Arvoisat PS-kollegat,

olen nyt ollut noin vuoden Perussuomalaisten jäsenenä, joten olen melko kokematon ja uusi poliittisessa ilmapiirissä. Joitakin on jo tullut ”kentällä” ja Helsingin piirin toimistolla tavattuakin.

Blogia olen ajatellut kirjoittaa muodossa jos toisessa jonnekin, mutta se on toistaiseksi jäänyt. Luettavaakin on vielä ihan Perussuomalaisten omien julkaisujenkin muodossa, josta itse asiassa viikonloppuna luin Euroopan Parlamentin edustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin kirjoituksen samasta aiheesta, josta oli lähettänyt 26.8.2018 Helsingin Sanomien Mielipidesivuille seuraavan kirjoituksen, jonka nyt julkaisen täällä, koska valemedia – tuttavallisemmin – Hesari ei toistaiseksi ole nähnyt aiheelliseksi omasta mielestäni ihan asiallista kirjoitustani julkaista. Ja tämän jälkeenhän sitä Hesari ei omien sääntöjensä mukaan voi enää julkaista, koska Hesari ei julkaise blogikirjoituksia Mielipidesivuillaan…

Eli kirjoitukseni sain muotoiltua vasta elokuun lopulla, vaikka mielelläni olisin tahtonut jo aiemmin ottaa kantaa läpi kesänkin käytyyn keskusteluun etenkin nuorten kohdalla kovin ongelmalliseksi nousseesta pikavippilainoituksesta.

Nimimerkki ’Huolta kantava äiti’ (HS Mielipide 26.8.2018) ottaa viimeksi kantaa pitkin kesää käytyyn debattiin ns. pikavipeistä, helposti saatavista kulutusluotoista ja etenkin nuoria kantasuomalaisia aikuisia koskevasta velkaantumisesta.

Keskustelussa ei kuitenkaan yksikään osapuoli ole vielä ottanut kantaa asian juurisyyhyn, poliittiseen tahtotilaan, joka on jo vuosikymmenten jatkumon tulos ja aiheuttanut kantasuomalaisille nuorille kyseessä olevan tulevaisuutta vakavasti uhkaavan ongelman.

’Huolta kantava äiti’ toivoo pikavippiyrityksiltä yhteiskuntavastuuta, vaikka vastuuta erityisesti tulee vaatia kansallisesta politiikasta ja poliitikoilta, jotka ovat tämän vuosikymmenten aikana syntyneen ongelman aiheuttaneet! Poliittisena agendana ja ideologiana on ollut paluu luokkayhteiskuntaan, jonka yksi ilmenemismuoto on juuri velkaannuttaa kantasuomalaiset nuoret.

Poliittista vastuuta – kuten vastuuta yleisesti – ei enää Suomessa ole tarvinnut viime vuosikymmeninä kantaa, ja kun tuon toiminnan tulos alkaa nyt realisoitua, ovat useat pitkään eduskunnassa toimineet poliitikot ilmaisseet luopuvansa tehtävästään.

Toisaalta hyvä niin, mutta asian voi nähdä myös täysin moraalittomana vastuunpakoiluna. Suomi tarvitsee kuitenkin uudet kykenevämmät päättäjät, jotka korjaavat nyt aiheutetut vakavat yhteiskunnalliset ja yksilötason ongelmat.

Ongelmat, jotka nyt joudutaan korjaamaan, olisi voinut välttää jo olemassa olevilla laeilla, mutta päinvastoin, että Suomen nykyisen hallituksen tahtotila olisi korjata kyseiset ongelmat, on Suomen nykyisen hallituksen edustajat ilmaisseet tahtonsa jatkokaudelle, jolloin kyseessä olevia ongelmia olisi tarkoitus vain syventää sosiaalilain kokonaisuudistuksella!

Sosiaalilaki voi joutua lähiaikoina uudistuksen kohteeksi, mutta sitä ennen tulee aiemmat täysin tarkoituksellisesti aiheutetut vakavat ongelmat tarkoin selvittää, jotta nykyisen hallituksen vaatima arvopohja voisi edes kerrankin toteutua ja konkretisoitua.

Juha Kivelä

Helsinki