Osallistuin panelistina Oulun yhdistyksen Eläkeliiton keskustelutilaisuuteen. Eläkeläisiä ja muita aiheesta kiinnostuneita oli paikalla runsaasti ja asian tärkeys välittyi heti. Eläkeläisten asioihin sain perehdytystä Työeläkekoulussa, jossa käsiteltiin eläkkeitä. Sen jälkeen olen saanut yhteydenottoja eläkeläisiltä. Yhteinen sanoma on se, että eläkeläisten jo valmiiksi pientä toimeentuloa on leikattu tarpeeksi. Käteen jäävä osuus on liian pieni.Taitettu eläkeindeksi sekä korkeampi eläkkeiden verotus on kohtuutonta. Huolta ilmaistiin myös väestönkasvun hiipumisesta eli kuka maksaa tulevat eläkkeet. Itse uskon siihen, että hyvin hoidettu perhe- ja koulutuspolitiikka ja joustot työelämässä sekä yhteiskunnalliset tukiverkostot rohkaisevat nuoria perustamaan perheen ja luo uskoa tulevaisuuteen. Nämä asiat vaativat paljon arvokeskustelua ja yhteisiä konkreettisia ponnisteluja kohti tavotteita.

Suomalainen eläkejärjestelmä luotiin 60-lla. Tuolloin työntekijöitä oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeläisiä, nyt työntekijöitä on enää kolme kertaa enemmän ja määrää painuu kahteen vuoteen 2060 mennessä. Asiaan on varauduttu rahastoimalla osa eläkkeistä, jotta nuoremmat ikäluokat saavat jatkossa kohtuullisen eläkkeen. Rahastoissa on siis kaikkien nykyhetkellä ja työssä olleiden sukupolvien eläkkeisiin varattuja varoja. Eläkevaroiksi on ilmoitettu noin 200 miljardia euroja sekä sijoitusomaisuudeksi noin 199 miljardia.

Suomessa on 1,47 miljoonaa eläkeläistä. Tilastojen mukaan suomalaisten keskieläke on 1656 e/kk:ssa. Yksinomaan Kelan eläkettä saavia eläkkeensaajia on 78 500. Sekä Kelan eläkettä että työeläkettä saavia eläkkeensaajia on 503 700. Täysi takuueläke on 784,52 euroa/kk (Työeläkekoulu).

Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa tulee helpottaa poliittisilla yhteiskunnallisilla ratkaisuilla. Seuraavan eduskunnan tulee ottaa rohkeasti esiin taitettu eläkeindeksi, joka jäi pysyväksi ja leikkaa eläkkeitä. On aiheellista alentaa pieni- ja keskituloisten eläkeläisten ankaraa verotusta. Myös takuueläkkeen suuruutta voisi tarkastella. Myös monet yhteiskuntapoliittiset ratkaisut hyödyttävät myös eläkeläisiä. Eläkeläiset käyttävät terveys- ja sosiaalipalveluja, mutta myös kulttuuripalveluja. Terveydenhuollossa on tärkeää, että palvelut ja lääkkeet pysyvät kohtuullisella tasolla. Kolme omavastuuta sotessa (sairaanhoidonmaksut ja korvaukset, matkakorvaukset ja lääkekustannukset) voisi niputtaa yhden omavastuun alle. Se helpottaisi toimeentuloa ja vähentäisi byrokratiaa. Suomessa asuminen on kallista. Sähkönsiirtomaksuilla rahastaminen tulee loppua. Sen tulee olla tasapuolinen kaikille asuinpaikasta ja asumismuodosta riippumatta.

Väestön ikääntyminen on tosiasia ja siksi tulee kiinnittää huomioita eläkeläisten kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin ja turvallisesti kotona asumiseen. Hyviä esimerkkejä ovat jo nyt olevat alennukset matkoihin, tapahtumiin, viriketoimintoihin, terveys- ja liikuntatapahtumiin. Kenkien ilmainen nastoittaminen on satsaus ikäihmisten terveyteen. Ikäihmiset ovat myös aktiivijäseniä erilaisissa järjestöissä, vapaaehtoistyöntekijöinä ja ovat omaishoitajia. Eläkeläisten panos yhteiskunnan hyväksi on suuri. Eläkeläisillä on merkittävä aktiivinen rooli yhteiskunnassamme, siksi eläkeläisten asiat tulee ottaa vakavasti huomioon.