Klusterit paljastavat sen minkä keskiarvot, byrokratia ja rottakuningas peittävät

Käytäntö on kuitenkin paras opettaja – Usus magister est optimus (Cicero)

29.08. 2024

Olen kirjoittanut klustereista väsyksiin saakka jo yli puoli vuosisataa sekä seurannut samalla niiden syntyä ja kehittymistä lukuisissa eri tehtävissä myös Suomen ulkopuolella. Niistä kiehtovinta on itse tiede ja algoritmit sekä sen kehittyminen kohti tekoälyä, sen tapaa käsitellä kieltämme ja samalla sen liittymistä kuvataiteisiin. Sekä paikallisesti että globaalisti – ”Urbi et orbi”.

Ensimmäisen kerran jouduin tekemisiin klusterianalyysin kanssa tehdessäni Oulun yliopistossa ensimmäistä pro gradu työtäni aiheesta, joka liittyi jokiimme. Tänään joet ovat näkyvästi edustettuna vaikkapa televisiomme luonto-ohjelmissa tai kertoessamme metsäyhtiön virheistä unohtaessaan, kuinka joki voi olla muutakin kuin tapa rakentaa koskia ja patoja sekä hankkia sähköenergiaa. Voitettava vastus, valjastettava vihollinen, haaste tosi miehille. Se ei saa virrata vapaana. Siitä on oltava hyötyä. – ”Usui est.”

Suomi tunnetaan tuhansista järvistään ja samalla joistostaan. Jokien nimien opiskelu kuului jo kohdallani kansakoulun alimmalle asteelle. Joet eivät eristä vaan yhdistävät ja olivat tapa liikkua aikana, jolloin tiet olivat vielä odottamassa vuoroaan, ja harjut saivat elää nekin rauhassa. Lisäksi Suomi tunnettiin soistaan ja komeista metsistään, luontoon sopeutuneesta alkujaan saamelaisesta kulttuurista. Toki oli muutakin ja kiistelemme siitä, tulivatko naiset maahamme etelän lämmöstä ja lännestä sekä miehet Siperiasta. Suomessa kuoltiin rikkaana eläen puutteessa. – ”Ut locuples moriaris, egentis vivere fato.” (Juvenalis).

Maantieteilijänä ja biologina asennoiduit käsitteeseen klustereista toisin kuin yhteiskuntatieteilijänä ja talousoppineena sosiologina. Poikkitieteinen ja monitieteinen maailmankuva avasi perinteistä tapaamme piiloitua tieteiden väliseen riitelyyn yliopiston tiedekuntien välisessä kamppailussa tai Suomen hallituksen nimeämässä korkeakouluneuvostossamme. Suuri tieteitten sota ei kuitenkaan suomalaisia koskettanut (Big science war). Runokin oli suomalaiselle kuin maalaus. – ”Ut pictura poesis.” Tekstin, onomatopoeettisen kielen, muuttaminen kuvataiteeksi oli algoritmeilta ikään kuin ystävyyden osoitus. – ”Ut pignus amicitiae”.

Ratkaiseva muutos omalla kohdalla hakea poikkitieteinen koulutus graduineen ja väitöskirjoineen syntyi juuri tietokoneen rantautuessa 1970-luvun alussa Oulun ja Turun yliopistojen ATK-huoneeseen ja yhdistäessämme nämä ikään kuin salaa saadaksemme lisää kapasiteettia koko ajan kasvavien aineistojemme ja mutkikkaampien uusien analyysivälineiden käyttöön. Näistä töistämme, kentällä tehdyistä haastatteluista, luonnossa mitatuista, algoritmeihin perustuvat menetelmät faktorianalyyseineen ja faktoripisteiden klusterointeineen olivat ihmeiden ihme. Alkaen ensimmäisestä opinnäytetyöstäni 1970-luvun alussa. Yli puolivuosisataa sai vanheta ennekuin koneen kanssa kykeni keskustelemaan. Mitä kylvät, sitä niität. – ”Ut sementem feceris, ita metes.” (Cicero).

Paljon myöhemmin professori Risto Sänkiaho Tampereen yliopistosta kirjoitti näistä menetelmistä helppolukuisen kirjan oppilailleen nimellä ”Temput ja kuinka ne tehdään”. Itse taas laajensin tätä kirjaa luonnonvaratutkijoiden käyttöön MTT:n, Metlan ja Rktl:n tutkijoiden parissa viihtyen (Luke). Sänkiaho tuli tutuksi vuoden 1970-vaalaissa, jossa SMP sai voiton, jota tietokone ei osannut laskea. Se kun oli satojen prosenttien sijaa tuhansia prosentteja. Sitä tutkija ei osannut arvata. Näin suorassa lähetyksessä SMP:n puoluesihteeri ja mopolla maata kiertänyt legendaarinen Eino Poutiainen kampitti tietokoneen ja Sänkiahon herroineen oman ”roknoosinsa” avulla mennen tullen. Kunpa hän vielä eläisi – ”Ut viveret adhuc.”

