Agropolis, teknopolis, petropolis vai ekopolis
The Manifest of Cluster Art
Posted on 09/05/2016 by Matti Luostarinen
When I wrote my book “Agropolis Strategy” in 1991 and later “Ecological Cluster and Innovation Policy” in 2005, “Arctic Babylon” in 2006 and later “Social media – Economy and Strategy” in 2011, I had red thousands of books and articles concerning on agropolis and technopolis strategy, later hybrid society and innovation policy, sustainable cities but also very old cultures all over the world. I was worried, do we understand each other all over the world, different cultures and also in science and policy, in human sciences and natural sciences, in old media and new media, inside our new social media etc.
This article (example) is typical inside internet and also it is possible to see it inside our old media, also social media.
” I first read the work of Herbert Girardet in Undercurrents in the early eighties, and his short book Creating Sustainable Cities – published in 2006 by Green Books – was fundamental in shaping my view of the planet’s urban boom. This was the book where he calculated that London’s ecological fooprint was 125 times larger than the city itself, and so larger than the UK. So when I found that he was talking at the LSE as a guest of the LSE Cities programme, I made sure I could go along.
The story he told, based on his book, Creating Regenerative Cities, published last October, is that we are on the cusp of a transition to the third age of the city – or at least we’d better be, if we are going to avert the worst effects of climate change. The first age he called Agropolis; the second Petropolis, and the third, Ecopolis. In this post, I’m going to talk about the first two; in the next post, I’ll look at Ecopolis.
It is almost impossible to over-estimate how quickly the city has grown. Until 18th century cities were an add-on to agricultural society, and in 1800, there was only one city of one million people – London. Now the urban population increases by about a million people a day; 50% of the world’s population, or 3.6 billion people, live in
Image: [Sanderus Antiquaariat](http://www.sanderusmaps.com/en/our-catalogue/detail/165198/antique-map-of-aachen-by-braun-and-hogenberg/)
Image: Sanderus Antiquaariat (http://www.sanderusmaps.com/en/our-catalogue/detail/165198/antique-map-of-aachen-by-braun-and-hogenberg/)
cities and it is projected to climb to 6.4 billion by 2050.
Agropolis
The Agropolis was a city of 10-20,000 people, sometimes walled, surrounded by successive rings of market gardens, forest, cultivation, then fallow and pasture. These provided food and fuel. The city returned nutrients to this land through its “night soil.” Windpower was an important source of energy. The image, a map of 16th century Aachen, gives a sense of how such towns connected to their surroundings.
A tiny proportion of the population lived in these “cities.” The need for resources effectively limited the size of the city; the Agropolis is a pre-industrial model.
Petropolis
The Petropolis is the modern city, and emerged largely during the 19th century. It is, in Girardet’s words, “utterly dependent on fossil fuel inputs for services of all kinds”, from food systems to sewage. And what those fossil fuels did was to allow the city to scale. During the course of the 20th century, the global population increased four-fold, while urban population increased fifteen-fold.
And this shift has, historically, also increased resource consumption. When a villager moves to a cities, their resource use increases by a factor of four. There’s also a huge imbalance between land use and resource use: cities take 3-4% of world’s land surface and 80% of its resources.
Declaring independence
One of the effects of the huge growth of the city during the 20th century in particular is that we end up focusing on the city, rather than the systems that support them. Cities themselves act as if they have “declared independence from nature.” But, of course, they are locked into the same eco-systems as everyone else. Girardet showed us the sums that led him to conclude that London’s footprint was 125 times larger than its surface area, and then said that others, sceptical of his sums, had concluded that he’d under-estimated the impact rather than over-estimated it, missing out from his calculations elements such as petfood, fish and restaurant consumption.
Whatever the figure, it makes you realise how dependent the city is – at almost any scale – on trade, I realised, listening to the presentation, that the boom in urbanisation in the last thirty years would probably not have happened without the revolution in containerisation happening first. In turn, it’s also striking that both of the great waves of globalisation, in the late 19th and late 20th centuries, have gone hand in hand with urban booms.
Flows
So, the modern city is built on huge flows of food, energy and waste. Girardet described this as an “urban metabolism,” which extends across the planet sucking in inputs through pipes and cables, along with key metabolic infrastructure such as power stations, reservoirs and container ports. Energy is a critical issue: in terms of per capita energy consumption, every European has the equivalent of 60 energy slaves, every American 110 (assuming a strong man working 10 hours a day, 6 days a week).
It follows that a critical decision in the expansion of the city, even to a population of a million, is how it manages these flows. In London, of course, a defining moment was the “Great Stink” of 1858, when the Thames was overloaded with the city’s sewage, and the city invested heavily in Bazalgette’s sewage network to solve the problem. (There’s a related story here that Girardet didn’t tell: one of the factors that caused the city’s 19th century cholera epidemics was that the city got too big for the nightsoilmen to transport the wastes to the city limits, so it got dumped in cellars and gardens instead.)
