Suomessa on liki 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa.

Silti eläkekysymykset ja eläkeläisten edunvalvonta on jätetty varjoon, jopa nyt käytävissä ke-vaaleissa. Päälinjat puuttuvat ja käsitellään korkeintaan hieman eläkeindeksiä. Lisäksi indeksit ja eläkkeen määrä eivät ole niitä ratkaisevia tekijöitä, vaan eläkkeen ostovoima.

Eläkeläiset ovatkin vihaisia ja huolestuneita. Perustuslain omaisuudensuojaa rikotaan surutta ja tapahtuu sen vähäisenkin omaisuuden ulosmittaus. Eläkevarannot kasvavat ja eläkeläisten epäoikeudenmukainen kohtelu olisi kuitenkin korjattavissa.

Kun jostain suur kaupungista irtisanotaan 1000 Nokian insinööriä, on koko Suomi sekaisin. Toimittajat kyselevät paniikissa TV kameroiden edessä AY-pomoilta, että mikä nyt eteen? Mistä kriisiapua ja montako miljoonaa tarvitaan?

On ollut pitkään jo selvää se, että mikään vaalilupaus tai juhlapuhe ei takaa eläkeläiselle loppujen lopuksi yhtään mitään. Siitä syystä, että eläkeläisiltä puuttuu joukkovoima. Se sama voima joka on eri ammattialojen takana. Niin kauan kun vanha valtakoneisto pitää puolueittensa kautta tarkoituksella yllä hajaannusta monina eläkejärjestöinä, niin muutosta ei tule tapahtumaan.

Tällä on etunsa. Ei eläkeläisille, vaan itse hallintojärjestelmille ja puolueille. Jos eläkeläisillä olisi oma AY-edunvalvontaelin ja sillä yhteinen johto, niin tilanne muuttuisi alta aika yksikön. AY-eläkeläisten edunvalvonnan suitsimiseen ei purisi edes uhkaukset työsopimusten irtisanomisista. Eläkeläiset ovat kuluttajia ja palvelujen käyttäjiä siinä missä palkansaajatkin. Tämän kuluttajaryhmän ostovoiman  ohjaus olisi merkittävä ase eläkeläisten edunvalvonnassa. Eläkeläisen kohdennettu raha puhuu selkokieltä. Eli eläkeläisten ongelmakenttä voisi olla lopulta suurelta osin sen itsensä ratkaistavissa. Kansanedustajana pyytäisin eläkejärjestöjä tiivistämään yhteisrintamaa ja tuomaan edusmiehensä tai naisensa mukaan neuvottelupöytään. Alkaisi eläkeläisten ns kolmikanta neuvottelut. Siihen tarvitaan sisäistä yhteistyötä, suunnittelua ja uskoa omiin voimiin. Muiden tahojen juhlapuheet kaikkine mausteineen voi jättää paljolti omaan arvoonsa.      

REIJO PAUNONEN

kansanedustajaehdokas (ps)..Numero  115

www.reijopaunonen.fi