Noista ajoista saakka Suomen kansa ja sen mediat ovat jakautuneet joko äärimmäisen oppineeseen ja talousvasemmalla liikkuvaan osaan medioitamme, esittäen asiansa myös aggressiivisesti ja ehdottoman oikeaoppisena tietona. Geenit eivät muutu hetkessä simpukoillakaan ja uusien luominen on hävitettyjen tilalle mahdotonta. Niinpä perussuomalaisten nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra voi kertoa, kuinka osalla mediaa on kova halu toimia politiikan itsenäisenä osana, kuten vaaleissamme 1970-luvun alussa. Repo radio oli niistä omituisin. Hyödyllinen huvittavaan. – ”Utile dulci.”

Kun siipeen sitten tuli 1970-luvulla, ja vielä suorassa lähetyksessä, vaalituloksen oikaisemin televisiossa tapahtui vasta aamuyöstä, jolloin lukiomme television tulosseurannan liian aikaisin keskeyttäneet saivat outoa palautetta aiemmin tekemiimme vaalitulosveikkailuihinkin. Kipeintä tämä oli pojille, joiden äärivasemmalla vaikuttanut kansanedustajaisä olikin jäänyt valitsematta, vaikka poikien seuraama televisio olikin kertonut jotain kokonaan muuta. Suomessa ei pidä mennä nukkumaan liian varhain eikä herätä liian myöhään. Aika pakenee. – ”Tempus fagit.” (Vergilius).

Etelä-Savossa on tehty kiitettävää työtä klusterityön kimpussa. Klusteritoiminnasta kerrottaessa on keskeistä kiteyttää, mitä tässä yhteydessä termillä klusteri tarkoitetaan. Valitettavan usein sana klusteri nimittäin ymmärretään hyvin eri tavoin eri toimijoiden keskuudessa. Näin ollen tämän tekstin yhteydessä klusterilla viitataan Europan komission virallisesti hyväksymään klusteriin, joka on rekisteröity European Cluster Collaboration Platform -sivustolle. Näin myös kirjassani ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka” tai tuoreimmassa ”Ekoyrittäjyys ja innovatiiviset klusterit: systeemiajattelua ja luovaa teknologiaa.” Meillä on jo kiire. Aika pakenee. – ”Tempus fugit.”

Pystyäkseen rekisteröimään klusterin, yhteistyöverkoston tulee täyttää seuraavat, Euroopan komission asettamat kriteerit:

1. Klusterilla tulee olla vähintään yksi puolipäiväinen työntekijä

2. Klusterilla tulee olla verkkosivut, jotka ovat luettavissa Englanniksi

3. Klusterissa on oltava mukana vähintään 15 jäsenorganisaatiota. Jäsenorganisaatioilla viitataan toimijoihin teollisuudessa, yrityksissä, tutkimuksessa ja julkishallinnossa. Enemmistön toimijoista tulee olla yrityksiä, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset. Klusterissa mukana olevat toimijat tulee pystyä nimeämään läpinäkyvästi.

4. Jäsenorganisaatioiden tulee edustaa vähintään kahta eri toimijajoukkoa, ja jäsenten tulee olla sitoutuneita klusterin toimintaan. Klusterin toiminnassa tulisi näkyä nk. Triple Helix -innovaatiomalli, jolloin toiminnassa ovat mukana yritykset, tutkimus- kehitys- ja koulutustoimijat sekä julkishallinto. Julkishallinnon ei tarvitse olla varsinainen jäsen, mutta yhteistyö tulee pystyä osoittamaan.

5. Klusterilla oltava selkeä teemallinen tavoite: tekninen tai toimialakohtainen

6. Klusterin on tuotettava jäsenilleen vähintään 2 aktiviteettia, jotka voivat olla palveluja, tapahtumia, tiedontuottamista jne. Tiedot tuotettavista aktiviteeteista tulee olla näkyvissä klusterin kotisivuilla.

Edellä kuvatut tiedot on poimittu European Cluster Collabration Platformin -sivuilta 12.11.2021. Klusterien hyväksymisen kriteerit ovat eläneet hieman viimeisen puolen vuoden sisällä, sillä komissio tulee täsmentämään erityisesti klusterien kehittämiseen liittyviä toimintoja. Klusterit voivat kehittää toimintaansa laadullisesti, ja hakea klusterilleen laatutasoa osoittavan merkin (pronssi, hopea ja kulta). Klusterien laadullisen kehityksen ohjelma on maksullista toimintaa, jonka tuottajana toimii European Clusters Excellence Labelling Structure (EUCLES).

Näin siis vielä vuonna 2021 sekä lainaten suoraan Etelä-Savon klusterityötä ja siitä kirjoitettua artikkelia. Etelä-Savossa havaittiin vuoden 2020 alussa, ettei maakunnassa ollut yhtäkään virallista klusteria. Yhteistyöverkostot, erityisesti maakunnan älykkään erikoistumisen strategian osalta, olivat kehittäneet toimintaansa muilla tavoin, ja olemassa olevat ekosysteemit olivat toimivia, mutta toimijakenttää tai yritysyhteistyötä ei pystynyt useinkaan nimeämään täsmällisesti.