The Great Smog
It similarly just exported its problems 100 years later, when coal pollution threatened to overwhelm the city in the 1950s. The Great Smog of 1952 galvanised the authorities, and the 1956 Clean Air Act eventually moved electricity production to power stations outside of London, whose tall chimneys ensured that London’s pollution was instead carried into the North Sea, and to Scandinavia.
And not just London, of course. During questions, there was a discussion about the water shortages that Rio and Sao Paolo are currently experiencing, which can be traced back directly to the clearing of Amazon rainforest to create farmland to feed cities somewhere else. And in the meantime, Rio is directly polluting the water on its seafront. It doesn’t have to be this way: New York City has paid to re-forest the Catskills to maintain the integrity of its water supply.”
Tagged with: Agropolis, Herbert Girardet, Petropolis, Routledge
I am not sure that people in Africa, Asia, in local and global level, in our new metropolitan areas and inside new social media, can understand what we want to say even language (symbols) are very simple. In Finland we do not understand what it means to speak “regional” or “spatial”, also difference “politics” and “policy” is difficult. Our language is very different onomatopoetic language.
That is why I had to write (after “Social media – Economy and Strategy ) the manifest of cluster art. We have to understand each other like president Barack Obama says, but also like Oscar Niemeyer in Brasil, Rene Girard (La violence et le sacre), James Buchanan (The Limits of Liberty) or Ernesto Sabato (Uno y el Universo, El Tunel) and so many in human sciences like Emile Durkheim or Claude Levi-Strauss. If we cannot understand each other, also in genetic level, in our childhood, all this is useless.
About Matti Luostarinen
Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)
Tekstin aiheet:
Kommentti Yrittänyttä ei laiteta kirjoitukseen
Kirjoitit, että maanantain yrittäjäinpäivän Hesari kertoo, kuinka Suomi hävisi maaottelunsa Ruotsille keihäskisan seurauksena Finnkampenissa. Eihän se niin ollut. Tappio oli kymmenen pistettä ja viimeistä edellisenä lajina loppunut keihäänheitto ei olisi voinut tuoda lisää kymmentä pistettä edes suomalaisten kolmoisvoittona.
HESARI
Ruotsin Kim Ambin 84,50 kantanut heitto oli yleisurheilumaaottelussa liikaa suomalaisille. Amb johdatti ruotsalaiset ykkössijallaan ruotsalaiset voittoon pistein 13–9. Ambin voiton jälkeen miesten maaottelu oli tasan. Päätöslajissa 1 500 metrin kilpailussa Ruotsi otti odotetun kolmoisvoiton ja käänsi ottelun. Näin Ruotsi vei voiton pistein 210–200.
Matti ei näytä ne koulut paljon auttaneet oikein tota luetun ymmärtämistä. Ruotsi voitti keihään pistein 13-9 nousi tasoihin ja voitto sinetöityi 1500 metrillä. Tässä sitä teikäläisen täysin aiheetonta arvostelua jälleen kerran.
Nää jutut kun vaihtuu, ettei entis
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ensiksi. Nimimerkin takaa muita haukkuva ei arvosta itsekään omaa hölötystään. Muuten hän olisi valmis ottamaan vastuun omalla nimellään. Nimettömän taakse kätkeytyy motiivi vain aiheuttaa taustamölyä.
Toiseksi: Monimutkaisiin kyysmyksiin ei ole ykinkertaisia vastauksia.
Kolmanneksi: Käännä tekstini ja yritä ymmärtää se. Tämä sivusto kun luetaan myös Britanniassa, Saksassa, kaikkialla jossa on lukutaitoisia ihmisiä ja joita kiinnostaa perussuomalaisuus. Kääntäjinä robotit ovat vielä vähän kehnoja. Minua on pyydetty kirjoittamaan kongressikielellä.
Neljänneksi: Isämaan ystäviksi esittäytyvät voisivat lakata tärvelemästä rakastamaansa suomen kieltä. Uudet solvaukset ja haukkumasanat eivät ole todiste luovuudesta vaan kanssaihmisten halveksunnasta.
Viidenneksi: Kun kieltää ihmisarvon muilta ihmisiltä, ihmisryhmiltä, kieltää samalla myös oman ihmisarvonsa.
Kuudenneksi: Sosiaalisessa mediassa vellova vihapuhe ei ole sosiaalista eikä liioin mediaa vaan keskustelun tukahduttamista.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vastaa nyt kysymykseen, että lukiko Hesarissa siten miten Hesaria syytit, vai
a) valehtelit tahallasi mustataksesi Hesaria
b) et todellakaan ymmärtänyt miten se oli kirjoitettu ja mitä sillä tarkoitetaan (ei pitäis olla kovinkaan suuri jären voitto, että sen ymmärtää, miten se on kirjoitettu)
ps. ei pitäisi olla monimutkainen kysymys Matille
Tosta tekstin kääntämisestä sen verran, että joutuisin todellakin käyttämään sanakirjaa ja/tai kääntäjää avukseni, ei todellakaan motivoi satsata kyseiseen kääntämiseen aikaani.
