Sähköautoilun kustannukset vs. polttomoottoriauto
Nostan tämän kommenttini aiemmasta blogistani omaksi aiheekseen, kun se ainakin itseäni kiinnostaa vertailun kannalta. Aiempi blogini – Täyssähköautojen kritiikitön ihannointi on kummallista…
Voisi tehdä karkean laskelman polttomoottoriauton ja sähköauton vuotuisista kustannuksista pelkän käyttöenergian hinnan perusteella. Siitä näkee mikä olisi ns. kuoletusaika kalliimmalle sähköautolle ja kustannusero.
Jos oletetaan polttomoottoriauton keskikulutukseksi 7 litraa sadalla kilometrillä ja polttoaine maksaisi 2 euroa litra niin kertolaskulla saadaan kustannukseksi 14 euroa sadalla kilometrillä.
Jos oletetaan sähköauton kulutukseksi 20 kWh/1ookm ja sähkön lataushinnaksi 20 snt/kWh niin saadaan 4 euroa sadalla kilometrillä. (Tuohon 20 snt/kWh:n hintaan voidaan päästä kotilatauksella, mutta kaupallisten toimijoiden tolpalla se on yleensä kalliimpaa ja riippuen lataustehosta). Tuttu taksimies sanoi lataushinnan olevan hänelle 36 snt/kWh… Kotilatausta vähentää latauksen hitaus.
Polttomoottoriauton ja sähköauton kulutuksen eroksi hinnassa sadalla kilometrillä siis saadaan 10 euroa (14-4).
Vuotuisen ajosuoritteen ollessa 15000 km, mikä on Suomessa sitä luokkaa keskimäärin, niin tuolla kilomerimäärällä polttomoottoriauton ja sähköauton kustannuseroksi saadaan 1500 euroa.
Kolmessa vuodessa ero on 4500 euroa ja kymmenessä vuodessa 15ooo euroa. Näppituntuma on, että sähköauto voisi uutena maksaa 15000 euroa polttomoottoriautoa enemmän, jotta se tulisi kuoletettua kymmenessä vuodessa.
Toki on muitakin kustannuksia kuin pelkät energiakustannukset, esimerkiksi huolto-, korjaus- ja rengaskustannukset. Lisäksi päälle tulevat ajoneuvovero ja liikennevakuutusmaksut. Laskelma siis suunta antavasti.
Yksi oleellinen tekijä on auton jäännösarvo eli jälleenmyyntihinta. Sen voisi sähköautolla olevan riskialttiimpi kustannustekijä akkujen tullessa tiensä päähän.
Laskelma sisältää monia oletuksia ja arvioita yksikköhinnoista ja niillä on merkittävä vaikutus laskelman lopputulokseen.
Sähköautojen ongelmana on huono lautausinfra, pieni toimintamatka ja kallis hankintahinta sekä hidas lataus (etenkin kotioloissa). Nämä jarruttavat sähköautojen myyntiä.
En kuitenkaan menisi vielä vannomaan sähköautoilun kokonaisedullisuudesta samanvertaiseen polttomoottoriautoon verrattuna.
Tekstin aiheet:
1900-luvun alkupuolella sähköautot olivat yleisempiä, kuin polttomoottoriautot, juurikin niiden helppouden vuoksi. Sähköstarttimoottorien keksimiseen jälkeen polttomoottoriautot lähtivät kasvuun, ja akkuvaivainen sähköauto painui unohduksiin. 100:ssa vuodessa akut ovat tietenkin kehittyneet, mutta eivät vieläkään ole täydellisiä, pistokkeet tulevat tutuiksi itse kullekin, ja latauspisteitä puuttuu vielä miljardeja, kuten akkumateriaalien riittävyys ei ole itsestään selvää. Sähköautot eivät ole puhtain autoilun muoto, jossa saasteet ovat vain sähkönteon puolella, se mikä ei ole näkyvissä, sillä ei liene väliä. Totta kai sähkömoottorin hyödyt tunnetaan, tehtaat pyörivät sähkömoottoreilla, mutta liikkuvassa kalustossa tuo ei juuri paina, kaapelit perässään raahaava auto pysähtyy jo kadun korokkeisiin. Painavat akut voivat romahduttaa aikanaan jopa parkkitaloja, kunhan akkuautot yleistyvät.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, akkuautot painavat se verran, että tiestönpohja vaatii täydellisen korjauksen, kuten paksummat bitumit päälle. Sähköautoille pitäisi laittaa kunnon verot kulujen korvaamiseksi. Luksusauton akut voivat yksistään painaa jopa kaksi tonnia, eli paino pinta-alaa kohden on tukkirekan luokkaa. Eniten huolestuttaa se, kuinka paljon tuulivoiman rakentaminen ja sähköverkosto ennättää tuhota maamme metsää, ennen kuin katastrofin taso ymmärretään. Tähän saakka polttoaineet on jaettu olemassa olevan tieverkoston kautta, joka on oltava joka tapauksessa olemassa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Odotelkaa vetyautoa tai paljon parempia ja halvempia sähköauton akkuja! Sähköauton hankinnassa ei ole muuten mitään järkeä.
