Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tämän kuun alussa tietopaketin maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista. Joidenkin kuntien kohdalla luvut ovat karua luettavaa. Esimerkiksi Espoossa maahanmuuton aiheuttama rahoitusvaje on vuositasolla lähes 120 miljoonaa euroa. Espoolaisista yli 14-vuotiaista on vajaa viidennes maahanmuuttajataustaisia. Naapurikaupungissamme Tampereella rahoitusvaje on yli 28 miljoonaa euroa. Siellä yli 14-vuotiaista asukkaista 8,1% on maahanmuuttajataustaisia. Rahoitusvaje kertoo siis, paljonko kunnan kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta, suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään.

Maahanmuuttajataustaisten määrä Nokialla alle 4 prosenttia

Suomen Perustan tietopaketin mukaan kaupungissamme oli vuonna 2018 yli 14-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä 927. Heistä 78 henkilöä oli isoista pakolaismaista (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria). Kantaväestön osuus saman ikäryhmän asukkaista oli 26 186 henkilöä. Kaikkien maahanmuuttajataustaisten osuus oli 3,4% ja isoista pakolaismaista tulleiden osuus 0,3% kaikista kaupungin yli 14-vuotiaista asukkaista.

Nokian kaupungin laatiman kotouttamisohjelman mukaan vieraskielisiä nokialaisia oli vuoden 2019 lopussa 914 henkilöä eli alle 3 % kaupungin asukkaista. Määrä on kasvanut 2000-luvulla vuosittain ja ihmisiä on lähtöisin kaikista maanosista. Suurimmat kansalaisuusryhmät vuoden 2018 lopussa olivat Viro, Venäjä, Thaimaa ja Afganistan. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden Nokialle muuton syyt ovat olleet mm. työ, opiskelu, perhesyyt tai pakolaisuus.

Isoista pakolaismaista tulleista lähes joka toinen toimeentulotuella

Suomen Perustan kuntakohtaisen tilaston mukaan toimeentulotukea maksettiin vuonna 2018 18 – 64 vuotiaalle nokialaiselle kantaväestölle lähes 3 miljoonaa euroa ja kaikille maahanmuuttajataustaisille 342 915 euroa euroa, tästä summasta isoista pakolaismaista tulleiden osuus oli 124 277 euroa. Suomalaisen kantaväestön osuus maksetuista toimeentulotuista oli 89,5 %, kaikkien maahanmuuttajataustaisten 10,5% ja tästä isoista pakolaismaista tulleiden osuus 3,8%. Isoista pakolaismaista tulleiden keskuudessa toimeentulotukea sai lähes joka toinen, kaikista maahanmuuttajataustaisista 14,8% ja kantaväestön keskuudessa 6,4%.

Kuusi kymmenestä maahanmuuttajataustaisesta työllistynyt

Työttömyysturvaa maksettiin Nokialla vuonna 2018 18 – 64 vuotiaalle kantaväestölle reilut 22 miljoonaa euroa ja kaikille ulkomailta tulleille lähes 1,7 miljoonaa euroa, tästä isoista pakolaismaista tulleiden osuus oli vajaa 0,3 miljoonaa euroa. Kantaväestön osuus maksetuista työttömyystuista oli 93% ja kaikkien ulkomailta tulleiden 7%, isoista pakolaismaista tulleiden osuus 1,2 %. Väestöryhmittäin tarkasteltuna isoista pakolaismaista tulleiden keskuudessa yli puolet saivat työttömyysturvaa, kaikkien maahanmuuttajataustaisten keskuudessa vajaa kolmannes ja kantaväestön joukossa vajaa viidennes.

Nokialaisen kantaväestön keskuudessa työllisyysaste oli 76,3%. Kaikkien maahanmuuttajataustaisten osalta luku oli 63,3% ja isoista pakolaismaista tulleiden osalta 38,6%. Palkka- ja yrittäjätulojen mediaani oli 25 – 60 vuotiaiden kantaväestöön kuuluvien osalta 33 370 euroa, kaikkien maahanmuuttajataustaisten ryhmässä 19 880 euroa ja isoista pakolaismaista tulleiden keskuudessa 4710 euroa vuodessa.

