­sä, tuolloin leik­kaus­toi­min­ta mahdollistuisi il­man yh­teis­päi­vys­tys­tä­kin. Siltä osin aluesairaalan leikkaustoiminta voisi jatkua, mutta sen tulisi silti täyttää vaatimukset leikkausten vähimmäismääristä. Se on myös yksi tärkeä tekijä turvata ammattitaidon säilyminen ja leikkaustoiminnan laatu. 

Arja Suuronen, Oulu

Sairaanhoitaja, kansanedustajaehdokas, ps.