Peruskoulu ei sovi kaikille

Tällä hetkellä julkisin varoin ylläpidetty perusopetus on säädeltyä ja yhdenmukaistettua koko valtakunnassa. Koulut eivät voi koskaan hyödyntää opetuspotentiaalia täysimääräisesti, koska sääntely kahlitsee uusien ajatusten ja opetusmenetelmien soveltamista. Kun 20 lasta opetetaan yhdellä kertaa samassa tilassa, yksilöllinen ohjaus jää vähemmälle. Varsinkin, jos luokka on levoton ja moni oppilas tarvitsee apua tehtävissä. Lahjakkaat oppijat kärsivät, koska he joutuvat hidastamaan tahtia, mikä synnyttää levottomuutta ja turhautumista. Massaopetus ei sovi kaikille oppijoille.

On varsin takapajuinen oppimiskäsitys, että ”ainoa oikea tapa” oppia olisi istua koulun penkillä ja jänkätä oppikirjaa. Oppimista tapahtuu todellisuudessa koko ajan, eikä se ole sidottua pulpettiin, sertifikaatteihin, todistuksiin tai koulurakennuksiin. 20 hengen koululuokassa istuminen on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Vaikka Suomessa on oppivelvollisuus, se ei tarkoita koulunkäyntipakkoa. Vanhemmat voivat omalla ilmoituksellaan (ei siis lupaa hakemalla) siirtää oman lapsensa kotiopetukseen. Se on jokaisen vanhemman oikeus. Kotiopetusta ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan opetusta voi antaa missä vain: kirjastossa, museossa tai vaikkapa ulkomaanreissulla. Kotiopettajuus ei edellytä tutkintoa, vaan kotiopettajaksi voi ryhtyä esimerkiksi kansakoulupohjalta.

Suomessa kotiopetus on vielä pieni ilmiö, kun taas Yhdysvalloissa noin kaksi miljoonaa lasta ja nuorta on kotiopetuksessa.

**

Miksi kotiopetukseen haetaan?

– Turvallinen ympäristö. Väkivaltaa tapahtuu suomalaisissa kouluissa päivittäin. Jos perheellä on takana vuosikausien oikeustaistelu koulukiusaajien ja koulun henkilöstön kanssa, jäljelle jää koulun vaihtaminen tai kotiopetus. Kotiopetuksessa ei tarvitse olla tekemisissä viranhaltijoiden, kiusaajan ja hänen vanhempien kanssa. Sen ajan voi käyttää kotiopetuksessa kehittävään toimintaan, kuten uusien verkostojen luomiseen.

– Opiskelurauha. Levottomuus ja häiriköinti luokassa johtaa siihen, että opetuksesta ei tule yhtään mitään. Vaikka oppitunti menisi hukkaan, vanhemmat maksavat tästä joka tapauksessa kunnallisveroissa. Korvaukset voi hakea tukiopetuksena, mutta sekin maksetaan veroista. Häiriköinti on siis ajan ja verorahan haaskaamista. Tätä ei tarvitse hyväksyä. Koska kotiopetuksessa odottelua ja järjestyshäiriöitä ei ole, koulupäivistä tulee lyhyempiä ja tehokkaampia. Oppilaalle jää enemmän vapaa-aikaa.

– Yksilöllinen opetus. Lahjakkaat lapset voivat edetä nopeasti omaan tahtiin. Hitaammin oppivat saavat enemmän tukea vaikeissa asioissa. Kotiopetuksessa voidaan toteuttaa sellaista, jota julkinen perusopetus ei kykene tarjoamaan: Retki museoon tai virastoon, musiikkikonsertissa käynti, vaellusretki, verkko-opiskelun laaja hyödyntäminen, ulkomaanmatka, jne.

– Ei koulumatkoja. Kun koulumatkoja ei ole, päivään jää enemmän aikaa. Tämä helpottaa myös vanhempien tehtäviä, kun lapsia ei tarvitse herättää aikaisin mahdollista koulukuljetusta varten. Polttoainekuluissa voi säästää vuosittain pitkän pennin.