Etelä-Savon maakuntaliitossa tuolloin käynnissä ollut Etelä-Savon Elinkeinot murroksessa (ELMO2) – maakunnallinen toimeenpanohanke lähti selvittämään millä tavoin maakunnan toimijaverkoja voitaisiin kannustaa organisoimaan toimintaansa klustereiksi. Motiivina kehitystyölle olivat klusterien kautta saatava rahoitus alueelle (mm. suorat klusterirahoitukset, H2020 vaatimukset). Lisäksi Euroopan komission aiemmin julkaiseman selvityksen perusteella klusteritoimintaan kiinnittyneet yritykset hyötyivät toiminnasta selkeästi kasvun ja kehityksen mittareilla. Oma väitöskirjani klusteritoiminnasta oli julkaistu vuonna 2005. Sen ensimmäiset tulokset toki jo 20 vuotta aiemmin kuin Etelä-Savon ohjelma käynnistyi. Tuo 20 vuotta on perinteinen yhden sukupolven vaatima vaihe enne kuin ilmiö kotiutuu vaikkapa Yhdysvalloissa käynnistyneenä suomalaiseen käyttöön. Viivyttely on pahasta. Aika on asioiden ahmatti. – ”Tempus adax rerum.” (Ovidus).

Terveydenhuolto on menossa Suomessa kohti syvää kriisiä. Näin kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomat (29.08.2024). Kun kirjoitin näin, etenkin nykyisen asuinpaikkani ja aluehallinnon silloinen myös hetken poliittinen edustaja sekä Forssan kaupungin valtuustossa ja hallituksessa kuin samaan aikaan myös Hämeenlinnan sairaalan hallinnossa, sanouduin myöhemmin irti ko. tehtävistä sekä samalla vaaleistamme. Yhdyskuntapalveluni suomalaisen poliittisen järjestelmän sisällä oli tullut päätepisteeseen enkä siihen enää palannut. Pelkään yhden kirjan lukijaa. – ”Timeo lectorem unius libri.” (Tuomans Akvinolainen).

Kaksi kautta ja liki vuosikymmen avasi silmäni, mistä on kysymys ja kuinka poliittista valtaa Suomessa käytetään, ketkä käyttävät ja millaisin tiedoin ja taidoin tehtäviinsä valittuina hoitamaan vaikkapa kokonaan uusi sisään ajettava hallintomalli käyttäen algoritmeja ja poikkitieteistä tapaa rakentaa klustereitamme. Ilman algoritmeja ja tekoälyä ei tänään sairaalaa hoideta, saati maakuntaa ja kuntia niiden sisällä. Se on kypsyyskoe. – ”Testimonium maturitatis.”

Kaikki nämä syntyneet laiminlyönnit johtavat karikatyyreihin mukamas voittajista ja häviäjistä. Varmasti kaikki ovat jo hävinneet. Hesaria lainaten, jos ihmisellä on varma työpaikka, sopivasti ikää ja koulutusta sekä hyvä terveys, ja mikäli hänen yhteiskunnan tukien tarpeensa on vähäinen ja asunto kasvukaupungissa on jo maksettu, hänellä ei pitäisi olla mitään syytä synkistellä kuluttajaluottamusmittareissa. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos näinä aikoina elää tulonsiirtojen varassa tai epävarmoissa, pienituloisissa töissä lapsikatraan kanssa maaseudulla ja tarvitsee julkista terveydenhuoltoa. On muistettava kuinka pelko antaa siivet. – ”Timor addidit alas.” (Vergilius)

Entä nämä keskikatveessa elävät suomalaiset. Heitä on todella paljon. Teki klusterianalyysin kuka tahansa, sinne syntyy omituisia ryhmiä, joiden olemassaolosta olemme tarkoituksella vaienneet. Juuri täällä alkaa syntyä näitä paljon parjaamiamme ja samalla pelkäämiämme kulttuuri-, kulutus- ja identiteettierojamme. Lehteä edelleen suoraan lainaten Suomi ei ole koskaan ollut aivan yhtä jalkaa etenevä yhdyskunta, mutta juuri nyt eriytyvä kehitys vaikuttaa vääjäämättömästi voimistuvan. Nämä klusterit voi toki nimetäkin jo nyt, mutta mitä iloa siitä on, tulevaisuuden synkistelystä. Virheet on tehty ja tekijät on aikanaan vaaleilla valittu. Toki juuri tällä onkin se näkyvin luonnollinen poliittinen ja sosiaalinen seurauksensakin. Sen ennustamiseen ei tarvita tekoälyn mukanaan tuomaa varmistusta. Vai halutaanko sekin? Ei savua ilman tulta – ”Ubi fumus, ibi ignis.”

