Päätöksenteon juhlaa?
Kun marjapensas kaatuu ja katto puuttuu
Hyvinvointialueilla ei päätöksenteosta ole pulaa – ainakaan määrällisesti. Laadusta voidaan olla montaa mieltä. Viime vuosina aluevaltuustossa on nimittäin tartuttu lillukanvarsiin sellaisella antaumuksella, että siinä on samalla tullut kaadettua koko marjapensas. Kerta toisensa jälkeen.
Säästöpäätöksiä on tehty suurella hartaudella, mutta pienellä ymmärryksellä. Palveluita on lakkautettu sieltä, missä niitä eniten tarvittaisiin, ja vastaavasti avattu uusia sinne, missä ei kukaan edes tiennyt moista kaipaavansa. Kaikessa on läsnä ollut jalo tarkoitus – mutta lopputulos on usein näyttänyt siltä kuin olisimme rakentaneet taloa ilman piirustuksia. Ja vieläpä jokainen omaan suuntaansa.
Meillä on kykyä puolustaa omaa kylää, nurkkaa ja lähiterveysasemaa sellaisella tarmolla, että yhteinen hyvinvointialue jää helposti jalkoihin. Omien lähipalveluiden puolustaminen on oikein ja kannatettavaa, mutta kun valtuustossa on viisikymmentä eri alueiden puolustajaa, olemme nyt tilanteessa, jossa ei auta enää puskutraktori eikä rautakanki. Tarvitsemme ulkopuolisen rakennusmestarin – sellaisen, joka tuo mukanaan kartan, vatupassin ja tarpeeksi ison vasaran.
Arviointimenettely ei ole uhka. Se on viimeinen herätyskello ennen täyttä unohdusta. Ulkopuolinen arvio toisi vihdoin kaikille kunnille ja erityisesti hyvinvointialueen työntekijöille tasapuolisen näkemyksen tilanteesta – ja ehkä toisi myös sen puuttuvan yhteisen katon pään päälle.
Sillä jos moni nykyinen säästö aiheuttaa lisälaskun tulevaisuudessa, emme säästä – me siirrämme laskua lapsillemme. Ja se jos mikä, on päätöksenteon irvikuva.
Jouni Vallin
Aluevaltuutettu,
Aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja (PS)
Tekstin aiheet:
Persujen kannatus gallupeissa nousee jo 4 kuukautta. Mitä höriset.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Olet sitten sitä mieltä, että velkarahan holtiton jakaminen pelastaa talouskasvun. Oletko Laina!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ruotsilla ei ole velkaongelmaa. Maa lyhensi valtionvelkaa jopa korona-aikana. Tosin koronaa eivät hoitaneet paikalliset demarit vaan ammattimies Tegnell.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Maahanmuuton seurauksena – mikäli ps-tilastot ja laskelmat olisivat toimivia – Ruotsilla pitäisi olla (ja olisi pitänyt olla jo vuosikymmeniä) valtava velkaongelma.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ruotsilla on valtava turvallisuusongelma pakolaisista. Tätä sinäkään mamuttaja et pääse pakoon. Ruotsin talous on muiden kuin mamujen ansiosta tehokas. Demarit ja SAK ovat jarruttaneet ja lakkoilleet Suomen yritysmaailman suohon.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomen eläkevarat, yli 250 miljardia euroa, on kerätty suomalaisesta työstä ja palkoista – mutta ne eivät enää palvele kotimaista taloutta. Suurin osaa sijoitetaan ulkomaille ja suuryritysten kiinteistöihin, ei automaatioon, pk-yrityksiin tai teollisuuden uudistumiseen. Vientituloista syntyy eläkemaksuja, jotka ohjautuvat rahastoihin, mutta kierto katkeaa; raha ei palaa investointeina, työpaikkoina, verotuloina – eikä edes uusina eläkemaksuina. Eläkeyhtiöiden tehtävä ei ole vain kasvattaa varallisuutta, vaan turvata eläkeläisten toimeentulo ja tukea yhteiskunnan kestävyyttä. Jos eläkeläinen joutuu luukulle maksupäivinä, järjestelmä on epäonnistunut. Nyt olisi aika pysähtyä ja kysyä, palveleeko tämä malli enää Suomea – vai vain itseään?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sitran juhlarahasto kasvaa verovaroista, ja valtio saa siitä osuutensa. Eläkevarat – yli 270 miljardia euroa – on taas kerätty suoraan palkoista, eli ne on leikattu pois teollisuuden investoinneista ja kotimaisesta kulutuksesta. Mutta valtio ei saa tuosta senttiäkään. Eläkeyhtiöt vahvistavat itseään, eivät yhteiskuntaa. Varat lukitaan säilöön, josta ei synny työpaikkoja, verotuloja tai investointeja. Jos Sitra on juhlarahasto, eläkejärjestelmä on kuin yksityinen linnake – rakennettu suomalaisesta työstä, mutta suljettu suomalaiselta yhteiskunnalta. Ei siis kannatta ihmetellä suomalaista työttömyyttä, tahmakäpälät toimivat sivussa ja ottavat voitot omaan käyttöönsä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Parissa vuosikymmenessä parisataa miljardia euroa on siirretty pois kotimaisesta taloudesta – oli kyse hyvästä tai pahasta, se on valtava summa. Ja kun raha ei enää kierrä, ei tarvitse ihmetellä, miksi työttömyys, investointipula, ja ostovoiman heikkeneminen ovat arkea.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eläkeyhtiöiden suurrahasto ei enää turvaa eläkkeitä – se turvaa halpaa lainaa isoille toimijoille. Duunari maksaa, hallitus siunaa, ja raha kiertää markkinoilla – mutta ei eläkeläisellä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
On syytä kysyä, miksi eläkeyhtiöiden varoja ohjataan yhä enemmän suuryhtiöiden rahoittamiseen – usein halvemmilla ehdoilla, mitä liikepankit tarjoavat. Eläkevarat ovat kerätty kansan työllä eläkkeiden turvaamiseksi, ei suursijoittajien rahoituskanavaksi. Kun järjestelmä alkaa palvella markkinoita enemmän kuin maksajia, onko kyse enää sosiaalisesta turvasta – vai rakenteellisesta etuoikeudesta?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
’Sillä jos moni nykyinen säästö aiheuttaa lisälaskun tulevaisuudessa, emme säästä – me siirrämme laskua lapsillemme. Ja se jos mikä, on päätöksenteon irvikuva.’ on tekstiä, joka olisi voitu lainata Kansan Uutisista silloin, kun se arvostelee hallitusta ja Purraa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti