EU on luonteeltaan ylikansallinen ja byrokraattinen hallintakoneisto, joka vähentää kansallisvaltioiden asukkaiden päätösvaltaa. EU rajoittaa kansallisvaltioiden tekemiä päätöksiä, mikä tarkoittaa sitä, että toisten valtioiden edustajat voivat säädellä naapurivaltion lainsäädäntöä. Kansallisen parlamentin sijasta päätösvalta on luovutettu valtakunnanrajojen ulkopuolelle yli tuhannen kilometrin päähän. Tässä on yksi syy, miksi kansallisvaltiokeskeisyyteen pohjaavat ideologiat tavanomaisesti kritisoivat EU:ta. Vallansiirrot ja liittovaltiokehitys johtavat siihen, että kansallisvaltio ei pysty enää toteuttamaan tehtäväänsä, eli toimimaan oman kansan edunvalvontakoneistona. Mitä sellaista EU on antanut Suomelle, jota Suomi ei olisi itsenäisesti voinut tehdä?

EU-vastaiseen näkökantaan voi päätyä myös liberaalin talouspoliittisen ajattelun kautta. Libertaarit perinteisesti vastustavat valtion väliintuloa markkinoille tai ainakin haluavat pitää valtion roolin mahdollisimman pienenä (minimivaltio). Periaate on se, että uusia hallintotasojen luomisia on kategorisesti vastustettava, koska hallintokoneiston ylläpitäminen tarkoittaa uusia veroja ja/tai rajoituksia. Koska EU edustaa kansallisen sääntelyn päälle tulevaa uutta sääntelykehää, myös EU-jäsenyyttä on johdonmukaisesti vastustettava (esimerkki). Lähestyipä EU:ta sitten nationalistisesta tai liberaalista näkökulmasta, lopputulos on sama: päätösvallan ulkoistaminen valtakunnanrajojen ulkopuoliselle byrokratiakoneistolle on väärin. Päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä yksilöä, johon ne vaikuttavat. Aiheesta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä.

Euroopan unionin suuri toimivalta aiheuttaa sen, että Brysselistä voidaan suoltaa täysin järjettömiä tuotoksia. Yritystoimintaa haittaavaa sääntelyä edustavat puhtaimmillaan esimerkiksi hehkulamppukielto, ravintoloiden oliiviöljykannukielto, pölynimurikielto, rotanmyrkkykielto, Mac Pro -kielto ja mentolisavukekielto. Suunnitteluasteella ovat olleet lisäksi holtittomat aserajoitukset (puoliautomaattiaseiden kielto, biometrinen tunnistus, patruunalippaiden enimmäiskoko) sekä hiustenkuivaajien, ruohonleikkurien ja vedenkeittimien kielto. Tämän lisäksi EU-viranomainen on päättänyt, että vesipullossa ei saa lukea, että veden juominen ehkäisee nestehukkaa. Lisäksi EU:n puitteissa on tehty esimerkiksi 60-sivuinen selvitys wc-pöntön vetämisestä. Lopuksi on vielä syytä mainita, että EU on määritellyt, että hilloa ei saa myydä hillona. Käytännössä EU ohjaa siis kaikkea. En ole varma, haluanko edes tietää, kuinka paljon verorahoja on haaskattu, kun tällaisia hankkeita on virkamiestyönä suunniteltu.
HS:n tietojen mukaan vuonna 2013 Euroopan unioni työllisti yhteensä noin 40 000 virkamiestä, joista 24 000 työskenteli Euroopan komissiossa. Eurooppatiedotuksen mukaan Euroopan unionin palveluksessa on jopa 56 000 virkamiestä. Vuonna 2014 Euroopan komissiossa työskenteli 33 039 henkilöä. Kun valta kasautuu, virkamieskunta alkaa keksiä yhä enemmän asioita, joita tulisi säännellä. Tämä taas vaatii budjetin kasvattamista, joka paikataan EU-maksujen korotuksilla. Tästä alkaa loputon kierre, sillä missään vaiheessa asiat eivät ole hyvin, vaan vaaditaan yhä enemmän valvomista, verottamista ja kyttäämistä. Tarvitaan loputtomasti uusia projekteja ja hankkeita yleisen hyvän nimissä.

Edellisestä johtuen EU ei tule purkamaan itse itseään. EU on työpaikka suurelle virkamiesarmeijalle, eikä kukaan halua tehdä itsestä vapaaehtoisesti työtöntä. Poliitikot, jotka on valittu kovapalkkaisiin luottamustehtäviin, eivät vapaaehtoisesti halua luopua omista (tai puoluetovereiden) eduista. Uusien kieltojen keksiminen voi olla elämäntyö ja keino näyttää tärkeältä. Vihervasemmistolaisille ryhmille EU tarjoaa uuden kanavan, jolla voidaan lisätä verorahoitteista maailmanparannusta ja humanitaarista massamaahanmuuttoa. Lisäksi EU mahdollistaa valtioiden väliset hyväntekeväisyysoperaatiot, jonka tuloksena syntyy tulonsiirtounioni. Rikkaat Pohjois-Euroopan maat – Suomi mukaan lukien – saavat tässä ikuisen maksajan roolin. Kun mukaan otetaan vielä epäonnistunut yhteisvaluutta euro, tilanne ei ole kenenkään kannalta kannalta hyvä.

Juuri tästä syystä on mahdollista, että veronmaksajien rahoja hukkuu aivan ihmeellisiin kohteisiin: sukupuolineutraaliin kulttuurikeskukseen (jota ei koskaan rakennettu), virtuaalisen Malmön rakentamiseen Second Lifeen ja niin edelleen. Vuonna 2013 EU:n budjetista käytettiin laittomasti 7 miljardia euroa (4,7 % koko budjetista). Vuosi 2014 oli kahdeskymmenes kerta peräkkäin, kun tilintarkastajat eivät hyväksyneet EU:n tilinpäätöstä. Tätä kulissia pidetään yllä, koska se on liian suuri kaatuakseen. Poliitikoilla on liian paljon menetettävää.

Koska EU tiedetään haitalliseksi ja EU ei tule purkamaan itse itseään, on byrokratiakoneistosta oma-aloitteisesti erottava. Vapaakauppa ja kansainvälinen yhteistyö eivät edellytä nykyistä hallintajärjestelmää. Tavarat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti myös ilman raskasta virkamieskoneistoa ja korkeita jäsenmaksuja. EU-eron myötä tarvitaan vähemmän virkamiehiä, voidaan vähentää sääntelyä ja ihmisten kyttäämistä sekä alentaa verotusta, minkä johdosta ihmisille jää enemmän rahaa käteen palkasta. Tästä hyötyvät kaikki suomalaiset asuinpaikastaan riippumatta. Näin luodaan paremmat edellytykset työlle ja yrittämiselle ja tehdään Suomesta samalla houkuttelevampi paikka ulkomaisille sijoittajille.