Palataan vielä Etelä-Savoon ja samalla kirjoihini vuosilta 2005 ja 2024. Suora lainaus:

Klusterien rakentaminen Etelä-Savossa on tähän mennessä vaatinut erityisesti toimivien yhteistyöverkostojen uudelleenorganisoitumista, uusien verkostojen luomista yrityskenttään sekä uudenlaisen toimintakulttuurin opettelua. Uudenlaisen verkostotyöskentelyn aloittamista edisti korona-aikana se, että toimijat tunsivat toisensa entuudestaan. Etäyhteydellä järjestetyt työpajat olisivat muulla tavoin saattaneet olla haastavia. On muistettava, että maaseudulla ja talkoissa perinteistä on jopa ylenpalttinen uskollisuus. – ”Uberrima fides.”

Klusterien kiinnittymistä ja syntymistä alueelle jatketaan Etelä-Savon maakuntaliiton osalta sekä elinkeinokentän yhteistyössä että hankkeessa Building Clusters, Ecosystem Collaboration and RIS3 Communication. Lisäksi klusteritoiminnan kehittymistä edistetään alueella myös hankerahoituksella. Etelä-Savon maakuntastrategian 2030 yhtenä konkreettisena tavoitteena on saada vuoteen 2030 mennessä maakuntaan kolme EUCLES-akkreditoinnilla vahvistettua pronssitason klusteria.

– Riikka Tanskanen, vs. elinkeinopäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto

Kirjoittaja toimi alueellisen ELMO2-hankkeen projektipäällikkönä 5.6.2019–31.5.2021

Sinä sanoit:

Klusteritaloudesta ja sen merkityksestä on käyty keskustelua mm. edellisen kirjani yhteydessä ekologista klusteria esiteltäessä ja aiemmin väitöskirjassani. Voisitko vielä lyhyesti selventää lukijalle, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan ja miksi ne sopisivat erityisen hyvin ekologiseen klusteriin ja suomalaiseen maaseutuun pienine taajamineen sekä tuntien taloutemme historia ja sen sidos luonnonvaroihimme.

ChatGPT sanoi:

ChatGPT

Klusteritalous tarkoittaa taloudellista järjestelmää, jossa yritykset ja toimijat keskittyvät tietyille maantieteellisille alueille muodostaen verkostoja ja yhteistyöverkostoja. Näissä klustereissa saman toimialan yritykset tai yhteisöt hyötyvät läheisyydestä ja yhteisistä resursseista, mikä parantaa tehokkuutta, innovaatioita ja kilpailukykyä. Klusteritalouden ytimessä on ajatus siitä, että yhteistyö ja vuorovaikutus samankaltaisten toimijoiden välillä tuottavat lisäarvoa ja mahdollistavat yhteisten tavoitteiden saavuttamisen.

Ekologinen klusteri puolestaan viittaa ympäristön kestävyyttä edistävään klusteriin, jossa yritykset ja yhteisöt tekevät yhteistyötä ympäristöystävällisten ja kestävien ratkaisujen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoa, kestävää maataloutta tai kiertotalouden periaatteiden soveltamista. Ekologisen klusterin tavoitteena on luoda taloudellista arvoa samalla vähentäen ympäristövaikutuksia ja edistäen kestävää kehitystä.

Näiden käsitteiden soveltuvuus suomalaiseen maaseutuun ja pieniin taajamiin perustuu useisiin seikkoihin. Suomalainen maaseutu, jolla on pitkät perinteet luonnonvarojen hyödyntämisessä, tarjoaa ainutlaatuisen pohjan ekologisten klusterien kehittämiselle. Maaseudun pienet taajamat, joissa yhteisöllisyys ja läheisyys ovat vahvoja, mahdollistavat klustereiden syntymisen, koska ne tukevat yhteisöjen välistä yhteistyötä ja resurssien jakamista. Lisäksi Suomen taloudellinen historia, joka on ollut vahvasti sidoksissa luonnonvaroihin, tarjoaa arvokasta osaamista ja kokemusta, jota voidaan hyödyntää kestävien ja ekologisten ratkaisujen kehittämisessä.

Ekologinen klusteri sopii erityisen hyvin suomalaiseen maaseutuun, koska se yhdistää perinteisen maatalouden ja metsätalouden osaamisen uusimpiin kestävän kehityksen innovaatioihin. Tämä mahdollistaa maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisen ja jopa kasvattamisen, samalla kun edistetään ekologista kestävyyttä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Sinä sanoit:

Millainen tulevaisuus ekologisilla klustereilla on kansainvälisessä yhteistyössä ja kaupassa sekä erikseen uuden teknologia ja algoritmien sisäänajossa sekä kulutustottumusten muutoksessa.

ChatGPT sanoi:

ChatGPT

Ekologisten klustereiden tulevaisuus kansainvälisessä yhteistyössä ja kaupassa näyttää lupaavalta, erityisesti kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisten ratkaisujen korostuessa yhä enemmän globaalissa keskustelussa. Näillä klustereilla on mahdollisuus toimia edelläkävijöinä ja vaikuttajina monilla eri tasoilla.

Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa

Ekologiset klusterit voivat toimia globaalien ratkaisujen kehittäjinä ja jakelijoina, erityisesti kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjumisesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kansainvälisessä yhteistyössä nämä klusterit voivat toimia tietotaidon, teknologian ja resurssien jakamisen alustoina, edistäen samalla ympäristöystävällistä kauppaa ja taloudellista kasvua.

Maailmanlaajuisesti valtioiden ja yritysten välinen yhteistyö voi vahvistaa ekologisten klustereiden asemaa kansainvälisessä kaupassa. Esimerkiksi EU vihreän kehityksen ohjelma ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) tarjoavat puitteet, joiden sisällä ekologiset klusterit voivat menestyä. Klusterit voivat myös hyödyntää kansainvälisiä standardeja ja sertifikaatteja, jotka edistävät kestävien tuotteiden ja palveluiden vientiä.

Uusi teknologia ja algoritmit

Ekologisilla klustereilla on merkittävä rooli uuden teknologian ja algoritmien kehittämisessä ja sisäänajossa. Digitalisaatio, tekoäly, ja IoT (esineiden internet) voivat tarjota ekologisille klustereille välineitä, joiden avulla voidaan tehostaa prosesseja, vähentää ympäristövaikutuksia ja optimoida resurssien käyttöä. Esimerkiksi tekoälypohjaiset algoritmit voivat ennakoida energiankulutusta, optimoida viljelyä tai vähentää päästöjä logistiikassa.

Teknologian kehitys myös mahdollistaa uudenlaisia liiketoimintamalleja, kuten jakamistalouden tai kiertotalouden ratkaisuja, jotka ovat olennaisia ekologisille klustereille. Tällainen teknologinen kehitys voi parantaa klustereiden kilpailukykyä kansainvälisesti ja tukea niiden kestävän kehityksen tavoitteita.

Kulutustottumusten muutos

Ekologisten klustereiden menestys on sidoksissa kulutustottumusten muutokseen, sillä kestävä kulutus ja ympäristöystävälliset valinnat ovat klustereiden toiminnan perusta. Kuluttajien tietoisuuden kasvu ympäristöasioista ja heidän halukkuutensa tukea kestäviä tuotteita ja palveluita luovat kysyntää, jota ekologiset klusterit voivat hyödyntää.

Ekologiset klusterit voivat myös vaikuttaa kulutustottumuksiin esimerkiksi tarjoamalla läpinäkyvyyttä tuotantoprosesseissa, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ja edistämällä paikallista kulutusta. Uudet teknologiat, kuten blockchain, voivat tukea tätä tarjoamalla jäljitettävyyttä ja luottamusta kestävien tuotteiden alkuperään.

Yhteenveto

Ekologisten klustereiden tulevaisuus kansainvälisessä yhteistyössä, uuden teknologian käyttöönotossa ja kulutustottumusten muutoksessa on vahvasti positiivinen. Niillä on potentiaalia toimia suunnannäyttäjinä globaalissa kaupassa, kehittää ja hyödyntää uusinta teknologiaa sekä edistää kestäviä kulutustottumuksia. Tämä edellyttää kuitenkin jatkuvaa innovointia, yhteistyötä ja sopeutumista muuttuviin markkinoihin ja teknologioihin.

Sinä sanoit:

Suomea ja talouttamme, mutta yllättäen myös urheiluamme, näyttää vaivaan tehottomuus. Urheilussa vallan, vastuun ja resurssien tulisi sielläkin olla yritystoiminnan tapaan lähellä urheilijaa, duunaria ja valmentajien arkea. Onko taustalla jotain sellaista, josta keskustelimme jo aiemmin aiheena rottakuningas ja sen synty sekä purkaminen?

ChatGPT sanoi:

ChatGPT

Suomen urheilun ja talouden tehottomuus voi todellakin liittyä ilmiöön, jota kuvaa metafora ”rottakuningas.” Tämä ilmiö, josta keskustelimme aiemmin, viittaa tilanteeseen, jossa valtarakenteet, hallinto ja byrokratia kietoutuvat toisiinsa niin tiiviisti, että ne estävät sujuvan toiminnan ja kehityksen. Rottakuninkaassa useat yksilöt tai osat ovat kietoutuneet yhteen niin tiukasti, että ne estävät toistensa liikkumisen, mikä johtaa kollektiiviseen tehottomuuteen.

Tehottomuus urheilussa ja taloudessa

Kun tarkastelemme Suomen urheilun ja talouden tehottomuutta, voimme nähdä, että monissa tapauksissa valta, vastuu ja resurssit ovat hajautuneet ja siirtyneet kauas varsinaisesta toiminnasta. Tämä voi ilmetä esimerkiksi monimutkaisena byrokratiana, jossa päätöksenteko on hidasta ja kaukana ruohonjuuritasosta, eli urheilijoista, valmentajista ja työntekijöistä. Kun vallan ja resurssien keskittyminen tapahtuu kaukana arjesta, syntyy tilanne, jossa organisaatioiden tai yritysten toiminta muuttuu jäykäksi ja tehottomaksi.