Kerro mikä perkele sua oikein motivoi kirjoittaa tänne blogi sivustolle joka pirun päivä. Mitäköhän tälläisen kansakoulu pohjalla varustetun ja muidenkin pitäisi ajatella kirjoittajasta jolla parhaimmassa tahdissa tulee parikin juttua muutaman tunnin sisään?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Lopuksi lainaus Kummeleilta: ”Antakaa määkin huudan, määkin olen kännissä!” Terveiset ja hyvää syksyn jatkoa nimimerkille Nimetön kuten muillekin nimimerkin takaa huuteleville älyköille, isänmaata nyrkkiraudoilla puolustaville, turvapaikoista sosiaalisessa mediassa päättäville, pesäpallomailaa sakin hivtukseen hakeville. Suomi on oikeusvaltio, jossa poliisi selvittää rikokset ja kansainvälinen lainsäädäntö turvapaikoista. Jokaisella on oikeus saada asiansa lailliseen käsittelyyn.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kun älämölön tarkoitus on vain nimimerkillä kirjoittelevilla sosiaalisen median kummelilainen ”Antakaa määkin huudan, määkin olen kännissä! vastaan vain silloin, kun tällainen huutelija rohkenee tulla omalla nimellään esille ja arvostaen näin edes itse kirjoitustaan. Nimettömyyden taakse kätkeytyy vain tarve aiheuttaa perussuomalaiseen mediaan tahallista taustamelua ja kanssaihmisiin kohdistuvaa halveksuntaa. En voi tukea tällaisia arvoja, normeja ja moraalia. Sillä kun halutaan rapauttaa ja tukahduttaa terve keskustelu ja vuoropuhelu. Miksi lehti sen sallii kun muut poliittiset instituutiomme eivät sitä salli, on minulle arvoitus. Sitä kun ei voi perustella edes sananvapaudella. Se kun tahallaan pyrkii estämään terveen sananvapauden toteutumisen. On siis äärimmäisen vaarallinen ilmiönä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ensinäkin minulle ei ole tullut mieleenikään haukkua Perussuomalaista mediaa ja olla kunnioittamatta Persulaisia kirjoittajia, vaikka en ole ollutkaan tyytyväinen Persujen aikaansaannoksiin hallituksessa. Joten , se siitä.
Sinua lukuun ottamatta Blogin kirjoittajat eivät ole niin saatanan itserakkaita kuin itse olet, kuvittelet varmaan olevasi itse paavi.
Vai oletko kenties havainnut kellään Blogin kirjoittajalla olleen halua edes kirjoittaa kuinka hyvä hän on ja että vain taivas on rajana heidän viisaudelleen.
Vastaa nyt kysymykseen, että lukiko Hesarissa siten miten Hesaria syytit, vai
a) valehtelit tahallasi mustataksesi Hesaria
b) et todellakaan ymmärtänyt miten se oli kirjoitettu ja mitä sillä tarkoitetaan (ei pitäis olla kovinkaan suuri jären voitto, että sen ymmärtää, miten se on kirjoitettu).
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Enne keihäänheittoa ja 1500 metrin juoksua oli jo selvää että Suomi häviää maaottelun. Se kerrottiin ylen kautta kisoja seuraaville. Jos tunnet yleisurheilua, olet sitä itsekin harrastanut, tiesit kuinka viimeinen laji menee ruotsalaisille pistein 16-6. Näin myös kävi. Keihäänheitossa Ruotsilla oli kaksi kansainvälisen tason tähteä. Sekin tiedetiin, kuten myös aiemmin kiekonheitossa kolme. Ennen viimeistä lajia suomalaisten olisi tullut johtaa yli kymmenellä pisteellä voittaakseen miesten maaottelu.
Keihäskisassa Antti Ruuskanen heitti normaalille tasolleen yli 83 metriä ja toinen suomalaisista koko kauden parhaansa. Vaikka kolmas ja heikoin lenkki olisi heittänyt uuden maailmanennätyksen, se ei olisi vienyt Suomea maaotteluvoittoon.
Kisa ratkesi suomalaisten äärettömän kehnoon ratajuoksuun keskipitkillä ja pitkillä matkoilla. Se ratkaisi, ei missään tapauksessa keihäänheitto. SE kun meni ihan normaalilla tasolla ja jopa kauden parhaitaan heitellen. Näin se meni ja GOOD BYE
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti