Budjetti näyttää paperilla siistiltä. Todellisuudessa kyse on kikkakirjasta, jossa valtion alijäämää paikataan siirtämällä rahaa taskusta toiseen, peittelemällä rakenteellisia ongelmia ja turvaamalla vanhojen valtapuolueiden etupiirit. Tämä ei ole sopeuttamista. Tämä on rakenteellista korruptiota.

EK:n kynästä budjettikirjaan

Hallituksen nimeämät sopeutukset eivät ole ministerien omaa työtä. Merkittävimmät ehdotukset ovat käytännössä työnantajakeskusjärjestön papereista. Suomessa on totuttu siihen, että ministerien osaaminen julkistalouden rakenteiden uudistamisessa on heikkoa. RKP ja Kokoomus tuntevat tämän perinteen ja osaavat käyttää sitä hyväkseen. Kuvaavaa on RKP:n puheenjohtajan Anders Adlercreutzin tyytyväisyys tiedotustilaisuudessa siihen, että kolmatta sektoria ei leikattu. Sama linja toistui pääministeri Petteri Orpon puheessa puoluevaltuustolle. Kolmatta sektoria ei kosketa, koska siellä on paljon omia. Politiikkaa tehdään siis etupiirien ehdoilla, ei velkakestävyyden ehdoilla.

Kikka yksi. Valtion asuntorahaston kassa tyhjäksi

Budjetin näyttävin numero on noin 2,3 miljardin siirto Valtion asuntorahastosta. Rahastoissa oli käteistä noin 3 miljardia, joten siirto imee kassan lähes tyhjäksi. Jäljelle jää arviolta vain joitakin satoja miljoonia. Taseessa on toki saamisia. Ne eivät kuitenkaan ole kassaa. Tämä on silmänkääntötemppu. Alijäämä näyttää siistimmältä vain sen vuoden ajan, kun rahaa ryövätään rahastosta. Vuodesta 2026 eteenpäin todellisuus palaa, ellei uutta ryöstöretkeä tehdä. Rahaston pitää tämän jälkeen hakea rahoitusta markkinoilta jatkaakseen lakisääteisiä tehtäviään. Valtion velka vaihtuu rahaston velaksi. Kokonaisriski ei katoa mihinkään.

Kikka kaksi. Eläkerahat valtion kassaan

Valtion työntekijöiden eläkerahastoon on kertynyt noin 24 miljardia. Aikaisemmat hallitukset ovat jo aloittaneet tuloutukset budjettiin. Nyt siirtokatot nousevat taas. Retoriikka kuuluu, että näin turvataan eläkevarat ja siirretään ylijäämiä valtion budjettiin. Käytännössä kyse on samasta periaatteesta kuin asuntorahaston kohdalla. Omaisuutta myydään tulevien sukupolvien kustannuksella tämän päivän menojen paikkaamiseksi. Kun tämä käytäntö normalisoidaan valtiolla, seuraavana on vuorossa kuntien eläkesalkku. Koko työeläkejärjestelmässä on varoja noin 290 miljardia. Kun politiikka oppii, että rahastoista voi tehdä tuloutuksia, kynnys madaltuu joka kerta.

Oliko budjetissa mitään hyvää

Ei juurikaan. Velkakuri on sanoissa. Teoissa sitä ei ole. Rakenteisiin ei kosketa. Saavutettuihin etuihin ei kajota. Veropohjaa ei aidosti laajenneta. Julkisen sektorin tehottomuutta ei pureta. Ei uskalleta. On taitonäyte suojella omia verkostoja ja naamioida se vastuullisuudeksi.

Miksi tämä on rakenteellista korruptiota

Rakenteellinen korruptio ei aina ole rikoslain pykälä. Se on vallankäytön malli, jossa päätöksiä tehdään etupiirien hyväksi ja kustannukset siirretään veronmaksajille. Kun budjetti rakennetaan järjestömuistioiden varaan ja kun rahastoja tyhjennetään tilapäisen siisteyden vuoksi, palvellaan pienempää piiriiä, ei yhteistä parasta.

Mitä pitäisi tehdä heti

1. Yhden totuuden sääntö talouteen. Kaikki rahastot ja erillisrahastot raportoidaan budjetin liitteissä täsmällisesti. Kassavirrat eritellään ja siirrot kielletään ilman erillistä superenemmistöä eduskunnassa.

2. Tuloutuskatot alas. Valtion eläkerahaston tuloutuksia pienennetään ja sidotaan läpinäkyvään, kestävään laskentakaavaan.

3. Asuntorahaston tehtävät turvaan. Korkotuki ja ARA-tehtävät rahoitetaan selkeästi budjetista. Rahastoja ei käytetä alijäämän kaunisteluun.

4.Menokattojen uudistus. Menokatto muutetaan monivuotiseksi ja sitovaksi. Virheiden paikkaus rahastorahoilla kielletään.

5. Etujärjestöjen vaikutus julki. Kaikki hallituksen esitysten lausuntopalautteet ja tapaamiset julkaistaan viipymättä. Valmistelun läpinäkyvyys pakolliseksi.

6. Hallinnon karsiminen. Ministeriöiden ja virastojen päällekkäisyyksiä puretaan. Tehtävät siirretään yhdelle omistajalle kerrallaan.

7. Kolmannen sektorin julkinen rahoitus uusiksi. Tuki sidotaan mitattaviin vaikuttavuustuloksiin. Ei automaattisia siirtoja, ei sisäpiirietuja.

8. Veropohja kuntoon. Verotusta laajennetaan kohti kulutusta ja haittoja. Työn verotusta kevennetään.

9. Kilpailuneutraliteetti. Valtion ja kuntien yhtiöiden piilotuki ja riskinsiirrot lopetetaan.

10. Riippumaton velkaneuvosto. Parlamentaarinen elin, joka antaa sitovat kannanotot ennen jokaisen budjetin antamista.

Loppusanat

Suomi ei putoa rotkoon yhden vuoden takia. Suomi putoaa, jos rakenteellista korruptiota jatketaan vuosi toisensa jälkeen. Budjetti voidaan tehdä rehellisesti. Se edellyttää, että tunnustetaan todelliset menot, lopetetaan rahastojen ryöstöretket ja asetetaan etupiirien edut sivuun. Velka ei pienene kaunistelulla. Velka pienenee vasta, kun rohkeus voittaa mukavuuden. Nyt on sen hetki.