Kuntavaalit ovat pian ohi, huomenna on vielä tehokas vaalityöpäivä Oulun Rotuaarin vaalikylässä. Ensikertalaisena olen positiivisesti yllättynyt, kun olen saanut kuunnella ja keskustella erilaisten ihmisten kanssa yhteiskunnallispoliittisista asioista. Monet asiat ovat meillä näennäisesti hyvin, kuten ilmainen koulujärjestelmä, sosiaali- ja terveydenhuoltomme ja naisen asema yhteiskunnassamme. Suomen ja Oulun taloudellinen tilanne ei ole kehuttava ja kaikki hallituksen tekemät heikennykset, säästötoimenpiteet vaikuttavat erityisesti pienituloisen ihmisen elämään. Tämän parin viikon aikana olen saanut kuunnella monelaista hätää äänestäjien taholta ja toivottavasti minä tai joku muu perussuomalainen voimme edistää heidän asioitaan valtuustossa.

Kuntapäättäjissä tulee olla monenlaisia osaajia, kuten sote-tietämystä ja osaamista maakuntauudistuksen ja mahdollisen (mahdottoman) valinnanvapuden jälkeenkin, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu säilyy kupaungilla vielä kaksi vuotta ja mahdollisesti pitempäänkin. Sote-tehtävistä hyvinvointi ja terveyden edistäminen, terveyskasvatus jatkuvat kunnan tehtävinä. Kun nämä tehtävät hoidetaan hyvin, siten että asiakas on keskiössä suunnittelussa ja päätöksenteossa eli kuuntelemme heidän mielipiteitään, saavutamme terveystaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. 

Kuntalaisille tulee turvata laadukas asiakaslähtöiset julkiset sote-palvelut, päivähoito, perusopetus lähipalveluina. Tulevassa sote-uudistuksessa yksityiselle business-ajattelulle ei tule antaa enempää jalansijaa kuin nyt. Tarvitseemme kaikki verotulot Suomeen.

Tulevassa sote-uudistuksessa pienet kolmannen sektorin toimijat joutuvat kilpailemaan yksityisten monikansallisten suuryritysten kanssa, joilla on jo valmiiksi tarjota laaja palveluvalikoima, ”koko paketti” ja kokemusta. Toivottavasti kolmas sektori pysyy merkittävänä työllistäjänä jatkossakin.

Tämän päivän vanhukset loivat 50- luvulla Suomesta hyvinvointivaltion, joka murenee käsiin. Hoitotyöntekijänä olen nähnyt, kuinka laitoshoitopaikkoja ja hoivayksiköitä lopetetaan, yhdistetään ja keskitetään, vaikka tarve on säilynyt. Palvelut joudutaan hakemaan yhä kauempaa ja läheinen sijoitetaan yhä kauemmaksi laitoshoitoon kodista. Varsinkin omainen, vanhus, joka ei omista autoa tai voimassa olevaa ajokorttia joutuu hankalaan tilanteeseen, kun vierailumatkat pitenevät omaisen luo.

Vanhuspalvelulain myötä yhä useampi ja monisairas vanhus asuu kotona avohoidon ja omaishoidon turvin. Palvelut maksavat, siksi kotipalvelut tulee olla kohtuuhintaisia, jotta pienituloisilla on niitä varaa ostaa kotiinsa. Hoitajien jatkuva vaihtuminen ja kiire koetaan myös ongelmaksi. Vanhusten yksinäisyyteen ja kotona asumisen turvallisuuteen sekä omaishoitajien jaksamiseen tulee kiinittää huomiota. Omaishoitajamme tekevät työtä rakkaudesta eikä rahasta, heidän yhteiskunnallinen panos on merkittävä. Heidän asioihin tulee perehtyä huolella ja edistää omaishoitajien asemaa Oulussa.

Hoivatyötä ei tehdä ilman motivaatiota ja ilman auttavia käsipareja. Sitä ei tehdä pelkillä sanoilla vaan teoilla. Vanhuksemme ansaitsevat laadukasta ja kiireetöntä hoivaotetta, jota antaa oikein mitoitettu ja koulutettu henkilökunta. 

Perussuomalaisten vaalikylässä puhutaan paljon myös maahanmuuttopolitiikasta. Perussuomalaiset ajattelevat kriittisesti ja tuovat asioita esiin. Suomi ottaa kiintiöpakolaisia niin kuin muutkin maat. Olemme kuitenkin pieni kansa suuressa maailmassa, vaikka kuinka haluaisimme, emme voi olla koko maailman pelastava sosiaalikassa. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeustaju ja välittömässä hädässä olevaa ihmistä tulee auttaa. Hyväntekeväisyyttä voi jokainen kansalainen tehdä oman harkinnan mukaan. Suomessa on ryhmiä, jotka joutuvat tulemaan hyvin pienellä tulotasolla toimeen, kuten takuueläkkeen saajat ja opiskelijat. He elävät kuukaudesta toiseen alle 500 euron tuloilla, tämä tulotaso pitäisi riittää myös pakolaisille, jotka arvostavat maatamme turvallisena paikkana asua. Suomella ei ole varaa pitää elintasopakolaisia ja systeemin hyväksikäyttäjiä.

Työllissystilanne tulisi hoitaa vähitellen sellaiselle tasolle, jotta töitä riittäisi myös nuorille ja iäkkäämmille. Hyvä koulutus ei takaa enää välttämättä työpaikkaa, kun yhtä työtä on hakemassa satoja työnhakijoita. Meidän yhteiskuntamme ei voi olla sellainen, että yli 40- vuotias on jo parhaat päivänsä nähnyt työmarkkinoilla! Tämä on hyvin ristiriitaista viestintää, kun eläkeikää nostettiin ja toivotaan, että jatkamme töissä pitempään. Työttömyyden noidankehä tulisi katkaista, koska se vaikuttaa moniin muihinkin asioihin kuin vain toimeentuloon. Suomalaisessa yhteiskunnassa työllä on suuri merkitys ihmiselle. Työttömyys nakertaa ihmisen itsetuntoa salakavalasti. Monet asiat olisivat yhteiskunnassamme paremmin, jos työllisyystilanne kohentuu. Suosta nouseminen vaatii sisua, rohkeutta ja ideoita toteutettavaksi.