Asumistukipotti yli 8 miljoonaa, ammattikoulutettuja maahanmuuttajia seitsemän kymmenestä

Asumistukea maksettiin vuonna 2018 nokialaiselle kantaväestölle 7,7 miljoonaa euroa ja kaikille maahanmuuttajataustaisille vajaa 0,5 miljoonaa euroa. Isoista pakolaismaista tulleiden osuus tuista oli 112 217 euroa. Asumistuen kokonaissummasta 94% maksettiin kantaväestölle ja 6,0% kaikille maahanmuuttajataustaisille (1,4% isoista pakolaismaista tulleille). Kun tarkastellaan asumistuen saajien osuutta kunkin väestöryhmän sisällä, Nokialla asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä noin joka kymmenes sai asumistukea, kaikista maahanmuuttajataustaisista yksi kuudesta ja isoista pakolaismaista tulleiden keskuudessa reilu kolmannes.Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Nokian kantaväestössä 90,2 %, kaikkien maahanmuuttajataustaisten keskuudessa 69,1% ja isoista pakolaismaista tulleiden joukossa 57,4 %.

Nokialla maahanmuuton rahoitusvaje yli miljoona euroa

Rahoitusvajeen kokonaissumma Nokian kunnallisverosta on kaikkien maahanmuuttajataustaisten osalta vajaa 1,2 miljoonaa euroa ja isoista pakolaismaista tulleiden osuus on tästä vajaa 0,2 miljoonaa euroa. Kantaväestön maksamat kuntaverot olivat reilut 116 miljoonaa euroa, kaikkien maahanmuuttajataustaisten maksama summa lähes 3 miljoonaa euroa ja isoista pakolaismaista tulleiden osuus 155 123 euroa. Kaikkien 18 -64 vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten maksamien verojen mediaani samanikäisen kantaväestön maksamasta mediaanista oli 44% ja isoista pakolaismaista tulleiden maksamien verojen mediaani 31,3% kantaväestön mediaanista.

Maahanmuuton uusi Nokia?

Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osuus Nokian väestöstä on pienehkö verrattuna esimerkiksi naapurikaupunki Tampereeseen. Tulijat ovat sopeutuneet ja kotoutuneet ilmeisen hyvin. Maahanmuuton hankalilta lieveilmiöiltä on vältytty. Meillä ei ole etnisiä jengejä kaduilla välejään selvittelemässä tai ohikulkijoita ryöstelemässä, kuten isommissa kaupungeissa on tapahtunut. Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on kuitenkin muun maan tapaan heikompaa ja koulutustaso alempaa kuin kantaväestössä.

Vastaanottokeskusta ei kaupungissamme ole, enkä tule sellaista jatkossakaan kannattamaan. Vuoden 2015 turvapaikanhakuvyöryn yhteydessä kävi ilmi, että suuri osa irakilaisista hakijoista oli sotilaskarkureita. Turussa tapahtui 2017 Suomen ensimmäinen terrori-isku, kun turvapaikanhakijana Suomeen tullut puukotti kaksi ihmistä hengiltä ja vahingoitti kahdeksaa muuta. Oulussa paljastui turvapaikanhakijoiden seksuaalirikossarja vuosina 2018 – 2019. Naiivi maailmanparantaminen ei voi eikä saa enää mennä kuntalaisten turvallisuuden edelle.

Tiukkoina taloudellisina aikoina on järkevämpää keskittyä tukemaan ja kotouttamaan jo keskuudessamme asuvia maahanmuuttajia, sen sijaan että kasvatetaan pakolaiskiintiöitä ja lisätään vetovoimatekijöitä turvapaikanhakuun. Kuntien taloudet eivät kestä sitä, että niissä asuvat maahanmuuttajat maksavat kantaväestöä vähemmän kunnallisveroja. Suomen kielen nopea oppiminen ja ammattiin kouluttautuminen ovat tärkeä pohja työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan osaksi pääsemiselle. Erityisesti vanhustyön kohdalla kuulee usein, että maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä on hyviä kokemuksia heidän kulttuurisen, vanhuksia arvostavan taustansa vuoksi. Tuskin suomalainen kulttuuri yhtään sen vähempää vanhuksia arvostaa. On syytä pitää arvossa myös kotimaista, koulutettua työvoimaa ja maksaa hoivatyöstä asianmukainen, motivoiva palkka ja huolehtia, että työskentelyolosuhteet ovat kunnolliset. Ulkomainen halpatyövoima tulee yhteiskunnalle kalliiksi, koska palkkaa kompensoivat sosiaalietuudet maksaa veronmaksaja.