Hallituksen tuore kivihiilen käyttölinjaus esittää, että Suomi luopuisi kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Olisimme suunnan näyttäjiä tässä asiassa muulle maailmalle. Suomi taas kerran tekee suuremmin, kuin mitä säännökset edellyttävät. Nostaakohan tämä Suomen arvoa muiden maiden silmissä, vaikka tehdään säännökset isommin ja kovemmin kuin muut maat.

Kova on tavoite ja se tietää isoja voimalaitoksien remontteja Etelä-Suomeen. Oulusta katsottuna lähin hiilivoimala sijaitsee Vaasassa. Millä korvattaisiin tämä kivihiili? Turve on yksi varteenotettava vaihtoehto. Turve on lähienergiaa ja toisi kaivattuja työpaikkoja maaseudulle. Turve on kiistelty energiamuoto, jonka EU luokittelee fossiiliseksi polttoaineeksi sen hitaasti tapahtuvan uusiutumisen takia. EU:n parlamentin ympäristövaliokunta torjui Suomen yrityksen sisällyttää turve uusiutuvien energioiden listalle vuonna 2008. Taisi olla omat lobbarit asialla.

Suomen etuna on puu. Maapinta-alasta 80 prosenttia on metsää. Sitä hoidetaan niin, että puuta kasva enemmän kuin mitä hyödynnetään. Biomassojen käytön yhteydessä pohditaan usein sen hiilineutraalisuutta. Luonnon kiertokulkuun kuuluu, että yhteyttämisessä sidottu hiilidioksidi palautuu ennemmin tai myöhemmin hajoamisen seurauksena takaisin ilmakehään hiilidioksidina tai hallitusti polttolaitoksissa, jolloin energiaa hyödynnetään ihmistoiminnassa. Hajoamisessa ja palamisessa vapautunut hiilidioksidi palaa takaisin ilmakehään josta se voidaan taas yhteyttää uudeksi biomassaksi.

Fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna biomassoissa on se ratkaiseva ero, että biomassoja poltettaessa ilmakehään vapautuu takaisin hiilidioksidia joka on sieltä jonkin aika sitten yhteyttämisen avulla sidottu pois.

Suomen metsissä kasvaa joka vuosi merkittävästi enemmän puuta, kuin mitä sitä käytetään erilaisiin hyötykäyttötarkoituksiin. Näin ollen esimerkiksi koko Suomen hiilitaseita tarkasteltaessa metsät ovat merkittävä hiilinielu. Kauppalehden kirjoituksessa siteerataan lakimies Timothy Searchingeria jonka mukaan biomassapohjaisten energialähteiden päästöttömyys perustuu perustavaa laatua olevaan laskuvirheeseen mutta ei kerrota minkälaiseen laskuvirheeseen.

Käytetty ilmaus ”tutkijoiden mukaan” antaa epäselvän, ehkä myös tarkoitushakuisen kuvan todellisuudesta. Suomella tällainen vahvuus on puun monipuolinen käyttö erilaisten tuotteiden ja palveluiden raaka-aineina. Ja käyttämätön puu eli lahoava metsä myös vapauttaa hiilidioksidia, ei sido.

Biotalous on hakkuutähteiden energiakäyttöä tai ylipäätään paljon energiakysymyksiä suurempi asia. Suomessa bioenergiasta tulee 2/3 metsäteollisuuden sivutuotteista, mustalipeästä, sahanpurusta ja kuoresta. Emme hakkaa ainespuuta käytännössä lainkaan suoraan energiakäyttöön. Kokonaisuuden kannalta on vain hyvä asia että kaikki isot puunjalostus yrityksemme investoivat myös uuden tyyppisten biopolttoaineiden jalostamiseen kykeneviin laitoksiin.