Myös tavallisen auton kylmänkestoa ja toimintaa voisia merkittävästi laittamalla ne esimerkiksi halpaan, pieneen, (moottori)lämmitettyyn Finnfoamin FF-PIR 50 ALK-koteloon. Ihme ettei tämä ole Suomessa yleisessä käytössä, vaan auton akkujen annetaan heikentyä pakkassella tai jopa tuhotua!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Laskuissa pitää ottaa huomioon ettätodellinen kulutus on paljon isompi kuin 20 kw /100 km talvella jopa tuplaten isompi ja kun akku vanhenaa kulut nousee. (siis samala ladatulla sähköllä ai aja samaa matkaa kuin uudella)
Kannattaa muistaa myös että sähköautojen arvon aleminen on monin kertainen Toyota itselataaviin hybrideihin verrattuna jotka syö 5 litraa bensaa 100km
Kannatatta laskea myös sähköauton akun vaihto joka pitää tehdä alle 10 v. välein joka maksaa 30000,- siis enemmän kuin auton arvo on.
Tämä trakoittaa käytänössä sitä että 10 v. vanhat sähköautot menee paaliin.
Toyota hybridiin akku maksaa 1800,-
Kannattaa ottaa sekin huomioon jos pitää lähteä pitkälle matlkalle kiireiselläa aika taululla niin sähköautolla se ei onnistu koska se on niin hidas (lalataus odottelejujen takia) niin silloin tulee auton vuokraus kuluja kun pitää vuokrata oikea auto tai ottaa yksi vapaa päivä huotoasemalla istuskelua varten.
Eli ei mitään järkeä koko touhussa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sähköautoista luovuttiin muinoin juurikin akkujen takia, eikä patteriautot ole sen älykkäämpiä, kuin patterisähkösauna. Myöskään hybridien akut eivät sökönä mene katsastuksesta läpi. Polttoainemoottorit ovat älykkäämpiä, etenkin pohjolan oloissa, jossa moottorien hukkalämpö hyödynnetään hytin lämmityksessä, eli se hyötysuhde pirulainen. Se mikä sopii hyvin etelän lämpöön, ei välttämättä sovi kylmiin pohjolan olosuhteisiin, se vaan natsivihreille tiedoksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, vaikkapa kun bussit laitetaan pitkille linjoille, niin matka-aika saattaa venyä vuorokausiksi, kun kymmeniä tonneja painavat akut ladataan matkalla pohjoiseen, eli busseihin olisi rakennettava makuuhytit ja disko ym. mukavuuksia, muutoin bussissa matkustaminen olisi yhtä työlästä kuin häkäpönttöaikaan, jolloin mäessä matkustajat joutuivat työntämään bussia, eikä bussissa ollut edes suihkuja, paskalla ja kusella piti käydä tienposkessa. Kaikki nuo nykyajan mukavuudet kostautuvat lisävirran tarpeella, eli akut sen kun kasvavat, mahdoton yhtälö. Häkäpöntöistä sai sentään lämpöä autoon, nyt kaikki otetaan akuista, tai siitä ainoasta älykkäästä, polttomoottorin hukkalämmöstä. Polttonesteitä saadaan helpoimmin öljyn puuttuessa, kivihiilestä tislaamalla, ja kivihiiltähän riittää vielä satoja vuosia, ja voidaanhan tuossa käyttää lisäksi vessan biojätettä, varsinkin torstai lähdöille voisi saada edullisemmin lippuja.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomen olosuhteisiin pitäs kehittää sopiva sähköauto jossa olisi pieni polttomoottori ja agrikaatti jota käytettäisiin vain pitkillä matkoilla ja talvi pakkasilla jonka hukka lämöllä ohjaamo lämpiäisi. (nyt sähkön kulutuksen tuplaus pakkasilla johtuu sisätilojen lämmityksestä suurilta osin) Näin akun koko ,paino ja hinta pysyisi järkevänä ja agrikaatin lisä paino ei olisi sen isompi kuin isomman akun paino ero.
