Juuri näin, vaikkapa kun bussit laitetaan pitkille linjoille, niin matka-aika saattaa venyä vuorokausiksi, kun kymmeniä tonneja painavat akut ladataan matkalla pohjoiseen, eli busseihin olisi rakennettava makuuhytit ja disko ym. mukavuuksia, muutoin bussissa matkustaminen olisi yhtä työlästä kuin häkäpönttöaikaan, jolloin mäessä matkustajat joutuivat työntämään bussia, eikä bussissa ollut edes suihkuja, paskalla ja kusella piti käydä tienposkessa. Kaikki nuo nykyajan mukavuudet kostautuvat lisävirran tarpeella, eli akut sen kun kasvavat, mahdoton yhtälö. Häkäpöntöistä sai sentään lämpöä autoon, nyt kaikki otetaan akuista, tai siitä ainoasta älykkäästä, polttomoottorin hukkalämmöstä. Polttonesteitä saadaan helpoimmin öljyn puuttuessa, kivihiilestä tislaamalla, ja kivihiiltähän riittää vielä satoja vuosia, ja voidaanhan tuossa käyttää lisäksi vessan biojätettä, varsinkin torstai lähdöille voisi saada edullisemmin lippuja.

Suomen olosuhteisiin pitäs kehittää sopiva sähköauto jossa olisi pieni polttomoottori ja agrikaatti jota käytettäisiin vain pitkillä matkoilla ja talvi pakkasilla jonka hukka lämöllä ohjaamo lämpiäisi. (nyt sähkön kulutuksen tuplaus pakkasilla johtuu sisätilojen lämmityksestä suurilta osin) Näin akun koko ,paino ja hinta pysyisi järkevänä ja agrikaatin lisä paino ei olisi sen isompi kuin isomman akun paino ero.
Näinhän Vr veturitkin on toimineet kymmeniä vuosia (niissä ei ole akkua ollenkaan) ,ei se mitään tähtitiedettä ole.

Itselataavat/polttomoottori on kokonais järkevin valinta, jossa hyödynnetään mm. jarrutukseen hukkautuvaa energiaa. Noissakin on vanhenevaa akkuteknologiaa ja mekaniikkaa, mutta näin yleisesti ottaen. Johdossa roikkuvat Linnanmäen pikkuautot ovat monen unelma ja inspiroi, mutta unelmat jäävät sinne huvipuistoon odottelemaan vielä suurempia keksintöjä, joskaan tiestöön upotettavia säteilijöitä tuskin tullaan koskaan näkemään, hukkatehot ovat miljoonien kilometrien osalta suurempia, kuin ihmiskunta koskaan pystyy järkevästi tuottamaan energiaa, aika sen näyttää. Voihan se olla niinkin, että ajelemme aikanaan huvipuistomalleilla, kuin ratikat, lankahäkkyrä katolla, mutta siihen menee vielä aikaa. Tai sitten pitkät välit ajellaan rautatievaunuissa, auto vaan tasanteelta junavaunun kyytiin ja menoksi, maksu luokkaa bussilipun hinta kilometrien pituisissa junissa. Tuossa voisi olla latauspisteitä ja kahvila käytettävissä, ja miksi ei vaunuosastoilla makuuhyttejäkin, matkustajalauttojen tapaa

Suolan aiheuttamia autojen ruostumisen ongelmia olisi mahdollista vähentää maissipohjaisilla jään sulatusaineilla.
https://nebraskacorn.gov/cornstalk/corn101/how-corn-based-deicer-keeps-roadways-clear-during-winter/

Tässä on nyt sellainen yhtälö, että mitään ei ole tehtävissä. Sähköautoilla ei voi ajaa suolatuilla teillä, nastarenkaita ei saisi käyttää ja hiekoituskaan ei tule kyseeseen. Kitkarenkaat tekevät tiet luisteluradoiksi, josta ei edes bussit pysy tiellä, ja jossa selviää hengissä vain joko luistimilla tai nastarenkailla. Jotenkin tuntuu joku liikenteestä mitään ymmärtämätön idiootti Hölmölästä johtaisi koko liikenteenohjausta.

Sinne persuuksiin täytyisi työntää akulla toimiva vastus.Ettei se vehje/vehkeet,mitkä lie siellä housuissa kenelläkin on?Pääse huurteeseen/jäätymään,kestää sitten paremmin tyhjätoimittajien istua asfaltilla. 🙂

Hiilidioksidista saadaan hiiltä ja happea, mutta hiilidioksidin hajottaminenkin tarvitsee energiaa. Vety on hankittava muualta, ja vapaata vetyä on hankala löytää ilmakehästä. Helppoja hiilivedyn lähteitä on mm. kivihiili ja maakaasu, eli vuorikaasu, eli luonnon omia tislaustuotteita, jossa maankuoren hapettuvat ainekset ovat olleet katalyyttejä. Systeemi toimii syvälle maankuoreen, jossa on havaittavaa mikrobitoimintaa, jossa mikrobit hyödyntävät hapen, ja pelkistyy vetyjä ja hiilivetyjä. Siksikin maankuoren yleisin alkuaine on juuri happi, vesi hajoaa kemiallisen systeemin voimalla, hiiltä, happea, vetyä ja hiilivetyjä. Systeemi toimii non stoppina edelleen mm. kiertävän hiilidioksidipitoisen veden avulla, jossa hiilidioksidi on sadeveteen liuenneena. Mitään hiilidioksidi katastrofia ei ole olemassakaan, sateiden maahan tuoma hiilidioksidin määrä kasvaa sateiden määrän mukaan, ei siis kumuloituvaan hiilidioksidin kasvua tai ilmaston lämpenemistä.