EU-jäsenmaksut

EU:lta on vaadittava enemmän ja maksettava vähemmän. Suomi on ollut nettomaksaja jo pitkään (Suomen EU-jäsenmaksut). Suomen nettomaksu on n. 1 miljardi. Monet maat ovat saaneet jäsenmaksuihinsa alennuksen. Suomi on maksanut myös muiden maiden puolesta. Vuoden 2012 uutisen mukaan niitä olisi kertynyt tuolloin jo 2,4 miljardia euroa. Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus on pelkästään tänä vuonna valtion budjetin mukaan 136 miljoonaa euroa. Suomi ei ole hakenut maksuihin alennusta. Miksi ? Siihen vastatkoon siitä vastuussa olevat tahot.

Tukipaketit

Suomen Kreikan vastuut ovat yli 7 miljardia euroa. Kreikka on lähes maksukyvytön, jolloin Suomen Kreikka lainat ovat lähes arvottomia.

Valtionvarainministeriön raportin 2015 johtopäätökset s. 52 mukaan parempi vaihtoehto nykyistä vakaamman talous- ja rahaliiton luomiselle on pyrkiä vahvistamaan jäsenvaltioiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan ja palauttaa no bailout-säännön uskottavuus. No bail-out -periaatteen uskottavuuden varmistaminen edellyttää, että EU:n jäsenvaltion ajautuessa taloudelliseen ahdinkoon unionilla on tosiasialliset edellytykset päästää maa tarvittaessa maksukyvyttömyyden tilaan ja velkasaneeraukseen. Käytännössä tämä edellyttää sellaisten järjestelmien kehittämistä, joiden avulla jäsenvaltion maksukyvyttömyyden taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia voidaan rajoittaa sekä jäsenvaltiossa itsessään että koko euroalueen tasolla.

Perusuomalaiset vastustivat tukipaketteja jo viime eduskuntavaalien aikaan. Tuolloin erään muun puolueen poliitikon mielestä kysymyksessä oli Suomelle hyvä bisnes. Kyllä – hyvä bisnes, kansalle vakuutettiin. Nyt muutkin ovat heräneet todellisuuteen. Kullakin maalla tulee olla vastuu omasta talouspolitiikastaan sekä  Suomen rahasiirrot ulkomaille tulee olla erityistarkkailun kohteena.

Kehitysapu

Kehitysapu kannattaisi antaa suomalaisina palveluina ja tuotteina sekä myös paikan päällä, jotka lisäävät suomalaista työllisyyttä.

Kehitysapua on ehdotettu annettavan osittain myös suoraan kansalaisilta ja yrityksiltä heidän itse valitsemiin kohteisiin, joka olisi verotuksessa vähennyskelpoinen.

Maahanmuutto

Viittaan asian osalta aiempaan blogiini: maahanmuuton kustannukset oikeudenmukaisuusnäkemyksenä 

Pienet yritykset

Monen pienen yrityksen ongelmana on työntekijän palkkaaminen, varsinkin jos valinta osuu väärään henkilöön. Tämä voi tarkoittaa käytännössä yrityksen ajautumista vaikeuksiin ja jopa konkurssiin. Työntekijöiden koeaika tulee voida sopia mikroyrityksissä pitemmäksi sekä irtisanomissuojaan tehdä muutoksia. Myös ALV-rajaa tulee nostaa nykyisestä 8.500 €:sta (2016 10.000 €). 

Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001-2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle (yrittäjyys Suomessa). Yrittäjyyden kynnystä on alennettava tukemalla yritystoiminnan aloittamista esim. mahdollisuudella saada ansiosidonnaista päivärahaa yrityksen alkutaipaleella tai laajemmalla starttirahan käyttöönotolla.

Holhouksen ja byrokratian vähentäminen

Yhteiskunnan holhousta ja byrokratiaa tulee vähentää. Näin on esim. kauppojen ja muiden palvelualan yritysten aukioloaikojen osalta. Kauppojen aukioloajat ovat laissa säännelty, josta poikkeaminen vaatii erillisen luvan. Eri kaupat asetetaan laissa eri asemaan. Myös esim. kampaamot joutuvat hakemaan maksullisen poikkeusluvan itsenäisyyspäivän aukioloon. Uskon, että yrittäjät kykenevät itsenäisesti ratkaisemaan sen, kannattaako liikettä pitää auki jonain päivänä vai ei. Laajemmat aukioloajat lisäisivät myös työllisyyttä.

Turha sääntely ja niiden valvonta lisää myös hallinnollisia kustannuksia, joka jää viime kädessä veromaksajan maksettavaksi taikka vyörytetään yrityksen maksamana lopullisille kuluttajille. Sinä siis maksat siitä viime kädessä joka tapauksessa.

Autoverotuksen osalta viittaan aiempaan blogiini: Suomen autoverotuskukkanen historiaan ? 

Työnteko kannustavaksi

Työn vastaanottaminen tai yrittäjäksi ryhtyminen tulee olla kannattavampaa kuin työttömänä olo. Näin ei aina ole. Työttömään saamat lyhytkestoiset työt voivat johtaa tilanteeseen, jossa työnhakija menettää työttömyyskorvauksen ja saa työstä korvauksen, joka on miltei vastaavaa tasoa kuin työttömyyskorvaus. Ko. tilanne ei luonnollisestikaan kannusta työntekoon. Myös etuudet voivat olla epäkannustavia työntekoon.

Yritysverotuksen painopiste

Yhtiöiden verotuksen sijaan painopistettä tulee siirtää osakkaan verotukseen eli tilanteeseen, jossa varoja nostetaan yrityksestä. Mikäli yritykseen jää enemmän rahaa, kannustaa se yrityksiä uusiin investointeihin, joka osaltaan lisää työllisyyttä.

Yhteiskunnan tehokkuus

Tekninen liikenneverkko tulee olla sekä julkisen liikenteen että tieverkoston osalta mahdollisimman tehokas ja ympäristöä säästävä. Tämä tulee esille erityisesti metropolialueella. Jokainen meistä käyttäisi aikaa varmasti muuhun kuin ruuhkissa istumiseen, oli kyse sitten työnteosta tai vapaa-ajasta. Myöskin tehokas tietoliikenneverkko on nykyaikaiselle maalle elinehto, mahdollistaen sähköisen kaupankäynnin ja työnteon, vapaa-ajan ja viihteen palveluiden lisäksi.