Näinhän Vr veturitkin on toimineet kymmeniä vuosia (niissä ei ole akkua ollenkaan) ,ei se mitään tähtitiedettä ole.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ongelma on täällä pohjoisissa oloissa juuri tuo moottorin, etenkin dieselin pienuus, joka ei tuota riittävästi sitä lämmityksen kannalta tarpeellista hukkalämpöä. Luonnollisesti löytyy tietenkin kaiken laisia polttoainetoimisia lisälämmittimiä, mutta tuokin tarvitsee mieluummin kiinteän säiliön, eli tehdasratkaisuja, muutakin kuin etelän lämpöön optimaalisia täyssähköisiä. Suomessa kannattaisi pitää pienempää suuta täyssähköisten täydellisestä mukavuudesta tai edullisuudesta, karvaisia pettymyksiä alkaa kasautua pikku hiljaa, kunhan pakkaset nyt ensin tulee, ja nehän tulee. Hinausautoilijat varmasti ovat mielissään, ja poliisit sakottaa niitä igluja, kun ei näes sisään eikä ulos. Täyssähköisten omistajilla on oltava hyvät tulot, jos meinaa pidempään pitää autoa, kymppitonni vuodessa keskimäärin kuluihin on varmaankin akkujen osalta realismia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin on, dieselin hyötysuhde on niin hyvä, että hukkalämpöä ei juurikaan tule, kahvikupillisella 1000 kilometriä luokkaa. Tuonkin voi korvata kupillisella rapsiöljyä, jota ei vielä sentään ole luokiteltu fossiiliseksi, joskin tuokin sisältää vetyä, jonka ikää ei varmasti tiedä kukaan. Ollaan menty maailmaan, jossa energian ikä ratkaisee. 25-30 vuotias turvekin on jo luokiteltu fossiiliseksi, pöllöjen mielestä. Ratkaisevaa on se, milloin hiilivety orgaanisena yhdisteenä on muodostunut. Maapallon hiili-vetyvarat ovat jopa kymmeniä tuhansia miljoonia tonneja, ja uutta muodostuu jatkuvasti lisää. Vain älykääpiö jättäisi nuo energiavarat huomiotta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sähköauton akun (joka kestää alle 10 v.) hinnasta valtaosa on Dieselin kulutuksesta johtuvaa hintaa koska jokaista akkua kohden pitää loouhia tuhansia tonneja malmia isoilla koneilla joissa ei ole mitään saaaste laitteita.
Tällä Dieselin määrällä ostaa Toyota Hybridiin yli 10 v. bensat.
Toyotan itselataava ssaastuttaa vähemmän kuin sähköauto jos lasketaan oikein.
Pitää muistaa myös se että tuulivoima sähkö saastuttaa erittäin paljon, se on lähes kokonaisuudessa dieselillä tuotettua johtuen rakennus ja huoltoon ja purkuun kulutetun dieselin määrästä suhteessa sähkön tuotantoon.
Suomen olosuhteissa itselataava Hybridi on järkevin vaontoehto taloudellisesti ja ympäristön suojelun kanallta ,jonka sisätilat lämpiää talvella hukka energialla.