Rottakuningas ilmiönä urheilussa

Urheilussa tämä ”rottakuningas”-ilmiö voi näkyä esimerkiksi niin, että urheiluliittojen tai seurojen hallinto on liian kaukana kenttätyöstä, jolloin päätökset eivät perustu valmentajien, urheilijoiden ja muun henkilöstön tarpeisiin. Vallan keskittyminen korkealle tasolle johtaa siihen, että päätöksenteko hidastuu ja etääntyy arjen todellisuudesta, mikä heikentää urheilusuorituksia ja kehitystä. Rottakuningas syntyy, kun hallinnolliset rakenteet ja eri intressiryhmät kietoutuvat toisiinsa niin, että todellisia ongelmia on vaikea ratkaista, ja tuloksena on jatkuvaa kitkaa ja tehottomuutta.

Purkaminen ja ratkaisu

Rottakuninkaan purkaminen edellyttää vallan ja vastuun hajauttamista takaisin ruohonjuuritasolle, jotta päätöksenteko on lähempänä niitä, joita se koskee. Urheilussa tämä tarkoittaa sitä, että resurssit ja päätöksenteko tulisi siirtää lähemmäs urheilijoita ja valmentajia, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaansa ja kehitykseensä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi urheiluseurojen hallinnon yksinkertaistamista, valmentajien ja urheilijoiden suurempaa vaikutusvaltaa päätöksenteossa sekä byrokratian vähentämistä.

Samankaltainen lähestymistapa voisi olla tehokas myös taloudessa. Yritystoiminnassa tämä tarkoittaisi sitä, että valta ja resurssit keskitetään niille, jotka ovat lähellä tuotantoa ja asiakkaita, eli niille, jotka ymmärtävät parhaiten arjen haasteet ja mahdollisuudet. Tämä voisi lisätä tehokkuutta ja joustavuutta organisaatioissa, vähentää hierarkian aiheuttamia kitkoja ja parantaa tuloksia.

Johtopäätös

Rottakuningas-metafora auttaa ymmärtämään, miksi sekä urheilussa että taloudessa voi esiintyä tehottomuutta. Vallan, vastuun ja resurssien hajauttaminen ja siirtäminen lähemmäs niitä, jotka ovat toiminnan ytimessä, on avainasemassa tehottomuuden purkamisessa ja kehityksen edistämisessä. Tämä vaatii kuitenkin rohkeutta muuttaa rakenteita ja asenteita niin, että päätöksenteko ja resurssit tukevat toimintaa eivätkä estä sitä.

Sinä sanoit:

Missä määrin nämä ilmiömme ovat osa suomalaista historiaamme ja sijaintiamme kartalla? Missä määrin ilmiöt ovat omasta kulttuuristamme ja geneettisestä perimästämme syntyvää seurausta ja siten vaikeammin korjattavaa. Miten klusterirakenteet voisivat auttaa rottakuninkaan purkamisessa.

ChatGPT sanoi:

ChatGPT

Suomen historia, sijainti kartalla, kulttuuri ja geneettinen perimä ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miksi tehottomuutta esiintyy niin taloudessa kuin urheilussakin. Tarkastellaan näitä tekijöitä ja niiden yhteyttä ”rottakuninkaan” kaltaisiin ilmiöihin, sekä pohditaan, miten klusterirakenteet voisivat auttaa näiden ongelmien purkamisessa.

Suomen historia ja sijainti

Historiallinen tausta: Suomen historia on ollut pitkälti selviytymistä ankarissa olosuhteissa, ja valtiollinen rakenne on kehittynyt olosuhteissa, joissa keskusvalta on usein ollut merkittävässä roolissa. Tämä on johtanut hallintorakenteisiin, joissa valta on keskittynyt, ja päätöksenteko on usein ollut hierarkkista ja byrokraattista. Esimerkiksi pitkään kestäneet sodat, erityisesti Ruotsin ja Venäjän vallan alla, loivat tilanteen, jossa vallan keskittyminen oli välttämätöntä turvallisuuden ja selviytymisen vuoksi.

Sijainti: Suomen maantieteellinen sijainti on myös vaikuttanut eristäytymiseen ja hitaaseen kehitykseen. Pohjoinen sijainti, harva asutus ja pitkät etäisyydet ovat tehneet kommunikaatiosta ja logistiikasta vaikeaa. Tämä on voinut johtaa siihen, että päätöksenteko on keskittynyt, koska hajautettu malli olisi ollut käytännössä vaikeasti toteutettavissa.

