Edustuksellinen demokratia on vaipunut politiikan sisällöllisen köyhtymisen, huumorintajuttomuuden, poliittisen mielensäpahoittumisen, mielenkiinnottoman puolueiden välistä näykkivää tölvimistä sisältävän huutelun, ”poliittisen koulukiusaamisen” vuoksi inflaatioon. Jotain tarttis tehrä! Parlamentarismi reformiin?

Politiikan kuluttajia on yritetty pitkäjänteisellä ja monitahoisella propagandalla tehdä epätietoisiksi siitä mitä perussuomalainen puolue ja sen tosiasiallinen substanssiosaaminen on tänä päivänä. Perussuomalaiset ovat toimineet eduskunnassa vuodesta 1999. Puolueessa on edelleen mukana myös SMP-taustaisia pitkän linjan asiapoliitikkoja. Puolue on kasvanut kaikissa eduskuntavaaleissa tämän jälkeen ja menestynyt myös muissa kansallisissa vaaleissa – mutta myös Euroopan Parlamentti -vaaleissa. EU:ssa PS toimii kolmanneksi suurimmassa ECR-ryhmässä (European Conservatives and Reformists). Suomalaiset konservatiivit yli puoluerajojen toki yleensä ymmärtävät mitä tämä tarkoittaa.

Perussuomalaiset haluavat oikeudenmukaista lainsäädäntöä ja oikeudenmukaisesti kohdistuvaa verotusta. Haluamme järkiperäistä verovarojen kohdentamista. Me haluamme uudistaa ja kehittää veronmaksajien näkökulmasta tuottamattomia ja tehottomia julkisia rakenteita niin Suomessa kuin Euroopassakin. Perussuomalaiset eivät puolueena kuulu perinteiselle oikeisto-vasemmisto -asteikolle – tai museoituvaan luokkayhteiskuntaan – vaan PS on kestävää yhteiskunnallista kehitystä tekevä ja tukeva arvo- ja asiapuolue. Duunareiden puolue ilman sosialismia. Yrittäjien puolue ilman uusliberalismia ja bulvaanitaloutta. Puolueessa on jäseniä vasemmalta, keskeltä ja oikealta. Laajaa edustuksellisuutta ja osaamista yhteiskuntamme eri portailta.

Perussuomalaiset on arvokonservatiivinen puolue. Perussuomalaiset siis puolustavat suomalaisia vahvoja kansallisia perusarvoja. Perussuomalaiset on myös isänmaallinen, suomenmielinen, kansalliskonservatiivinen puolue. Ja miksi ei olisi. Eikö Suomea, suomen kieltä ja kulttuuria, suomalaisia perusarvoja saisi maamme parlamentissa joku puolue demokraattisin parlamentaarisin keinoin puolustaa. Perussuomalaiset kansanedustajat, maakuntien luottamushenkilöt ja kuntien luottamushenkilöt tekevät jatkuvasti määrätietoista työtä Suomen, maakuntiensa ja kuntiensa hyväksi juuri asiapolitiikassa.

Puoluekoneistojen ja median pakkosyötön turruttamina politiikan ympärillä toimivat tahot sortuvat jatkuvasti tietoiseen yleistämiseen, vähättelyyn, pelkistämiseen, rinnastamiseen, kohteen siirtoon, eristämiseen – tehdessään perussuomalaisia koskevia avauksia. Perinteiset puolueet ja valtamedia käyttävät harkitusti tällaista kyseenalaista keinovalikoimaa lyömäaseenaan. Populismi-käsitettä käytetään määrittelemättä ja täsmentämättä ja myös tahallisesti jättämällä avaamatta lukijalle tai kuulijalle mitä populismi itseasiassa eri määrittelyissä ja tulkinnoissa tarkoittaa ja mihin kontekstiin ja yhteyteen sitä voisi uskottavasti käyttää.

Populismi -käsitteestä on tullut ”kaatoluokka” mihin voidaan Suomessa ja Euroopassa heittää kaikki ne tahot, jotka ovat kansallisvaltioidensa kansan syvien rivien tulkkeja tai näyttäisivät ikäänkuin olevan elitismin, internationalismin ja uusliberalismin voittokulun tiellä tai hidasteina. Populismin käyttäminen jatkuvana yleistävänä lyömäaseena on poliittisten ”helppoheikkien” tie. Kun muuta relevanttia perusteltua kritiikkiä tai vasta-argumentteja ei ole esittää. Ja kuitenkin. Kaikki puolueet käyttävät populismia poliittisissa ulostuloissaan ja erityisesti vaaleihin mentäessä. Ja hallitukset budjetteja laatiessaan.

Edustuksellisen demokratian näkökulmasta järkyttävintä on, että ei haluta tunnustaa sitä tosiasiaa, että Suomen valtiopäivillä toimivilla puolueilla ja äänestäjiensä valitsemilla edustajilla tulisi olla itseasiassa perustuslailliset yhdenvertaiset oikeudet toimia demokraattisen parlamentarismin keinoin. Tai. Että Julkisen Sanan Neuvoston Journalistin ohjeistus edellyttäisi maamme poliittisilta toimittajilta objektiivista, taustoittavaa, faktaperusteista kestävää toimituksellista otetta kaikkia eduskuntapuolueita kohtaan.

Henkilökohtaisesti jopa toivon, että tulevissa Eduskuntavaaleissa on mukana enemmän poliittisia puolueita, kuin koskaan aikaisemmin. Se kuvaisi moniarvoista demokraattista Suomea mitä parhaimmalla tavalla. Moniarvoista debattia olisi mielenkiintoista seurata. Se voisi palauttaa politiikan arvostusta. Politiikan tekeminen Suomessa on paikka paikoin alatyylistä heikosti argumentoitua näykkimistä ja osoittelua. Parlamenttimme keskustelu on kansainvälisessä vertailussa toki kilttiä. Mutta substanssisisällöiltään usein ohutta. Myös liian vakavaa ja huumorintonta. Eduskunnassa on tällä hetkellä muutamia aivan loistavia puhujia. On harmillista, että äänestäjät eivät kuule parlamenttimme parhainta antia.

Nuoret pitäisi saada kiinnostumaan politiikan tekemisestä – yhteisten asioiden hoitamisesta. Nyt edustuksellinen demokratia on vaipunut sisällöllisen inflaation syövereihin.

Risto Simonen, PS