Toyota on ehdoton ykkönen siinä yli 20 v. kokemuksen ansiosta kun muut vasta harjoittelee ja opettelee niiden tekoa ja siitä syystä muilla kulutukset on suurempia ja luotettavauus ei ole samalla tasolla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Itselataavat/polttomoottori on kokonais järkevin valinta, jossa hyödynnetään mm. jarrutukseen hukkautuvaa energiaa. Noissakin on vanhenevaa akkuteknologiaa ja mekaniikkaa, mutta näin yleisesti ottaen. Johdossa roikkuvat Linnanmäen pikkuautot ovat monen unelma ja inspiroi, mutta unelmat jäävät sinne huvipuistoon odottelemaan vielä suurempia keksintöjä, joskaan tiestöön upotettavia säteilijöitä tuskin tullaan koskaan näkemään, hukkatehot ovat miljoonien kilometrien osalta suurempia, kuin ihmiskunta koskaan pystyy järkevästi tuottamaan energiaa, aika sen näyttää. Voihan se olla niinkin, että ajelemme aikanaan huvipuistomalleilla, kuin ratikat, lankahäkkyrä katolla, mutta siihen menee vielä aikaa. Tai sitten pitkät välit ajellaan rautatievaunuissa, auto vaan tasanteelta junavaunun kyytiin ja menoksi, maksu luokkaa bussilipun hinta kilometrien pituisissa junissa. Tuossa voisi olla latauspisteitä ja kahvila käytettävissä, ja miksi ei vaunuosastoilla makuuhyttejäkin, matkustajalauttojen tapaa
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin juuri, jos autoilija kykenee parkkeeraamaan autonsa kadun varteen, pystyy hän ajamaan autonsa myös junaan suunnitellulle tasolla. Henkilöautojen päälle voi suunnitella lämpimät ja viihtyisät matkustamot palveluineen, ja poistuminen kyydistä tai siirtyminen kyytiin tapahtuisi suurempien kaupunkien yhteydessä, totta kai täyteen ladatuilla akuilla. Kun vaikka 80% henkilöautoliikenteestä saataisiin rautapyörien päälle, tiestön kuluminen vähenisi merkittävästi, ja onhan rautatie muutoinkin energiatehokkaampi, kuten usein sähköistetty. Junamatkustamisen henkilöliikenteen hidastuminen vähäisesti on pienempi haitta suuressa kuvassa, joskin auto-juna-henkilöliikenne ei sulkisi toisiaan pois. Kyseisen kaltaisia ratkaisuja voisi myydä myös muualle maailmalle, eli olisi ratkaisu moneen tulevaisuuden ongelmaan alkaen liikenteen ruuhkautumisesta väestön lisääntymisessä. Junamatkustamiseen voisi lisäksi kehittää omia ratkaisuja henkilöautojen valmistuksessa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Alaskassa rautateillä kuljetetaan jopa 100 tonnisia koneita, kun henkilöautot painavat keskimäärin yhden tonnin, niin on se pelkkää saamattomuutta, jos meillä ei rautateitä kyetä käyttämään paremmin hyödyksi. Hallituksien onkin pidettävä maantieliikenne maksimissaan verotulojen vuoksi, ilmastosta viis, vaikka kaikessa se ilmastonmuutos muutoin toimii kiitettävästi syynä veropohjan laajentamiseksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomessa ei tunnu oikein mikään toimivan, ja väelle on annettu jopa kinattavaksi, kumpi, nastat vai kitkat. Todellisuudessa nastat sopivat jäikseen keliin paremmin, mutta se mikä unohtuu, ammattilaistietäjiltäkin, nastarenkaat karhentaa jäiset pinnat siten, että siellä pärjää jopa kitkoillakin, jotka muutoin ovat vain jäisen tien kiillottajia, ja aiheuttavat pääkallokelit. Eli, molempia on hyvä olla liikenteessä, tämä on totuus. Fanaattiset kitkojen kannattajat ovat niitä, jotka käyttävät pääasiassa jäistä vapaita pääväyliä, jotka on joko suolattu tai osin hiekoitettuja. Jo pari vuotta vanhat kitkat vastaavat tavallisia kesätossuja, kun nastoilla mennään jopa kuutisen vuotta, turvallisesti.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin on, kitkarenkaat vaarantavat myös nastarenkaiden käyttäjienkin henkiä ja vammautumisia. Kokonaan eri asia on ajella kaupunkilämmöissä, jossa jo kaukolämpöverkosto pitää tienpinnat sulana. Ne on näitä natsiantteja, Ernst Röhmejä, jotka jankuttavat aina jotain paskaa, kuten demarit ja vihreät. Näille tulisi tarjota jotain lääkettä, että parantaisivat tapansa tai menolippu Etelänavalle jauhamaan paskaa pingviineille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
höpöhöpö…. juttuja taas Nasta ja Kitkarenkaissa on myynnissä paskoja että hyviä..
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mitäs helvetin juttuja nuo on, suomalaiset nastarenkaat ovat maailman parhaita, sen tietää jokainen. Kitkarenkaat ovat huijausta, koska niillä voi ajaa vain sellaisilla teillä, jotka nastarenkaat ovat karhentaneet, ja ne, jotka eivät osaa tehdä nastarenkaita, jotkut etelän rengastehtaat, joilla ei sitä paitsi ole edes markkinoita talvirenkaille. Yrittävät vain saada tuotantolinjoiltaan ulos Suomeenkin kelpaavaa paskarenkaita talviolosuhteisiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri tässä se idea onkin, keski-eurooppalaiset eivät pysty hakkaamaan suomalaisia Hakkapeliittoja, niin tarjoavat muka hieman karkeammalla pinnalla mukamas kitkarenkaan nimellä, ja helvetinmoinen mainoskampanja päälle. Tämä on sitä vihreää siirtymää, jossa autoilija halutaan perunaa kasvamaan tai lannoitteeksi viljapelloille, metsään kesäsuteineen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin juuri, keski-eurooppalaiset renkaat ovat pakkasellakin liian kovia (materia epäsopivaa), joten niihin voi luottaa vain kattokerholaiset.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä kitkarenkaillakin pärjää , olen yli 10 v, talvea pärjännyt kitkoilla !?! Se on vähän , kuskistakin kiinni !
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuoreella lumella kitkoilla ja karkeilla kesärenkailla saattaa pärjätä ihan hyvin, mutta liikenteen kiillottamat jäiset tienpinnat ovat petollinen tappaja, jossa muka osaavat kitkarenkailija pärjää hyvin, pyh, pelkkää tyhjää diivailua, ja kertoo vähäisestä kokemuksesta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ai niin, vähintään kolme miljoonaa kilometriä takana, että kokemuksesta tiedän nämä kotimaiset ”osaajat”.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Minulla on kanssa kokemusta Bridgestonen blizsageista.Ovat nimensä veroiset,tosin parempi olisi kyllä”luzake”.Jumankauta kun tuli kerran hiki kyseisten renkaiden takia.Oltiin menossa kaverin kanssa verkoille.Kaveri oli ollut edellisiltana työmaansa joulujuhlissa.Minä jouduin kuskiksi,ja kaverin Toyotassa oli nuo Brdgestonen kitka”luzakkeet”alla.Loppumatkasta oli vajaa 10 kilometrin matka hiekkatietä,joka oli aivan peilijäässä.Oli satanut alijäähtynyttä vettä.Kaveri totesi,älä luota niihin renkaisiin yhtään.Jos kosket jarruihin,auto lähtee kuin kelkka luisumaan.Melkosta puljaamista oli matkanteko,mutta perille/pois päästiin.Ja renkaat oli ihan uudet.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
”kitkarenkaat ovat huijausta”.
Sinun väitteesi ovat huijausta ja perustuvat omiin henkilökohtaisiin luuloihisi eikä faktoihin. Tekniikan maailma, Moottori lehdet ovat testailleet talvirenkaitakin jo pitkän aikaa kumoten sinun väitteesi tämän vuoden rengastesteissä. Esim. Continental VikingContact 7 kitkarengas voittaa pito-ominaisuuksien osalta lumen lisäksi myös jäiselläkin tiellä edullisimmat nastarenkaat. Häviää pito-ominaisuuksissa vain kalleimmille nastarenkaille.
Halvimmissa renkaissa on niinkin huonoja tuloksia, että toisinaan ihmettelen miksi Suomessa ei liikenneturvallisuuden takia näitä rengastestejä hyödynnetä ja kielletä lailla pois myynnistä Suomen markkinoilta huonoja pito-ominaisuuksia antavia renkaita, vaikka monissa muissa liikenneturvallisuuteen liittyvissä ollaan erittäin tarkkoja vaatien ja toteuttaen tiukkaa, säännöllistä valvontaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos minulle vastasit?Niin voin sanoa,että ei ole huijausta.Minä olin sen toyota corollan ratin takana,etkä sinä.Tosin tuosta verkonkoku reissusta on jo vuosia aikaa.Että voi olla,että nämä Bridgestonen”lutsakkeetkin”on jo parantuneet?Mutta minulla oli joskus taannoin,vaihtaessani autoa.Myös Nokian 7:ka kitkat siinä vaihtoautossa jonka ostin.Se oli vielä kaikenlisäksi automaatti.Mutta ei sillä esimerkiksi linja-auton killottamalta pysäkkialueelta,tai liikennevaloista.Pystynyt lähtemään niin hiipimällä.etteikä renkaat olisivat”syöneet luttua”.Suivaannuin ja ajelin rengasliikkeeseen,ja vaihdatin alle kunnon nastarenkaat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos haluaa jännitystä elämäänsä,niin kannattaa valita kitkat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vielä enemmän pitäisi saada vähennettyä rekka-autojen määriä tieliikenteestä ja siirrettyä enemmän tavarakuljetuksia junaraiteille. Tämä parantaisi tieliikenneturvallisuutta merkittävästi koska silloin vähenisi vaarallisten ohitustilanteiden määrät. Samalla vähentäisi tiestön kulumista koska suurin osa Suomen teistä ei ole suunniteltu nykyajan 76000Kg painaville rekka-autoille. Yksi keino tähän olisi rakentaa junarata Rovaniemeltä Utsjoelle koska tämä mahdollistaisi paremmin Suomen, Norjan välisen tavara ja henkilö liikenteen siirtymisen junaraiteille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Junaan voi lastata vaikka tukkirekkoja, kunhan laituritekniikka on suunniteltu kunnolla. Enemmän on kokemusta yleisesti konttien kuljetuksesta junissa, mutta kun tuokin on jostain ihmeen syystä yleistä kumipyörillä. Maan tiestön runkoverkoja on turha kuluttaa painavilla rekoilla, etenkin jos rautatieyhteydet ovat kunnossa, muistaen vaikka sen tärkeän seikan, junayhteydet ovat suurimpiin satamiin valmiina.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuossa yksi isäntä osti sähköauton ,lumikokkare oli valtatiellä akku meni rikki ,lasku lähes 30.000,-
Pitäs muistaa myös se että Suolatuilla teillä niillä ei saa ajaa, eikä soratiellä varsinkaan vesisateella.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suolan aiheuttamia autojen ruostumisen ongelmia olisi mahdollista vähentää maissipohjaisilla jään sulatusaineilla.
https://nebraskacorn.gov/cornstalk/corn101/how-corn-based-deicer-keeps-roadways-clear-during-winter/
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Myös melassi olisi hyvä keino vähentää autojen ruostumista tiesuolan vaikutuksesta.
https://www.seattletimes.com/seattle-news/state-mixes-molasses-saltwater-to-de-ice-roads/
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tässä on nyt sellainen yhtälö, että mitään ei ole tehtävissä. Sähköautoilla ei voi ajaa suolatuilla teillä, nastarenkaita ei saisi käyttää ja hiekoituskaan ei tule kyseeseen. Kitkarenkaat tekevät tiet luisteluradoiksi, josta ei edes bussit pysy tiellä, ja jossa selviää hengissä vain joko luistimilla tai nastarenkailla. Jotenkin tuntuu joku liikenteestä mitään ymmärtämätön idiootti Hölmölästä johtaisi koko liikenteenohjausta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Se on täsmälleen näin, jokaisen tulisi omassa päässään tajuta, että jalkakäytävät muuttuvat liukkaiksi luistinradoiksi, kun jalankulkijoita on paljon, ilman ajoittaista aurausta hampaisilla työkoneilla luita alkaa katkeilla. Kitkarenkaat eivät karhenna pintoja, kuten bussipysäkkien