Jäin Microsoftilta työttömäksi 29.10.2014, kun Microsoft sulki Oulun yksikkönsä. Sain Microsoftilta taloudellisen tukipaketin, jonka vuoksi olen oikeutettu ansiopäivärahaan (vasta) 22.9.2015. En ole jäänyt kuitenkaan laakereilleni lepäämään, vaan aloitin TE-palveluiden järjestämässä ”Projektinjohtamisen koulutus” -työvoimakoulutuksessa 27.10.2014 eli päivää ennen kuin työsuhteeni päättyi. Koulutus järjestettiin Microsoftilta työttömäksi jääneille suunnatuilla yhteiskunnan rahoilla. Sain Projektin johtamisen koulutuksen päätökseen 20.3.2015 ja taskussani on nyt myös IPMA-D sertifikaatti pätevyydestäni projektien johtamiseen. Työllistyin kesken työvoimakoulutuksen 4.12.2014 – 31.5.2015 Oulun ammattikorkeakoulu oy:n palvelukseen tietohallinnon yksikköön.

Lasketutin tarkkaan ammattikorkeakoulun työsuhteeni pituuden, sillä en halunnut ansioiden vaikuttavan mahdollisen tulevan ansiopäivärahani suuruuteen/pienuuteen. Bruttoansioni olivat ammattikorkeakoulun työsuhteessa reilun tonnin pienemmät kuin mitä Microsoftin työsuhteessa. Työsuhde oli kuitenkin oiva lisä CV:ni ja sain uutta osaamista laajentaen työllistymismahdollisuuksiani. Lisäksi sain ansaita pakettirahojeni päälle ”puhtaalta pöydältä” verotuksellisesti ajatellen. Veroprosenttini laski vuoden 2015 noin 50 prosentista alle 20 prosenttiin. Minun sai olla 25 viikkoa ja 17 tuntia töissä ammattikorkeakoululla, jotta työsuhteen ansiota ei otettaisi huomioon laskettaessa tulevaa ansiopäivärahaani. Työsuhteeni Microsoftilla tuo minulle ansiopäivärahan, joka on työttömyyskassan alustavien laskelmien mukaan 108,61€ per päivä brutto.

Aloitin 1.6.2015 opiskelut Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakoulutuksessa. Opiskelut voi suorittaa 1-3 vuodessa, jonka jälkeen saa pätevyyden ammatillisena opettajana. Opiskelu on päätoimista, mikäli suorittaa 5 tai enemmän opintopisteitä per kuukausi. Tulen suorittamaan vähemmän kuin 5 op per kuukausi, joten opintoni ovat sivutoimisia. Opiskelujeni sivutoimisuudesta olen saanut lausunnon TE-palveluista.

Laskin olevani kannustinloukussa. Työministeri Jari Lindström totesi 21.7.2015: ”On järjetöntä joutua laskemaan kannattaako työtä ottaa vastaan”.

Pelkistetty laskelmani ottaa huomioon vain ne muuttujat, jotka tilanteessani muuttuvat riippuen olenko töissä vai en. Jos olisin töissä, voisin ansaita bruttona noin 4000€, jonka ansaitsin Nokia/Microsoft vuosina. Oulun työmarkkinoilla luulisin kuitenkin ansaitsevani vähemmän, koska täällä on työnantajan markkinat. Käytän kuitenkin laskelmassani tätä optimistista lukua. Verojen jälkeen minulle jäisi käteen noin 2600€.

Saisin ansiopäivärahaa bruttona noin 2200€ (20×108,61€) ja käteen siitä jäisi noin 1700€ (20% veroaste). Minulla on pieniä lapsia, joten säästän melkein 600€ hoitamalla heitä kotona. Lisäksi minulle maksetaan kotihoidontukea 408,42€ kuukaudessa. Lisäksi voin hakea omistusasuntooni asumistukea ja olenkin hakenut, mutta päätöstä en ole vielä saanut. Voi olla, että jotain muuttujia jää vielä ottamatta huomioon, mutta todennäköisesti ne vain lisäisivät ansioitani? Vinkkejä otetaan vastaan.

Jos työllistyn, saisin käteen 2000€ (lapset hoidossa). Jos olen koti-isänä, saisin käteen 2100€ (lapset kotona).

Lasken siis olevani kannustinloukussa. Osallistuminen vaikka TE-palveluiden tarjoamaan työvoimakoulutukseen olisi taloudellisesti kannattamatonta, koska lapset pitäisi viedä maksulliseen päivähoitoon (noin 600€), vaikka saisin korotettua ansiopäivärahaa 8€ per arkipäivä eli 160€ per kk.

Mielestäni yhteiskunta on tällä hetkellä erittäin sairas. Erittäin. Eihän tämä voi olla todellista, että työssä käyntiin ei kannusteta. Väitän myös, että työnantajan puolella on ihan yhtä hienoja kannustinloukkuja eli työntekijää ei kannata palkata, ei ainakaan sitä ensimmäistä.

Minulla ei ole huono omatunto sen suhteen, että olisin kotona lasteni kanssa sen sijaan että olisin päivät töissä. Päin vastoin. Lasteni kannalta tilanne on paras mahdollinen, sillä he saavat viettää paljon aikaa isän kanssa. Vaimokin on tyytyväinen, kun kodin askareita on vähemmän hoidettavana työpäivän jälkeen. Saan seurata lasteni kasvua läheltä ja he takuulla muistavat isänsä kanssa vietetyn ajan myös vanhempana.

Aioin hakea töitä, kuten vaativia asiantuntija-, päällikkö- ja johtamistehtäviä. Tiedän kuitenkin, että samoja tehtäviä tulee hakemaan satoja muita vastaavan koulutuksen omaavia henkilöitä. Lisäksi rekrytointiprosessit ovat aikaa vieviä ja työllistyminen tapahtuu harvoin nopeasti. Harrastuspuolelle, kuten Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry puheenjohtaja, saan kulutettua tunteja niin paljon kuin niitä käytettäväksi lasten hoidolta jää. Joistakin tehtävistä, kuten yritysten hallituspaikoista ja kaupungin lautakuntapaikoista maksetaan minulle myös kokouspalkkioita. Koen siis, että minulla on mielekästä ja koulutusta vastaavaa tekemistä myös vapaa-aikanani.

Lopuksi sanon, että systeemi on mätä ja se pitää korjata. Työn pitää olla aina taloudellisesti kannattavaa ja työntekijän palkkaaminen ei pidä olla yrityksen suurin riski.

Lähetän kirjoitukseni työministeri Jari Lindströmille.

koti-isä, Jari-Pekka Teurajärvi

ps. kiinnostavia työtarjouksia otetaan vastaan. Klikkaa tästä LinkedIn profiiliini

Uusi Suomi uutisoi 24.7.2015 blogiini perustuen: Työtön sanoo suorat sanat: ”Maksettaisiin 2600 €/kk – ei kannata”
Uusi Suomi uutisoi 25.7.2015 blogiini viitaten: Tämä asia ihmetyttää suomalaisten työttömyydessä: ”Miten on mahdollista?”