– Ei ryhmäpainetta.

– Joustavat kouluajat. Aikaisia aamuherätyksiä ei tarvitse olla. Opetus ei ole sidottu tiettyyn kaavaan, mikä huomioi paremmin esimerkiksi perheen aikataulut ja oppilaan vireystason. Koko vuoden kestävä kurssi voidaan käydä läpi lyhyessäkin ajassa.

– Mahdollisuus viettää enemmän aikaa perheen ja läheisten ihmisten kanssa. Koulua käyvät lapset eivät välttämättä näe työssä käyviä vanhempiaan kuin aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Kotiopetuksessa lapset saavat viettää arvokasta aikaa yhdessä perheen kanssa paljon enemmän. Vanhemmat saavat nähdä lasten kasvamisen ja oppia yhdessä.

– Lapsen sairaus tai vamma, joka estää perinteisen koulunkäynnin.

– Jatko-opintojen ja harrastusten huomioiminen. Mikäli lapsella on mielessä unelma-ammatti tai erityinen kiinnostuksen kohde, näitä asioita voidaan korostaa opetuksessa.

– Arvot ja oma kasvatusfilosofia. Vapaus, tekemällä oppiminen, lapsuuden arvo itsessään, pyrkimys itsenäiseen opiskeluun massaopetuksen sijaan, tms.

**

Tutkitusti hyvä ratkaisu!

Yhdysvalloissa kotiopetusta on tutkittu paljon. Tulokset ovat kotiopetuksen osalta positiivisia.

– Dr. John Wesley Taylorin sosiaalisuutta ja itsetuntoa käsittelevässä tutkimuksessa (Self-Concept in Home Schooling Children) kotioppijat saivat merkittävästi parempia tuloksia kuin koulua käyvät.

– Dr. Mona Delahooken tutkimuksessa (Home Educated Children’s Social/Emotional Adjustment and Academic Achievements: A Comprehensive Study) verrattiin 9-vuotiaiden kotioppijoiden ja 9-vuotiaiden yksityiskoulua käyvien elämää. Merkittäviä eroja ryhmien välillä ei ollut, mutta yksityiskoulua käyvät kokivat enemmän ryhmäpainetta.

– Dr. Linda Montgomeryn tutkimuksen (The Effect of Home Schooling on Leadership Skills of Home Schooled Students) mukaan 10–21 -vuotiaat kotioppijat eivät ole eristäytyneet sosiaalisesta toiminnasta muiden nuorten kanssa.

– Thomas Smedleyn tutkimuksessa (The Socialization of Homeschool Children) mitattiin 20 kotiopetuksessa olevan lapsen ja 13 julkista koulua käyvän lapsen viestintätaitoja, sosiaalisuutta ja arkielämän taitoja. Tulosten mukaan kotioppijat olivat sosiaalisempia ja kypsempiä kuin julkista koulua käyvät. Tutkijan mukaan syy on siinä, että kotiopetuksessa lapset oppivat vertikaalisesti vanhemmiltaan vastuullisuutta ja aikuisuutta, kun taas koulussa lapset oppivat horisontaalisesti muilta vertaisilta.

– Dr. Larry Shyersin tutkimuksen (Comparison of Social Adjustment Between Home and Traditionally Schooled Student) mukaan kotioppijat käyttäytyvät paremmin kuin perinteistä koulua käyvät lapset. Syy on siinä, että kotioppijat pyrkivät imitoimaan vanhempien mallia, kun taas koulussa lapset ottavat mallia toisista lapsista. Shyers toteaa, että lapsen sosiaalisen kehitys riippuu enemmän kontakteista aikuisiin kuin kontakteista toisiin lapsiin.

– J. Gary Knowlesin (Assistant professor) tutkimuksessa todettiin, ettei kotioppijoista tule syrjäytyneitä aikuisena. Tutkitusta ryhmästä 2/3 oli avioliitossa (sama suhdeluku kuin muulla väestöllä). Kukaan ei ollut työttömänä tai sosiaaliturvan varassa. Melkein 2/3 tutkitusta ryhmästä oli yrittäjiä. Tutkija toteaakin, että niin suuri yrittäjien määrä viittaa siihen, että kotiopetus kasvattaa yksilön itseluottamusta ja itsenäisyyttä.

– Dr. Lawrence Rudnerin tutkimuksessa (Scholastic Achievement and Demographic Characteristics of Home School Students in 1998) tutkittiin 20 760 kotiopetuksessa olevan opintomenestystä. 25 % kotioppijoista oli yhden tai useamman arvosanan ylempänä verrattuna samanikäisiin koulua käyviin.

– Yhdysvalloissa 18-24 -vuotiaista kotiopetuksessa olleista yli 74 % oli suorittanut joitain opintoja collegessa, kun maan keskiarvo on 46 %.

– Dr. Michael Coganin tutkimuksessa todettiin, että eräässä Keskilännen collegessa kotiopetuksessa olevat valmistuivat suuremmalla todennäköisyydellä (66,7 %) kuin muut opiskelijat keskimäärin (57,5 %).

– Kyselytutkimuksen perusteella akateemisen loppututkinnon saaneiden kotioppijoiden osallistuminen vapaaehtoistoimintaan (71,1 %) oli paljon suurempaa kuin maassa keskimäärin (37 %)

– Kyselytutkimuksen mukaan kotioppijat olivat onnellisempia ja nauttivat elämästään enemmän, kun verrataan maan keskiarvoon. Erittäin tai melko onnelliseksi itsensä määritteli 98 % kotioppijoista, kun maan keskiarvo oli 90,6 %.

– Kyselytutkimuksen mukaan loppututkinnon saaneet kotioppijat ovat keskimäärin ahkerampia äänestämään vaaleissa, osallistumaan yleisiin kokouksiin ja toimimaan puolueissa.

– Yhdysvalloissa kotiopetuksessa olevat saavat ACT ja SAT -tasotesteissä keskiarvoa parempia arvosanoja.

**

Toimenpide-ehdotukset

Vaikka vanhemmat valitsevat kotiopetuksen, joutuu kunnallisveroissa maksamaan joka tapauksessa lisäksi perusopetuksesta, johon oma lapsi ei osallistu. Kotiopetus on siis vanhemmille kalliimpi vaihtoehto, koska opetuksesta joutuu maksamaan enemmän. Tämän kaltaisella politiikalla tietoisesti keskitetään opetus suuriin laitoksiin, minkä myötä valinnanvara kapenee. Jos kotiopetus haluttaisiin saattaa tasavertaiseen asemaan julkisen palvelun kanssa, tulisi jotain seuraavista vaihtoehdoista harkita:

– Kotiopetuksessa oleva saa samat perusopetuslain tarkoittaman oppilaan oikeudet ja etuudet, jotka ovat muillakin peruskoulua käyvillä (koulukirjat, jne.)

– Kunta korvaa kotiopetuksen kustannukset, joka on tietty osuus kunnan perusopetuksen kustannuksista.

– Oppiaineista vapauttamiset sallitaan muiden oppilaiden tavoin myös kotioppijoille.

– Kunnat tiedottavat oikeudesta kotiopetukseen voimakkaammin.

**

Lopuksi…

Mitä johtopäätöksiä tulisi tehdä? Moni aikuinen valittelee ja katuu sitä, kuinka ei viettänyt tarpeeksi aikaa lastensa kanssa. Kotiopetus on oikeus ja mahdollisuus, johon vanhempien kannattaa tarttua. Siihen ei tarvita lupaa keltään, vaan ilmoitus koululle riittää. Lapsuus on vain kerran elämässä. Missä sinä, vanhempi, olet silloin?

***

”Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu. ”

– YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 26. artikla, 3. momentti

“There is no school equal to a decent home and no teacher equal to a virtuous parent.”

– Mahatma Gandhi

”Every American who values liberty should support the homeschoolers’ cause.”

– Ron Paul