edustoilla busseilla nastattomilla renkailla kiillotettu pinta ei pysäytä bussia kuten eivät pääse liikkeelle ilman suolausta tai hiekoitusta. Sen sijaan nastat, vaikkakin niiden pistovoimaa on pienennetty aika-ajoin, lisäävät kitkaa, siis kitkasta on kyse. Kenkiin asennettu nasta pari, ovat jo pelastaneet tuhannet luunmurtumilta, eli nastoja kenkiin suositellaan liukkailla jalkakäytävillä käytettäväksi. Kaupungeissa kaukolämpöverkon lämmittämillä sulilla kaduilla Kalliossa voidaan olla eri mieltä, etenkin kun ratikkapysäkki on vieressä, mutta kun maailma on muutakin, kuin kaupunkilämpöjen hellimää kesämäistä talvea.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sähköautojen yleisyys 1900 luvun alussa johtui polttomoottoriautojen heikosta kehityksest ja 110V tasasähköverkoista jollin lataus oli helppoa. T-Forrd tuhosi sähköautoilun kun samaan aikaan alkoi saada bensiiniä, alkoholiahan syrjäseuduilla tislattiin itsekin. T-Ford kävi myös alkoholilla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sähköautoista luovuttiin 1900-luvun alun puolella siksi, että polttomoottoriautot, jotka aikaisemmin oli laitettava veivillä käyntiin, hätään tuli sähköiset starttimoottorit, joka katkaisi sähköauton kehityksen. Polttomoottoriauton kehitykselle ei silloin ollut mitään rajoituksia, öljyä riitti, jaa ennen kaikkea naiset eivät olleet kiinnostuneita veiviautoista, sähköautoa kun ei tarvinnut laittaa käyntiin, painoi vain ”kaasua”. Nyt on kuitenkin muistettava ne riskit, mitä sisältyy energiasisällöltään jättimäisiin akkuihin. mitään helvetin pommeja me ei haluta ainakaan taajamiin, joten viherkiimaiset pitäkööt suunsa pienemmällä, kun eivät ymmärrä tekniikasta mitään, vaikka pers kestää istua asfaltilla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sinne persuuksiin täytyisi työntää akulla toimiva vastus.Ettei se vehje/vehkeet,mitkä lie siellä housuissa kenelläkin on?Pääse huurteeseen/jäätymään,kestää sitten paremmin tyhjätoimittajien istua asfaltilla. 🙂
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Alkoholipolttoainetta(etanolia) on mahdollista valmistaa useista erilaisista raaka-aineista esim. Ananas,aronia, banaani ja banaanin kuoret, bambu, cattails (typha), hamppu, helmihirssi,karviainen,levä,luumu,makea durra,maniokki, mansikka, maissi ja maissin oljet, maitopermeaatti, mesquite(prosopis laevigata), mustaviinimarjat,mustikka, napierin ruoho(cenchrus purpureus), nipapalmu, norsuheinä(miscanthus), ohra ja ohran oljet, omena ja omenan kuoret, peruna ja perunan kuoret, poppeli, porkkana ja porkkanan kuoret, prickley pear(opuntia ficus indica kaktus), punajuuri, punaviinimarja, päärynä, retiisi,ruokohelpi, riisi ja riisinkuoret, rusorypykkä, saliksi(paju), selluloosa, sokeriruoko, taateli, tomaatti,vehnä ja vehnän oljet, viinirypäle. Yleisesti suunnilleen kaikki kelpaa mikä sisältää sokeria tai tärkkelystä.
Myös maatalousjätteistä, mehupullotuslaitosten jätteistä, leipomojätteistä, olutpanimojätteistä, viinitilajätteistä. Hiilidioksidistakin on mahdollista valmistaa etanolia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Oi oi joi joi cookkonas,ananas,bananas!Niinkuin se entinen hedelmäkauppias huuteli jossain kadunkulmassa etelänmailla.Mutta asiaan,eikös”ihmispaskasta”voisi kehitellä polttoainetta?Siinä tulis lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.Päästäisiin eroon”paskasta”,ja sammalla ratkeaisi polttoaine ongelma.Ja suolistokaasun talteenotolla saataisiin”keittiökaasua”.Haju tietenkin pitäisi saada poistettua,muuten ruoanlaitto olisi tuskien taival.Saattaisi pahimmassa tapauksessa”oksu poksu”lentää,ja makuhaitat ruoassa olla melkoiset?! 🙂 🙂 🙂
