Pyrkimys yhteiseen hyvään
Tulevat kuntavaalit on tärkeä asia. Hyvät päätökset kuntapolitiikassa takaavat kunnalle kasvumahdollisuuden niin talouden kuin väestörakenteen osalta. Muuttotappiokuntia on Suomessa paljon. Pienet kunnat houkuttelevat nuoria perheitä muuttamaan mutta mikä on se myyntivaltti? Säilytetään koulut, onko se aina kunnan kannalta taloudellista jos vanhan koulun kunnostukseen menee enemmän rahaa kuin siihen että rakennettaisiin uusi viihtyisä koulu ja pohdittaisiin niitä ratkaisuja jotka takaavat opiskelun kannalta parhaat olosuhteet.
Samalla kun meidän kaikkien on ajateltava maapallon tulevaisuutta on hyvä miettiä mitä arvoja ehdokkaat puolueista riippumatta kannattavat? Tuulivoima on jatkuva riidan aihe mutta kauanko maapallo kestää nykyistä energiataloutta? Monet asiat jotka Suomessa kielletään kuskataan jatkossakin itärajan takaa. Esimerkiksi turve.
Turkistarhaus on monelle elinkeino ja turkistarhauksen kieltäminen herättää tunteita. Asiaan liittyy kuitenkin se mutta josta ei paljon puhuta ääneen. Onko turkistarhaus nykyaikaa? Asiaa puolustellaan sillä että jos ei sitä tehdä Suomessa niin sitten muualla maailmassa. Entä sitten? Miksi Suomessa pitäisi kasvattaa turkiksia häkissä? Kärsimys ei kaunista ketään. Samalla voisi pohtia sitä kuinka metsästystä voitaisiin hyödyntää suomessa niin että turkiksia olisi saatavilla ja eläinkanta säilyy elinvoimaisena.
Tekstin aiheet:
Kyllä maapallo kestää ihmiskunnan energiatalouden, rajaa ei ole. Ihmiskunnan ongelmat ovat väestön liikakasvu, ja viljelyalueiden väheneminen, ja lopulta ravintopula. Pahin isku ihmiskunnalle on tulossa ilmaston kylmenemisen seurauksena, jossa kasvukauden lyheneminen on se ylivoimaisesti vaarallisin. Suurin osa maapallon mantereiden viljelykelpoisesta alasta on jo käytössä, ja loput syö sademetsiä jne., josta muodostuu merkittävä osa maapallon ilmakehän hapesta, siis ympärivuotista tuottoa. Energiaa riittää avaruuden loppuun saakka. Sadan tai parin sadan ppm:n heitot ilmakehän hiilidioksidista ei merkitse mitään ilmaston kannalta, mutta toisaalta hiilen vähentyessä, myös kasvu hidastuu. Kasvit ymmärretään vain nettohapen tuottajiksi, mutta kasvi tuottaa ensi sijaisesti itsensä tarvitseman happen, ja ylimääräinen happi päätyy ilmakehään. Kun ihminen lähtee, kasvikunta saattaa voida senkin jälkeen hyvin tai kasvi voi myös esim. kuiva horrostaa, jopa vuosia tai vuosikymmeniä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos kommentista. Olen samaa mieltä kanssasi. Kasvit ovat tämän maapallon keuhkot. Suomi on pieni osa suurempaa kokonaisuutta. Sademetsien tuho huolestuttaa. Surullista että meidän päättäjät murehtivat lehmän pieruja samalla kun viljelysmaa tuhoutuu eteläiseltä pallonpuoliskolta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mikä on yhteinen hyvä???
Selvästi eri asia eri ihmisille.
Tärkeysjärjestys tullut selväksi:
Mamut ensin, ruotsinkielisiksi rekisteröityneet (joista suurin osa puhuu sujuvasti suomea) toiseksi, al-Holin isisnaiset kolmanneksi, muut terroristit neljänneksi, rahat kehitysmaihin viidenneksi, EU:n kriisimaat kuudenneksi, – sitten jos jotain rahaa jää jäljelle, niin annetaan murusia kantasuomalaisille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Niin se on. Yhteinen hyvä keskustelun aiheena on hyvin häilyvä käsite ja myös tietyllä mittapuulla kiihoke. Ajatellaan asiaa näin miten paljon ”yhteinen hyvä” terminä saa pahaa aikaan?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuuli kerro,kerro missä muruseni on jne…..Näinhän se Jenni Vartiainen lauleli jo vuosia sitten.Oliko enne tuon laulun sanat?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Uudet tuulet puhaltavat
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti