Esitys Turun kaupunginhallitukselle raitiotieyhtiön toteutussuunnitelman rahoitustarpeesta ei ole voinut tulla kaupungin ylimmille viranhaltijoille tai pormestaristolle yllätyksenä. Siksi pidän koko menettelyä harkittuna tietoisena sumutuksena, joka vain lisää epäluottamusta poliittista päätöksentekoa kohtaan.

Läpinäkyvyyden näkökulmasta yhtiön lisärahoitustarve olisi pitänyt tuoda poliittiseen ja julkiseen keskusteluun jo huomattavasti aiemmin. Näin ei tehty. Raitiotiehanke ei nauti kaupungissa laajaa kannatusta, ja tieto lisärahoitustarpeista kasvattaa vastustusta entisestään.

Tästä näkökulmasta ymmärrän raitiotiehankkeelle myönteisen eliitin halun pimittää tietoa ja nuijia poliittisesti kiusallinen päätös kiireellä läpi lisälistalla vuoden viimeisessä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Viivyttelemällä esityksen tuomista päätöksentekoon vältettiin kätevästi laajempi poliittinen keskustelu raitiotieyhtiön lisärahoituksesta ja sen vaikutuksista kaupungin talousarvioon. Menettely herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia ja nekin vastaukset jäävät korkeintaan puolivillaisiksi.

Raitiotien suunnittelutyön tuli olla valmis kuluvan vuoden loppuun mennessä, eikä lisärahoitustarvetta näin ollen pitäisi olla. Oikealla menettelyllä yllättäen esiin noussut rahoitustarve olisi sisällytetty talousarvioon, ja summan suuruudesta olisi esitetty avoimia ja täsmällisempiä arvioita.

Nyt päätetyn perusteella rahoituksen todellista tarvetta voidaan vain arvailla. Onkin todennäköisä, että allianssin ylläpitoa rahoitetaan mahdollisen myönteisen investointipäätöksen jälkeen lainarahalla siihen asti, kunnes valtio tekee toteutukseen vaadittavan 30 prosentin rahoituspäätöksen. Tässä taloudellisessa tilanteessa siihen voi kulua jopa vuosia.

Tämä ei ole kestävää taloudenpitoa eikä avointa päätöksentekoa. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää ajoissa, mihin heitä ollaan sitouttamassa, ei vasta jälkikäteen.