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pian ne tarjoaa tukea kaupunkikaasujen poistoon keskittyvää tehtaan rakentamiseen. Tuo toimii ainakin siihen saakka, kunnes tuet loppuvat, ja vasta sitten juhlava konkurssi. Verovarojen heitetään tuuleen siellä sun täällä, ei mitään rajaa, kunhan muistaa rahoitusanomuksessa mainita ilmaston pelastaminen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hiilidioksidista saadaan hiiltä ja happea, mutta hiilidioksidin hajottaminenkin tarvitsee energiaa. Vety on hankittava muualta, ja vapaata vetyä on hankala löytää ilmakehästä. Helppoja hiilivedyn lähteitä on mm. kivihiili ja maakaasu, eli vuorikaasu, eli luonnon omia tislaustuotteita, jossa maankuoren hapettuvat ainekset ovat olleet katalyyttejä. Systeemi toimii syvälle maankuoreen, jossa on havaittavaa mikrobitoimintaa, jossa mikrobit hyödyntävät hapen, ja pelkistyy vetyjä ja hiilivetyjä. Siksikin maankuoren yleisin alkuaine on juuri happi, vesi hajoaa kemiallisen systeemin voimalla, hiiltä, happea, vetyä ja hiilivetyjä. Systeemi toimii non stoppina edelleen mm. kiertävän hiilidioksidipitoisen veden avulla, jossa hiilidioksidi on sadeveteen liuenneena. Mitään hiilidioksidi katastrofia ei ole olemassakaan, sateiden maahan tuoma hiilidioksidin määrä kasvaa sateiden määrän mukaan, ei siis kumuloituvaan hiilidioksidin kasvua tai ilmaston lämpenemistä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kuulin tuossa asiantuntijalta että 2030 luvun lopulla tulee sellaisia sähköautoja myyntiin joilla voi ajaa 1000km ja ladata yhtä nopesti kuin polttomoottori auton tankata.
Joten älkää hötkyilkö,kyllä ne sähköautot tulee enemmin tai myöhemmin.Näillä nykyisillä ei ole mitään arvoa 5 v. kuluttua.
koska akun elinkaari on kääntynytn silloin loppusuoralle ,kun akkua ei voi /kannatta uusia koska sen hinta on suurempi kuin auton arvo.
Eli paali kamaa sähköautot on muutaman vuoden kuluttua.
Vielä jos saadaan ratkaistua se ongelma miten akun hintaa saadaan sellaiselle tasolle että sen voi uusia venhempaankin autooon niin silloin vasta sähköautot on kannattavia.Siihen ei ole vielä keksitty ratkaisua,nyt Akku kannattaa uusia vain ihan uuteen autoon sen rikkoonnuttua jonka arvo ei ole vielä pudonnut.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jänniä nuo pesukarhujen metsästäjät. Orjat saavat kaivaa akkumetalleja, mutta pesukarhun kuvien näkeminen saa raivon heräämään. Pohjoisessa tuulivoimaloita saa rakentaa saamelaisten pyhille paikoille häiritsemään poroja, mutta pesukarhut eivät saa marssia Kirsin ikkunan alla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Maaperä/maailma kalutaan luilleen,akkumineraaleja kaivettaessa.Kaivokset jätetään oman onnensa nojaan,kun toiminta on loppunut,ja vesi täyttää kaivokset/kaivannot.Maaperä saastuu kaivauksien jäljiltä.Pahimmassa tapauksessa,kun sähköautolla ajetaan kolari,se syttyy palamaan tai räjähtää.Näin tapahtuessa sähköauto on”kuoletettu”pikavauhtia,ja myös sen kyytissä olleet ihmiset/ihmisoletetut?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sama se oli kehityskaari bensiiniautojen kanssa alussa. Polttoainetankit rikkoutuivat peräänajossa ja autot vain paloivat, niin kauan, kuin palavaa riitti. Tällä hetkellä riskialttiita akkuratkaisuja alkaa olla jo useita miljoonia liikkeellä, ja on vain ajan kysymys, koska alkaa tapahtumaan, kunhan kalusto vanhenee tai kokemukset karttuu. Myös latausinfran yleinen standardisointi on kesken, ja kaiken karvaisia pommeja lisääntyy autotallien pimeyksissä. Polttoainejakelussa historiassa tuo tarkoittaisi suunnaton määrä villejä polttoainesäiliöitä. Miljoonan sähköauton sähkönjakeluun tarvittaisiin noin 4,5 Olkiluodon ydinvoimalan verran lisätehoa, eli mistä sähkö, ja etenkin pakkasilla tuulivoimakin seisoo?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Töpselistä sanoo Vihreät
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Käynnissä foliohattujen kokoontumisajot? Pensa tulee letkusta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti