Tiistaina 17.2. eräs eläinsuojelujärjestö julkaisi salaa kuvattua videomateriaalia Kaustisen ja Seinäjoen turkistarhoilta. Tätä ennen eläinsuojelujärjestöt ulosmarssivat turkiseläinten hyvinvointiasetusta valmistelevan työryhmän kokouksesta. Tällainen toiminta todistaa yhä sen, että eläinaktivistien lopullinen tavoite on turkistarhauksen täyskielto ja alan tekeminen kannattamattomaksi. Turkistarhauksen kieltämisestä seuraa, että työttömyys lisääntyy erityisesti Pohjanmaalla. Elinkeinon suora työllistävä vaikutus on noin 4900 henkeä. Mistä heille saadaan uudet työpaikat ja vieläpä nykyisessä taloustilanteessa?

Yli 80 % suomalaisista turkistarhoista on sertifioitu. Maailmanlaajuisesti vertailtuna suomalaiset turkistilat ovat maailman parhaita. Siksi tuotteet menestyvät maailmalla. Vuonna 2013 turkisnahkojen viennin arvo nousi 800 miljoonaan euroon. Kyse on Suomen kannalta merkittävästä toimialasta, koska lähes kaikki tuotteet menevät vientiin ulkomaille. Turkisrehuteollisuus on tärkeä viljan, kalan ja teurasjätteen kuluttaja, mikä tukee suomalaista maataloutta.

Monelle pohjalaiselle kunnalle turkistarhaus on elintärkeää, koska saaduilla verotuloilla ylläpidetään julkisia palveluita. Vuonna 2013 turkisalalta tuli verotuloja 90,7 miljoonaa euroa. Samalta ajalta esimerkiksi Neste Oil Oyj maksoi veroja 73,57 miljoonaa euroa. Turkisala tuotti Uudessakaarlepyyssä 20,1 % kunnan kaikista verotuloista. On ilmiselvää, että toimialan kieltäminen tarkoittaa rannikkoseudun kunnissa rajuja veronkorotus- ja leikkauspaineita.

Turkistarhauksen kieltämisen jälkeen kieltolistalle ajautunee moni muu maaseudun toimiala. Tällaiseen vihervouhotukseen meillä ei ole varaa. Perustuslain mukaan Suomessa on elinkeinovapaus. Suomalaisten kannalta on tärkeää, ettei yritystoimintaa vaikeuteta vastuuttomilla päätöksillä. Tähän maahan tarvitaan uusia työpaikkoja. Siksi edellytykset turkistarhaukseen on säilytettävä koko Suomessa.