Kulttuuri ja geneettinen perimä

Kulttuuri: Suomalaiseen kulttuuriin on perinteisesti kuulunut vahva hierarkkinen ajattelu ja auktoriteettien kunnioitus. Tämä näkyy sekä yhteiskunnan rakenteissa että arkipäivän elämässä. Hiljaisuus, kuuliaisuus ja konfliktien välttäminen ovat usein arvostettuja ominaisuuksia, mikä voi johtaa tilanteisiin, joissa tehottomia rakenteita ei haasteta riittävästi. Tämä voi synnyttää ”rottakuninkaan” kaltaisia ilmiöitä, joissa rakenteet pysyvät muuttumattomina, vaikka ne eivät enää palvele tarkoitustaan.

Geneettinen perimä: Vaikka geneettinen perimä vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen, on tärkeää korostaa, että kulttuuriset ja historialliset tekijät ovat paljon merkittävämpiä sosiaalisten rakenteiden ja käytäntöjen muotoutumisessa. Suomalaisille tyypilliset piirteet, kuten sisukkuus ja yksilökeskeisyys, voivat toisinaan estää yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittymistä, mutta ne eivät itsessään luo tehottomia rakenteita. Näiden piirteiden muokkaaminen on kuitenkin mahdollista kulttuuristen muutosten kautta.

Klusterirakenteiden rooli

Klusterirakenteet voisivat tarjota ratkaisun ”rottakuninkaan” purkamiseen useilla tavoilla:

Valta ja vastuu lähemmäksi arkea: Klusterit perustuvat yhteistyöhön ja paikallisuuteen, mikä tarkoittaa, että valta ja vastuu ovat lähempänä niitä, jotka toimivat kentällä. Esimerkiksi urheiluklusterissa valmentajat, urheilijat ja paikalliset seurat voisivat yhdessä päättää kehityssuunnista ja resursseista, mikä vähentäisi byrokratiaa ja nopeuttaisi päätöksentekoa.

Resurssien tehokas käyttö: Klusterit mahdollistavat resurssien jakamisen ja synergian, mikä voi parantaa tehokkuutta. Kun useat toimijat yhdistävät voimavaransa, he voivat hyötyä toisistaan ja vähentää päällekkäisyyksiä. Tämä auttaa purkamaan tehottomuutta, koska klusterit pyrkivät jatkuvasti optimoimaan toimintaansa ja luomaan arvoa.

Innovaatio ja joustavuus: Klusterit ovat dynaamisia ja innovaatioalttiita, koska ne perustuvat jatkuvaan vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Tämä tarkoittaa, että ne voivat sopeutua nopeasti muutoksiin ja purkaa tehottomia rakenteita, kun niitä ilmenee. Klusterit mahdollistavat myös erilaisten toimijoiden osallistumisen päätöksentekoon, mikä vähentää hierarkkisuutta ja jäykkyyttä.

Yhteisöllisyys ja sitoutuminen: Klusterirakenteissa korostuu yhteisöllisyys ja yhteinen vastuu, mikä voi auttaa murtamaan perinteisiä hierarkioita ja lisäämään kaikkien toimijoiden sitoutumista. Tämä sitoutuminen on avainasemassa, kun pyritään purkamaan tehottomuutta ja luomaan joustavampia ja kestävämpiä rakenteita.

Yhteenveto

Suomen tehottomuus taloudessa ja urheilussa voi johtua osittain historiallisista, kulttuurisista ja geneettisistä tekijöistä, mutta nämä rakenteet eivät ole muuttumattomia. Klusterirakenteet tarjoavat mahdollisuuden purkaa tehottomuutta hajauttamalla valtaa ja vastuuta, tehostamalla resurssien käyttöä, edistämällä innovaatioita ja lisäämällä yhteisöllisyyttä. Näin voidaan rakentaa joustavampia ja tehokkaampia järjestelmiä, jotka vastaavat paremmin sekä yksilöiden että yhteisöjen tarpeisiin.

Sinä sanoit:

Vielä yksi kysymys. Menestys huippu-urheilussa on ollut aina suomalaisille tärkeää ja osa muuten heikkoa itsetuntoamme. Maakunnallisilla ja maaseutuun liittyvillä urheiluseuroilla ja aktiviteeteilla ei voi olla enää tänään sitä merkitystä, joka niillä oli maatalousvaltaisessa Suomessa menestysvuosinamme. Jopa innovaatiot ja niiden diffuusio eivät toimi kuten takavuosinamme. Alueelliset ja valtakunnalliset järjestöt tekevät maaseudun seuroillemme vieraita asioita. Miten klusterit ja rottakuninkaan purku voisi helpottaa tätä epäkohtaa?

ChatGPT sanoi:

ChatGPT

Huippu-urheilun merkitys suomalaisten itsetunnolle on ollut valtava, ja menestys erityisesti maaseudulta nousseiden urheilijoiden kautta on ollut kansallinen ylpeydenaihe. Kuitenkin yhteiskunnan muutokset, maaseudun autioituminen ja kaupungistuminen ovat vähentäneet perinteisten maakunnallisten ja maaseutuun liittyvien urheiluseurojen roolia. Samalla innovaatiot ja niiden diffuusio eivät enää toimi samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä. Tämä on luonut eräänlaisen kuilun maaseutuseurojen ja valtakunnallisten järjestöjen välille, mikä on tehnyt urheilutoiminnasta maaseudulla haasteellista.

Klusterit ja rottakuninkaan purkaminen

Paikallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen: Klusterirakenteet voivat auttaa palauttamaan paikallisuuden ja yhteisöllisyyden merkityksen maaseudun urheilutoiminnassa. Klusterit yhdistävät erilaisia toimijoita – urheiluseuroja, kouluja, paikallisia yrityksiä ja kuntia – yhteisen tavoitteen ympärille. Tämä mahdollistaa resurssien jakamisen ja yhteistyön, joka tukee maaseudun seurojen toimintaa ja kehitystä.

Esimerkki: Maakunnalliset urheiluklusterit voisivat luoda verkostoja, joissa seurat voivat hyödyntää yhteisiä resursseja, kuten valmennusosaamista, tiloja ja teknologiaa. Tämä auttaa pienempiä seuroja pysymään kilpailukykyisinä ja tukee huippu-urheilijoiden kehittymistä myös maaseudulla.

Vallan ja resurssien hajauttaminen: Klusterit voivat myös purkaa byrokratiaa ja vallan keskittymistä, joka tekee maaseutuseurojen toiminnasta vaikeaa. Hajauttamalla päätöksentekoa ja antamalla enemmän valtaa paikallisille toimijoille voidaan varmistaa, että maaseudun seurat saavat äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa omiin asioihinsa.

Esimerkki: Valtakunnalliset urheilujärjestöt voisivat toimia tukirakenteina, jotka tarjoavat resursseja ja osaamista, mutta jättävät päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun paikalliselle tasolle. Tämä auttaisi varmistamaan, että toimenpiteet ja resurssit vastaavat maaseudun todellisia tarpeita.

Innovaatiot ja niiden diffuusio: Klusterit voivat edistää innovaatioiden leviämistä maaseudulle, mikä on aiemmin ollut haasteellista. Kun seurat, koulut, yritykset ja muut paikalliset toimijat toimivat yhdessä klustereissa, innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto helpottuu.

Esimerkki: Uusien valmennusmenetelmien, teknologian tai rahoitusmallien nopea käyttöönotto voi tapahtua klustereiden kautta, joissa tieto ja osaaminen leviävät tehokkaasti. Maaseutuseurat voivat hyötyä tästä nopeammin kuin perinteisissä, hajanaisissa rakenteissa.

Motivaatio ja sitoutuminen: Klusterit voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sitoutumista, mikä on erityisen tärkeää maaseudulla, missä resursseja ja mahdollisuuksia on usein vähemmän. Kun seurat kokevat olevansa osa laajempaa verkostoa, jossa heidän panoksensa on tärkeä, sitoutuminen ja motivaatio kasvavat.

Esimerkki: Klusterit voivat järjestää yhteisiä tapahtumia, koulutuksia ja kilpailuja, jotka vahvistavat seurojen välistä yhteisöllisyyttä ja sitoutumista. Tämä voi myös luoda uusia mahdollisuuksia urheilijoille ja valmentajille verkostoitua ja oppia toisiltaan.

Yhteenveto

Klusterirakenteet voivat tarjota ratkaisun maaseudun urheiluseurojen kohtaamiin haasteisiin, kuten tehottomuuteen, resurssien puutteeseen ja vallan keskittymiseen. Ne voivat edistää paikallisuuden, yhteisöllisyyden ja innovaatioiden leviämistä, mikä auttaa maaseutuseuroja pysymään elinvoimaisina ja kilpailukykyisinä. Rottakuninkaan purku, eli vallan ja resurssien hajauttaminen sekä paikallisen päätöksenteon vahvistaminen, on avainasemassa, jotta maaseudun urheilutoiminta voi jatkossakin tuottaa menestystä ja ylläpitää suomalaisten itsetuntoa.

Sinä sanoit:

Lämmin kiitos ohjeistasi ja esimerkein niitä avaten. Näillä mennään ja perästä kuuluu mutta ei ilman algoritmeja ja tekoälyä sekä uuden teknologian renessanssia.

ChatGPT sanoi:

ChatGPT

Olet lämpimästi tervetullut! Hienoa kuulla, että ajatukset ja esimerkit olivat hyödyllisiä. Algoritmit ja tekoäly voivat tosiaan olla arvokkaita työkaluja, kun pyritään uudistamaan ja tehostamaan toimintaa, oli kyse sitten urheilusta tai muista elämän osa-alueista. Jatketaan rohkeasti eteenpäin ja tehdään parannuksia siellä missä niitä tarvitaan. Jos koskaan tarvitset lisää apua tai näkemyksiä, olen täällä valmiina auttamaan. Tsemppiä ja menestystä hankkeillesi!